Ero sivun ”Jooseppi Mustakallio” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p korjauksia |
Täydennystä, lähteineen. |
||
Rivi 19:
| palkinnot =
| puoliso =
| vanhemmat = [[kappalainen]] Henrik Schwartzberg (1811–1857), Laura Katariina Stenbäck († 1885) <ref name =
| lapset = }}
Rivi 25:
==Tausta==
Mustakallion vanhemmat olivat [[kappalainen]] Henrik Schwartzberg ja Laura Katariina Stenbäck. Mustakallio pääsi ylioppilaaksi [[Kuopion Lyseo|Kuopion lyseo]]sta 1878 ja valmistui [[filosofian kandidaatti|filosofian kandidaatiksi]] 1883.<ref name = Matrikkeli /><ref name=
Mustakallio toimi uskonnon ja suomenkielen opettajana [[Pori]]ssa. Vuonna 1889 hänet vihittiin papiksi. Sen jälkeen hän hoiti uskonnon lehtorin virkaa [[Savonlinna]]ssa ja [[Kuopio]]ssa.<ref name=
Hänestä tuli [[Suomen Lähetysseura]]n työntekijä 1897.<ref name = Mestarin>{{Kirjaviite | Tekijä =Peltola, Matti & Saarilahti, Toivo & Savolainen, Paavo | Nimeke =Mestarin käskystä. Suomalaisen pakanalähetystyön historiaa | Vuosi =1959 | Sivut = 74, 79 |Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Agricola-seura}}</ref> Hän kävi kesällä 1898 [[Saksa]]ssa tutustumassa saksalaisten lähetysseurojen toimintaan.<ref>''Pohjoismaiden lähetyshistoria'', s. 52.</ref>
==Lähetysjohtajana 1898–1913==
Mustakallio tuli Lähetysseuran palvelukseen vuonna 1897, aluksi lähetyskoulun opettajana, ja seuraavana vuonna hänestä tuli lähetysjohtaja.<ref>Peltola 1958, s. 129–130.</ref>
===Tarkastusmatka Ambomaalle 1900===
Lähetysseurassa oli kauan suunniteltu tarkastusmatkaa [[Ambomaa]]lle. Työtä siellä oli tehty 30 vuotta ilman, että Suomesta olisi sitä käyty tarkastamassa. Kotimaassa oli viimeisinä vuosina kritisoitu Ambomaan-lähettejä ja sitä, että kovin paljon tuloksia ei ollut saatu aikaan. Tämän vuoksi myös lähetit olivat toivoneet lähetysjohtajan tarkastusmatkaa luokseen. Kentällä oli tuolloin neljä perheellistä lähetyssaarnaajaa sekä kaksi naimatonta naista.
Mustakallio lähti 31.1.1900 tarkistusmatkalle [[Ambomaa]]lle, jonne hän saapui 22.6.1900, yhdessä ensimmäiselle työkaudelleen saapuneen [[Emil Liljeblad]]in kanssa. Mustakallio tutustui Ambomaan lähetystyöhön kuuden viikon ajan. [[Olukonda]]n lähetysasema oli hänen ensimmäinen tutustumiskohteensa. Siellä hän osallistui lähetystyön 30-vuotisjuhlaan, jossa oli läsnä 600 henkeä. Hän tarkasti kaikki koulut ja Olukondan, [[Ondangwa]]n ja [[Oniipa]]n pääasemat sekä [[Omulonga]]n sivuaseman. Mustakallion oli ollut tarkoitus viettää neljä kuukautta lähetyskentällä, mutta mm. siksi, että hän sairastui [[malaria]]an, vierailu lyheni kuuden viikon pituiseksi.
Ennen matkaa lähetyssaarnaajien toimeentulo kentällä oli ollut suuri ongelma, mutta nyt, matkan seurauksena lähetystyöntekijöiden palkkausta parannettiin.<ref>Peltola 1958, s. 130–131, 138.</ref><ref>''Mestarin käskystä'', s. 76, 134.</ref>
===Kiinan-työn aloittaminen===
Muiden lähetysseurojen kokemus oli osoittanut, että lähetystyölle oli hyötyä siitä, ettei se rajoittunut vain yhteen työkenttään. Tämän vuoksi johtokunta ryhtyi pohtimaan uuden lähetyskentän avaamista jonnekin, joka olisi lähempänä kotimaata kuin mitä Ambomaa oli. Mustakallio esitti seuran vuosikokouksessa 1899 laajan alustuksen, jossa suositti uuden työkentän valitsemista Pohjois-Kiinasta. Kokous hyväksyi tämän esityksen.
Taustalla oli mm. ajatus siitä, että eri kenttien työntekijöiden vuorovaikutus vaikuttaisi hedelmällisesti koko seuran työhön. Edelleen arveltiin, että uuden kentän myötä kotimainen lähetysinto kasvaisi. Kolmantena tekijänä ajateltiin, että jos seuralla olisi vain yksi kenttä ja siellä ajauduttaisiin vaikeuksiin, niin mitään työmahdollisuuksia ei jäisi jäljelle. Ambomaalla oli ajauduttu jo hieman hankalaan tilanteeseen, kun työ oli rajoittunut [[Ondonga]]an, jossa laskettiin olevan asukkaita vain 21 000 henkeä. Näistä syistä uuden työnkentän avaamista pidettiin perusteltuna hankkeena.<ref>Saarilahti 1960, s. 16, 18–19.</ref>
Lähetysseura harkitsi aluksi työtä [[Mantšuria]]ssa, tai ylipäätään Pohjois-Kiinasta, mutta lopulta valinta kohdistui [[Hunan]]iin, joka oli kauan ollut suljettuna ulkomaalaisilta ja hiljan avautunut lähetystyölle. [[Boksarikapina]]n vaikutusten lakattua lähetettiin sitten ensimmäiset työntekijät, jotka astuivat maihin [[Shanghai]]ssa lokakuussa 1901. Valinnan työalan paikasta näyttäisi tehneen [[Hannes Sjöblom]] paikan päällä konsultoituaan Kiinassa toimineita eri lähetysseuroja.<ref>Saarilahti 1960, s. 24–25, 28–31.</ref>
===Siirtyminen pois Lähetysjohtajan tehtävistä===
Lähetysjohtajan virka oli Mustakalliolle raskas ja levoton. Tähän vaikutti osin hänen intensiivinen paneutumisen tehtäviinsä ja malttamaton pyrkimys päästä nopeisiin ratkaisuihin ja tuloksiin. Vuoden 1910 lopulla hän näyttää alkaneen suunnitella siirtymistä rauhallisempaan seurakuntavirkaan. Hän vetosi hermostonsa rasittumiseen ja voimiensa riittämättömyyteen helmikuussa 1911 ja kertoi seuran johtokunnalle hakeneensa [[Porvoo]]n [[tuomiorovasti]]n virkaa, jota hän ei kuitenkaan saanut.
Näihin aikoihin Lähetysseurassa suunniteltiin uutta tarkastusmatkaa Ambomaalle, ja Mustakallion tilanteen vuoksi sinne lähetettiin apulaisjohtaja [[Hannu Haahti]]. Mustakallio koki nyt joutuneensa syrjäytetyksi lähetystyön johtamistehtävästä, mutta johtokunta ei kuitenkaan muuttanut päätöstään Haahden lähettämisestä matkalle.
Vuonna 1913 Mustakallio haki [[Viipurin maaseurakunta|Viipurin maaseurakunnan]] [[kirkkoherra]]ksi, ja saatuaan vaalissa suuren ääntenenemmistön, hän siirtyi tuohon tehtävään lokakuussa samana vuonna. Hänen tilalleen lähetysjohtajaksi valittiin [[Matti Tarkkanen]], joka astui tähän tehtävään helmikuussa 1914.<ref>Saarilahti 1989, s. 294–298.</ref>
==Suomen Lähetysseuran jälkeen==
Mustakallio oli [[Viipurin maaseurakunta|Viipurin maaseurakunnan]] kirkkoherrana 1913–1919. Hän sai [[rovasti]]n arvonimen 1915. Hän siirtyi Parikkalan kirkkoherraksi 1919. Lääninrovastiksi hänet valittiin 1920. [[Savonlinnan tuomiokapituli]]n [[asessori]]na hän toimi 1918–1921.<ref name=
==Yksityiselämä==
Mustakallio avioitui 1886 Agnes Selma Helena Lampénin kanssa.<ref name = Matrikkeli /><ref name=
== Teoksia ==
Rivi 62 ⟶ 79:
{{Wikiaineisto}}
*Hirvonen, Maija (toim.) 1993: ''Suomen kirjailijat 1809–1916''. SKS:n Toimituksia 570. [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|SKS]], Helsinki.
*Lehtonen, Ensio, ym.: ''Pohjoismaiden lähetyshistoria'', Kuva ja Sana, 1948.
*Paasio, K. A.,ym.:''Kansallinen elämänkerrasto 4'', [[WSOY]], 1932.
*Peltola, Saarilahti, Savolainen: ''Mestarin käskystä. Suomalaisen pakanalähetystyön historia'', [[Agricola-seura]], 1959.
*{{Kirjaviite
| Tekijä = Matti Peltola
| Nimeke = Sata vuotta suomalaista lähetystyötä 1859–1959. II: Suomen Lähetysseuran Afrikan työn historia
| Suomentaja =
| Vuosi =1958
| Luku =
| Sivu =
| Sivut =
| Selite =
| Julkaisupaikka = Helsinki
| Julkaisija = Suomen Lähetysseura
| Tunniste =
| Isbn =
| www =
| www-teksti =
| Tiedostomuoto =
| Viitattu =
| Kieli =
}}
*{{Kirjaviite
| Tekijä = Toivo Saarilahti
| Nimeke =Suomen Lähetysseuran työ Kiinassa vuosina 1901–1926
| Suomentaja =
| Vuosi =1960
| Luku =
| Sivu =
| Sivut =
| Selite =
| Julkaisupaikka =Helsinki
| Julkaisija =Suomen Lähetysseura
| Tunniste =
| Isbn =
| www =
| www-teksti =
| Tiedostomuoto =
| Viitattu =
| Kieli =
}}
*{{Kirjaviite
| Tekijä =Toivo Saarilahti
| Nimeke =Lähetystyön läpimurto. Suomen Lähetysseuran toiminta kotimaassa 1895–1913
| Suomentaja =
| Vuosi =1989
| Luku =
| Sivu =
| Sivut =
| Selite =Sata vuotta suomalaista lähetystyötä I: 3. Suomen Lähetysseuran julkaisu
| Julkaisupaikka =Helsinki
| Julkaisija =Kirjaneliö
| Tunniste =
| Isbn =951-600-760-0
| www =
| www-teksti =
| Tiedostomuoto =
| Viitattu =
| Kieli =
}}
*{{Kirjaviite
| Tekijä =Toivo Saarilahti
| Nimeke =Kriisien kautta kasvuun. Suomen Lähetysseuran toiminta kotimaassa 1914–1938
| Suomentaja =
| Vuosi =1999
| Luku =
| Sivu =
| Sivut =
| Selite =
| Julkaisupaikka =Helsinki
| Julkaisija =Suomen Lähetysseura
| Tunniste =
| Isbn =951-624-257-X
| www =
| www-teksti =
| Tiedostomuoto =
| Viitattu =
| Kieli =
}}
*{{Verkkoviite | Osoite =http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/1853-1899/henkilo.php?id=20355 | Nimeke =Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli 1853–1899, Schwarzberg (→ Mustakallio) Jooseppi | Ajankohta =2003–201 | Viitattu =8.10.2013 }}
*[http://dbgw.finlit.fi/matr/haku.php Suomen kirjailijat -tietokanta].
===Viitteet===
| |||