Ero sivun ”Viron kuvernementti” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 14:
|osa-kokonaisuudesta =
|historia1 = Perustettu
|pvm1 = 12.
|historia2 = Luovutti valtansa
|pvm2 = 24.
|historia3 =
|pvm3 =
Rivi 60:
== Venäjän keisarikunta kaatuu ==
Venäjän keisarin [[Nikolai II
== Kohti autonomiaa ==
Rivi 73:
Sotilaspoliitttinen tilanne muuttui juuri näihin aikoihin. Saksa oli kesään 1917 asti sodassaan Venäjää vastaan ollut [[Väinäjoki|Väinäjoen]] eteläpuolisella alueella. [[Saksan keisarikunta|Saksa]] aloitti uuden hyökkäyksen ja valloitti 21. elokuuta [[Riika|Riian]]. Tämä nosti esiin sen mahdollisuuden, että saksalaiset tunkeutuisivat Viroon. Tästä tulikin pian totta, sillä saksalaiset joukot valloittivat 29. elokuuta viikon kestäneessä operaatiossa Viron kuvernementtiin kuuluvat suuret saaret eli [[Saarenmaa]]n, [[Muhu]]n ja [[Hiidenmaa]]n. <ref>Zetterberg: Viron historia s.496.</ref>
Samoihin aikoihin Venäjällä vallankumouksellinen bolševikkiliike vahvistui syksyn 1917 aikana. 25. lokakuuta bolševikit [[Lokakuun vallankumous|ottivat vallan]] [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]]. Maan johtoon tuli [[Vladimir Lenin
Pian sen jälkeen 13. marraskuuta Anvelt ilmoitti, että maaneuvosto hajotetaan. Viimeisessä kokouksessa 15. marraskuuta maaneuvosto julistautui Viron korkeimman vallan haltijaksi siihen asti, kunnes demokraattisesti valittu Viron perustava kokous kokoontuisi. Asenne itsenäisyyteen oli vielä epäselvä. Ensimmäisenä sen esitti työpuolueen puoluekokous joulukuussa 1917. Sen jälkeen kaikki muut puolueet paitsi bolševikit siirtyivät itsenäisyyden kannattajaksi. Viron perustavan kokouksen vaalit järjestettiin 21.-22. tammikuuta 1918. Bolševikit uskoivat saavansa niissä sinetin vallalleen, mutta tulos oli pettymys. Vain 37,1 prosenttia kannatti bolševikkeja.
Odotettavissa oleva saksalaisten joukkojen tunkeutuminen manner-Viroon pakotti itsenäisyysmieliset tekemään ratkaisunsa. Niinpä saksalaisten jo ollessa tunkeutumassa Tallinnaan Viro julistettiin 24. helmikuuta 1918 itsenäiseksi, demokraattiseksi tasavallaksi. Korkeimman vallan haltijaksi tuli väliaikainen hallitus pääministerinä [[Konstantin Päts]], varapääministerinä [[Jűri Vilms]] ja ulkoministerinä Jaan Poska. Seuraavana päivänä saksalaiset tunkeutuivat Tallinnaan ja alkoi yhdeksän kuukautta kestänyt saksalaisen miehityshallinnon aika. Väliaikainen hallitus painui tässä vaiheessa maan alle. <ref>Zetterberg: Viron historia s.500-501.</ref>
|