'''Muinaispreussilaiset''' eli '''preussit''' olivat [[Itämeri|Itämeren]] kaakkoisrannikolla [[Veiksel]]in ja [[MemelNiemen]]in välillä eläneitä [[balttilaiset kielet|balttilaista]] [[muinaispreussin kieli|muinaispreussin]] kieltä puhuneita heimoja. He eivät koskaan muodostaneet yhtenäistä kokonaisuutta, vaan olivat jakaantuneet moniin eri yhteisöihin. He asuttivat [[rautakausi|rautakaudella]] entisen [[Itä-Preussi]]n etelä- ja keskiosia. Preussit ovat jättäneet jälkeensä suuren määrän arkeologisia löytöjä.
[[Puola]]laiset aloittivat preussien väkivaltaisen käännyttämisen [[kristinusko]]on vuonna [[996]]. On epäselvää, mitä puolalaisten sotaretkien jälkeen tapahtui, mutta muutamat preussilaisheimot taistelivat puolalaisten puolella [[Fredrik I Barbarossa|Barbarossaa]] vastaan. [[Vuonna 1166]] puolalaiset tekivät taas sotaretkiä, mutta kärsivät murskaavan tappion. Puolalaisruhtinaat jatkoivat hyökkäyksiään epäonnistuen aina [[1200-luku|1200-luvulle]] asti, jolloin [[Saksalainen ritarikunta]] valloitti preussien alueet ja pakkokäännytti heidät kristinuskoon. Preussit sulautuivat vähitellen kielellisesti saksalaisiin, ja muinaispreussin kieli katosi [[1600-luku|1600]]- tai [[1700-luku|1700-luvuilla]]. Kielelle oli kuitenkin jo ehditty kääntää muun muassa [[Raamattu]], joten siitä jäi kirjallisiakin näytteitä, toisin kuin monista muista hävinneistä balttilaisista kielistä.
Historian ironiaa on, että preussit kukistaneet itäiset saksalaiset alkoivat käyttää itsestään nimeä ''preussilainen'' <ref>Veijo Meri: Sanojen synty, esipuhe</ref>.
