Ero sivun ”Kollajan allas” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Htm (keskustelu | muokkaukset) Kopioitu allashanke-osa artikkelista Kollaja tänne ja poistettu ohjaus |
Htm (keskustelu | muokkaukset) Muokkausta |
||
Rivi 1:
{{työstetään}}
'''Kollajan
== Allashanke ==
[[Pohjolan Voima]] (PVO) on päättänyt 20.
PVO:n tutkimia vaihtoehtoja olivat
Kollajalla suoritetun hankkeen ympäristövaikutusten arviointi<ref>[http://web.archive.org/web/20110917142832/http://projektit.ramboll.fi/yva/pvo/kollaja-hanke/YVA/Kollaja-hanke-YVA-ohjelma.pdf Kollaja-hankkeen YVA-ohjelma]</ref> koski suojellun Iijoen Pudasjärven ja [[Pahkala (Oulu)|Haapakosken]] välistä osaa ja enintään yhtä voimalaitosta. Suunnitelmia on tehty myös koko Iijoen vapaana virtaavan suojellun osan valjastamiseksi<ref name="voimaa">http://www.tem.fi/files/18565/Voimaa_vedesta_2007.pdf</ref>. Lisäksi tekoaltaan koko pienentyi 55 neliökilometristä 47 neliökilometriin. Aiemman suunnitelman lähtökohta oli teknis-taloudellinen, uusimmassa suunnitelmassa Pohjolan Voiman mukaan yritettiin ottaa huomioon myös ympäristöarvojen säilyttäminen. Hankkeen vastustajat ovatkin kritisoineet
Kollajan tekoallas olisi sijainnut välittömästi Iijoen alajuoksulle rakennetun voimalaitosketjun yläpuolella. Altaan rakennuttajan kannalta tekoaltaan sijainti olisi ollut ihanteellinen, sillä sen avulla alajuoksun viisi laitosta olisi saatu tehokkaasti tuottamaan tuottoisaa säätövoimaa olemassa olevilla generaattoreilla.
Rivi 13:
PVO:n mukaan Kollajalle rakennettavan vesivoimalaitoksen maksimiteho olisi ollut 32 [[megawatti]]a ja keskiteho 8 megawattia. Kollajan tekoaltaan ja voimalaitoksen investointikustannus olisi ollut Pohjolan Voiman oman ilmoituksen mukaan noin 115 miljoonaa [[euro]]a. Tuotannon säätöön käytettävissä oleva teho olisi lisääntynyt hankkeen myötä Pohjolan Voiman laskelmien mukaan 100 megawattia, koska alapuolisten laitosten käytettävyys paranisi. Iijoen nykyiset viisi voimalaa toimivat keskimäärin yhteensä 97 megawatin teholla sähköä ja tuotanto on keväisin ja kesäisin suurempaa kuin talviaikaan. 100 megawatin säätövoimatehon lisäys edellyttäisikin Iijoen virtaaman yli kolminkertaistamista talvisin nykytasosta. Hankkeen vastustajien mukaan tämä on mahdotonta.
PVO:n laskelman mukaan lisäenergiaa olisi saatu 155 gigawattituntia (GWh) vuodessa. Hankkeen vastustajien esittämien laskelmien mukaan saatava lisäteho olisi jäänyt sataan gigawattituntiin, josta tekoaltaaseen varastoitavien tulvavesien osuus olisi ollut 35 GWh ja joen patoamisesta saatava lisäenergia 65 GWh vuodessa. Hankkeesta saatava sähkömäärä olisi vastannut noin 1,4 promillea Suomen sähkönkulutuksesta ja alle kahdeskymmenesosaa esimerkiksi Rauman kaupungissa vuodessa kulutettavasta sähköstä
Voimayhtiön julkisuuteen esittämänä YVA:n tavoite oli, että hankkeen vaikutusalueella olevia useita [[Natura 2000]] -alueita ei olisi vaarannettu ja että kalojen elinolosuhteet sekä koskialueiden virtavesiympäristö olisivat säilyneet ohitettavassa 36 kilometrin osassa Iijokea ennallaan. Voimalaitosrakenteet olisi sijoitettu suunnitelmassa itse jokiuomasta sivuun, johon vedet olisi ohjattu kanavia ja tekoallasta pitkin koskesta.
Iijoen keskivirtaama Kipinän mittausasemalla on viidenkymmenen vuoden tarkastaluajanjaksolla ollut 134 kuutiota sekunnissa. Pohjolan Voima kaavaili Kollaja-hankkeessa, että luonnonuomassa virtaama olisi 15 kuutiota sekunnissa ja kesäkuukausina 10-80 kuutiota sekunnissa eli korkeintaan 80 prosenttia luonnontilaisesta virtaamasta<ref>[http://projektit.ramboll.fi/yva/pvo/kollaja-hanke/YVA/YVA-selostus.htm PVO:n Iijoen luonnonuomaan kaavailema virtaama selviää raportin sivulta 11 ja 27. Pienin luonnonuomasta mitattu virtaama Kipinän mittausasemalla on ollut 14 kuutiota sekunnissa]</ref>
=== Poliittinen ristiriita ===
Koskiensuojelulain mukaan:
Rivi 36:
Hanke olisi ollut ristiriidassa myös EU:n vesipolitiikan [[direktiivi|puitedirektiivin]] vaatimusten kanssa<ref>[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=8845&lan=fi EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin eli vesipuitedirektiivin teksti]</ref>.
=== Kollaja allashanke ennen ja nyt ===
Vuonna 1959 voimassa olleen vuoden 1902 vesioikeuslain 1 luvun 5 §:n mukaan ainoastaan valtiolla oli oikeus toimittaa vedenjuoksun säännöstely siinä tapauksessa, että siitä aiheutuu haittaa arvokkaanpuoleiselle koskelle tahi muuta sanottavaa vahinkoa yksityiselle henkilölle. Pohjojan Voima oli 24.6.1959 esittänyt kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle, että se ryhtyisi Iijoen vesistössä toimeenpantavan säännöstelyn hakijaksi ja että tie- ja vesirakennushallitukselle annettaisiin tehtäväksi asianmukaisten säännöstelylupien hakeminen sekä säännöstelyn toimeenpanemisen suorittaminen. Hanke kuitenkin hautaitui 1970-luvulla toteuttamiskelvottomana. Kollajan alueen hyödyntämistä vesivoiman tuotannossa selvitettiin taas uudelleen [[1980-luku|1980-luvulla]] osana suunnitelmaa, jonka tavoitteena oli koko Iijoen ottaminen sähkön tuotantoon 12 vesivoimalaitoksen avulla. Selvityksessä [[Pudasjärvi|Pudasjärven]] yläpuolisen alueen ja Kollajan alueen luontoarvot todettiin merkittäviksi, ja voimalaitossuunnitelmista luovuttiin. Kollajan alue suojattiin 1980-luvulla koskiensuojelulailla, joka kieltää voimalaitoksen rakentamisen.
Rivi 44:
Tammikuussa 2014 allashanke nousi jälleen esille. Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen ympäristöarvio oli myönteinen. Hankkeen taustalla on Pohjolan Voima. Esittelijän mukaan allas heikentäisi Natura-aluetta, mutta edellisen kerran itsensä jäävänneen ely-keskuksen johtaja Heikki Aronpään mukaan hankkeella ei ole siihen merkittäviä vaikutuksia.<ref>Heli Saavalainen: Kollajan allashanke nousi taas pintaan,Helsingin Sanomat 8.1.2014 s. A13</ref><ref>[http://yle.fi/uutiset/elylta_vihreaa_valoa_kollajan_altaalle/7010454 Elyltä vihreää valoa Kollajan altaalle. Ylen uutiset 3.1.2014], viitattu 8.1.2014</ref>
== Katso myös ==
*[[Vuotoksen tekojärvi]]
*[[Lokan tekojärvi]]
== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}
{{Pudasjärvi}}
[[Luokka:Iijoen vesistö]]
| |||