Ero sivun ”Osuustoiminta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ohjauksesta omaksi artikkeliksi. Määritelmä sanakirjasta. |
Osuustoimintaa koskeva teksti erotettu artikkelista Osuuskunta |
||
Rivi 1:
'''Osuustoiminta''' tarkoittaa [[osuuskunta|osuuskunnan]] muodossa tapahtuvaa taloudellista yhteistoimintaa. Osuustoiminnan tarkoituksena on edistää siihen osallistuvien toimeentuloa tai elinkeinon harjoittamista.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Heikkinen, Juha ja Lehtonen, Reino | Nimeke = Taloustiedon taloussanasto | Vuosi = 1987 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Taloustieto r.y. | Tunniste = ISBN 951-628-145-1 }}</ref>
Suurimpia osuustoiminnan harjoittajia Suomessa ovat [[Osuuspankki (yhtiömuoto)|osuuspankit]] ja [[Osuuskauppa|osuuskaupat]].
==Historia==
Osuustoiminnan isänä pidetään brittiläistä [[Robert Owen]]ia (1771–1858).
Ensimmäinen yritys osuustoiminnallisen yrityksen perustamiseksi Suomessa oli 1866. Tuolloin perustettiin ''Helsingfors Konsumförening'', kulutusyhdistys virkamiehiä ja palkannauttijoita varten. Hanke raukesi, kun sopivaa kaupanpitäjää ei löytynyt. 1860-luvulla perustettiin muutamia tuotanto-osuuskuntia, mutta ne elivät ilmeisen kituliasta elämää. Vuonna 1869 oli jäljellä kaksi "käsityöyhtiötä", toinen Oulussa ja toinen Helsingissä, mutta ne lienevät lopettaneet 1870-luvulla. Suomen vanhin osuustoiminnan periaatteille rakentuva kaupallinen, edelleen toimintaansa jatkava yritys on tiettävästi 1889 perustettu ''Helsingin yleinen ravintoyhdistys''. Se sulautui vuonna 1921 ''Andelslaget Varubodeniin'' (nyk. [[Varuboden-Osla]]).<ref name=blomstedt>{{Kirjaviite | Tekijä = Blomstedt, Yrjö | Nimeke = Kyläkassasta osuuspankkiin. Osuuspankkihistoriaa 75 vuoden ajalta 1902–1977 | Vuosi = 1978| Luku = | Sivu = 36–37 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Kirjayhtymä }}</ref>
Suomen osuustoiminnan isänä pidetään [[Hannes Gebhard]]ia, joka perusti [[Pellervo-Seura]]n vuonna 1899. Gebhard vaikutti keskeisesti mm. [[osuuskassa|osuuskassojen]] perustamiseen.
Suuren osan 1900-lukua suomalainen osuustoiminta oli jakaantunut niin sanottuihin ''[[Pellervolainen osuustoiminta|pellervolaiseen]]'' ([[porvari (politiikka)|porvarilliseen]]) ja ''[[Edistysmielinen osuustoiminta|edistysmieliseen]]'' ([[vasemmisto]]laiseen) osuustoimintaliikkeeseen.
[[Kansainvälinen Osuustoimintaliitto]] perustettiin vuonna 1895.
== Osuustoiminnan periaatteita ==
Osuustoiminnan periaatteita ovat [[Kansainvälinen Osuustoimintaliitto|Kansainvälisen Osuustoimintaliiton]] mukaan seuraavat:<ref name=manninen>{{Lehtiviite | Tekijä = Manninen, Olli | Otsikko = Yhdessä tekemisen voimaa | Julkaisu = OP Taloudessa | Ajankohta = | Vuosikerta = 2015 | Numero = 1 | Sivut = 21–23 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = OP Osuuskunta | Selite= | Tunniste= ISSN 1797-6693 }}</ref><ref>[http://www.coopfin.coop/osuustoiminnanpe.html Osuustoiminnan periaatteet]</ref>
* Vapaaehtoinen ja avoin jäsenyys ilman syrjintää
* Demokraattinen jäsenhallinto, usein jäsen ja ääni -periaatteella
* Jäsenten osallistuminen pääoman kartuttamiseen ja hallintaan
* Osuuskunnan itsenäisyys ja riippumattomuus
* Valistus, koulutus ja viestintä jäsenille, sidosryhmille ja yleisölle
* Osuuskuntien keskinäinen yhteistyö
* Toimintaympäristövastuu kestävän kehityksen hyväksi
== Osuustoiminta Suomessa ==
[[Suomi|Suomessa]] taloudellisesti merkittävimpiä osuuskuntia ovat [[osuuskauppa|osuuskaupat]], [[tuottajaosuuskunta|tuottajaosuuskunnat]] ja [[osuuspankki|osuuspankit]].<ref>[http://yle.fi/uutiset/valtiovarainministerion_luonnos_osuuspaaoman_korkojen_verovapaus_poistumassa/7236069 Jarmo Koponen: Valtiovarainministeriön luonnos: Osuuspääoman korkojen verovapaus poistumassa] Yle.fi 12.5.2014</ref> Osuuskunnat voidaan Suomessa luokitella toimintamuotonsa perusteella muun muassa seuraavasti (mm. <ref>[http://www.pellervo.fi/otlehti/ot4_12/osuustoimintayritykset.pdf Osuustoiminta 4/12: Osuustoimintayritykset]</ref>):
* kuluttajaosuustoiminta
** [[osuuskauppa|osuuskaupat]] ([[S-ryhmä]])
** puhelinosuuskunnat
** sähköosuuskunnat
** vesiosuuskunnat
* palveluosuustoiminta
** [[osuuspankki (yhtiömuoto)|osuuspankit]] ([[OP (finanssiryhmä)|OP]]- ja [[POP Pankki]] -ryhmittymät)
** luotto-osuuskunnat (aik. [[Luottokunta (osuuskunta)|Luottokunta]])
** [[keskinäinen yhtiö|keskinäiset vakuutusyhtiöt]] (muistuttavat osuuskuntia)
* tuottajaosuustoiminta
** kotieläinjalostusosuuskunnat
** liha- ja einesalan osuuskunnat
** munapakkaamo-osuuskunnat
** osuusmeijerit
** vihannesosuuskunnat
** metsäosuuskunnat
* omistajaosuuskunnat, esimerkiksi [[Itikka]] ja [[Tradeka]]
* [[työosuuskunta|työ]]-, palvelu- ja asiantuntijaosuuskunnat
* hankintaosuuskunnat
* kehittämisosuuskunnat
* kulttuuri-, kustannus- ja viestintäosuuskunnat
* markkinointiosuuskunnat
* matkailuosuuskunnat
* sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan osuuskunnat
* energiaosuuskunnat ([[Suomalainen Energiaosuuskunta|SEO]])
=== Osuuskuntien jäsenmääriä ===
Osuuskunnan jäsenyys on [[Suomi|Suomessa]] hyvin yleistä. Osuuskunnissa on yli 4 miljoonaa jäsentä ja osuuskuntiin rinnastettavissa keskinäisissä vakuutusyrityksissä noin 3 miljoonaa jäsentä. Lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on vähintään yhden osuuskunnan tai keskinäisen vakuuttajan jäsen tai asiakasomistaja. Pelkästään S-ryhmällä on noin 2 miljoonaa jäsentä ja osuuspankeilla yhteensä noin 1,4 miljoonaa.<ref>http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2012/20120185</ref> Suhteellisten jäsenmäärien perusteella Suomea on sanottu maailman osuustoiminnallisimmaksi maaksi.<ref name=manninen/>
== Osuustoiminnan ja yhteisötalouden opetuksesta Suomessa ==
Osuustoiminnan opetus ja tutkimus on kansainvälistä ja sillä on myös Suomessa jo pitkä historia. Osuustoiminnan korkeakouluopetus aloitettiin [[Tampereen yliopisto|Kansalaiskorkeakoulussa]] 1920-luvulla. Kansalaiskorkeakoulu oli yksityinen [[opetusministeriö]]n alainen oppilaitos, joka toimi [[Helsinki|Helsingissä]]. Muutamaa vuotta myöhemmin Kansalaiskorkeakoulu otti nimekseen Yhteiskunnallinen korkeakoulu (YKK). Alkuvaiheessa se keskittyi yhteiskunnallisten ammattitutkintojen antamiseen ja varsinaisen tiedekorkeakoulu siitä kehittyi vasta sotien jälkeen. YKK siirtyi sittemmin Tampereelle, ja siitä tuli lopulta Tampereen yliopisto. [[Helsingin yliopisto]]ssa alaa on opetettu vuodesta 1957.
1990-luvun jälkimmäisen puoliskon vaisumman vaiheen jälkeen osuustoiminnan opetus ja tutkimus on nykyisin vahvempaa kuin koskaan. Osuustoiminnan tutkimus on virinnyt eri yliopistoissa ja väitöskirjoja aiheesta valmistuu säännöllisesti. Suomalaisella yliopistokentällä Lappeenrannan teknillisen yliopiston rooli osuustoiminnan tutkimuksessa on ollut erityisen vahva vuodesta 2005 eteenpäin.
Co-op Network Studies on vuonna 2005 perustettu yliopistoverkosto, joka tarjoaa opiskelijoille monitieteisiä osuustoiminnan ja yhteisötalouden opintoja sekä kehittää alan tutkimusta ja opetusta. Opetuksen ytimessä ovat osuus-toiminnan idea ja osuuskunta yritys-muotona. Verkostoa koordinoi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti [[Mikkeli]]ssä. Opinnot tuotetaan yhdessä verkostoyliopistojen ja muiden osuustoiminnan ja yhteisötalouden asiantuntijoiden kanssa.
Verkostossa ovat mukana seuraavat yliopistot:
* [[Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu]]
* [[Helsingin yliopisto]]
* [[Itä-Suomen yliopisto]]
* [[Jyväskylän yliopisto]]
* [[Oulun yliopisto]]
* [[Tampereen yliopisto]]
* [[Turun kauppakorkeakoulu]]
* [[Turun yliopisto]]
Opetus on avointa ja ilmaista verkostossa mukana olevien yliopistojen opiskelijoille. Opiskelemaan pääsee myös Helsingin avoimen yliopiston kautta tai JOO-sopimuksella muista suomalaisista yliopistoista.
Co-op Network Studies -verkosto muodostaa kiinteän yhteyden osuustoiminnan ja yhteisötalouden tutkimukseen. Verkoston partneriyliopistoissa tehdään osuustoimintaan liittyviä pro gradu -tutkimuksia, väitöskirjoja sekä väitöskirjan jälkeistä tutkimusta. Verkoston koordinaattori, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, ylläpitää aihealueen tutkimusportaalia, järjestää tutkimus-seminaareja, kokoaa yhteen tutkimusryhmiä, pitää yllä kansainvälisiä yhteyksiä sekä antaa tutkimuksen ohjausta. Verkostolla on monia liittymäpintoja myös osuustoiminnallisiin kehittämishankkeisiin.
Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Tiimiakatemialla opitaan yritystoimintaa itse tekemällä. Joka syksy uudet opiskelijat jaetaan tiimeihin, jotka itse perustavat osuuskunnan. Jokaisella osuuskunnalla on oma valmentajansa, joka neuvoo yritystoimintaan liittyvissä asioissa. Tiimiakatemialta valmistuu samalla tradenomiksi. Jyväskylän Tiimiakatemia on ensimmäinen laatuaan. Nykyään Tiimiakatemioita on ympäri maailmaa, yhä lisääntyvässä määrin.
== Osuuskunta jäsentensä työllistämisen muotona Suomessa ==
Jotkut osuuskunnat on perustettu jäsentensä työllistämiseksi. Osuuskunnan perustamiseen ei yleensä tarvita suuria pääomia, vaan perustajien itsensä määrittelemä osuusmaksu riittää. Keskitettyjen ja jaettujen kustannusten kautta osuuskuntamuotoinen yrittäminen säästää myös aikaa, vaivaa ja rahaa. Kullakin jäsenellä on yksi ääni ja äänivalta jakaantuu tasaisesti jäsenten kesken. Yritystoiminnan riski on pienempi kuin henkilöyhtiöissä, sillä vastuu yritystoiminnasta rajoittuu sijoitettuun pääomaan eikä jäsen voi pahimmassakaan tapauksessa menettää kuin sijoittamansa osuusmaksun.
Työn tekeminen perustuu työsopimukseen osuuskunnan ja jäsenen välillä. Työn hinnoittelun pohjana voi olla palkka ja palkan sivukulut. Lisäksi on huomioitava muut muuttuvat kulut sekä osuuskunnan toiminnasta aiheutuvat kiinteät kulut. Työsuhde on aivan samanlainen kuin missä tahansa työnantajalla – osuuskunnan jäsen vain on työssä itse omistamassaan yrityksessä. Tällöin tärkeintä ei ehkä ole osuuskunnan voiton maksimointi, vaan hyvinvoinnin ja edun tuottaminen itse työn tekijöille. Mahdolliset voittovarat voidaan käyttää osuuskunnan kehittämiseen tai jakaa jäsenille osuuspääoman korkona tai ylimääräisenä palkkana.
=== Osuuskunta ja osa-aikainen yrittäminen ===
Osuuskunta mahdollistaa myös osa-aikaisen yrittämisen. Osuuskuntamuotoisen yrityksen perustaminen on yksi tapa kokeilla yrittäjyyttä suhteellisen riskittömästi. Jos osuuskunnassa on vähintään seitsemän (7) jäsentä, heitä ei yksityishenkilöinä luokitella virallisesti yrittäjiksi. Osuuskunnan jäsenillä säilyy oikeus palkansaajan työttömyysturvaan. Jos yritystoiminnan alkuvaiheessa työtä ei ole riittävästi, jäsen voi hakea soviteltua työttömyyspäivärahaa.
Osuuskuntayrittäjyys mahdollistaa joustavan ja verkostomaisen yrittämisen. Esimerkiksi joukko luovien alojen ammattilaisia voi vuokrata yhteiset työtilat tai markkinoida tuotteitaan yhteisen osuuskunnan kautta. Näin jokaisen ei tarvitse hankkia omaa työtilaa, ostaa yksin kaikkia laitteita, järjestää omaa kirjanpitoa tai vastata yksin markkinoinnin kuluista.
Yhtenä haasteena osuuskunnassa on, että kaikki jäsenet eivät välttämättä sitoudu kunnolla osuuskunnan toiminnan kehittämiseen. Toisena haasteena on, että osuuskuntayrittäjyyttä ei tunneta kovin laajasti ja yritysneuvonnan saaminen voi olla ongelma.
==Katso myös==
* [[Osuuskunta]]
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Puhakka, Sauli (toim.) | Nimeke=Sanastosta sanomaan: Osuustoiminnan ideologiasta ja arvoista | Selite=Helsingin yliopisto, osuustoimintainstituutti, Julkaisuja 16 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-45-7886-4}}
* {{Lehtiviite | Tekijä = Troberg, Eliisa| Otsikko = Asiantuntijaosuuskunnat - joustavia verkostoja tietoyhteiskunnassa |
Julkaisu = Hallinnon tutkimus| Ajankohta = 2000| Vuosikerta = 19| Numero = 1| Sivut = 76-85|Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |Kieli = {{fi}}| Lopetusmerkki = }}
==Lähteet==
* [http://www.osuustoimintakeskus.net Tampereen Seudun Osuustoimintakeskus]
=== Viitteet ===
{{viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.pellervo.fi/wuokko/index.htm Wuokko] Uusosuustoiminnan palvelusivut.
* [http://www.yhteistoiminta.fi Yhteistoiminta.fi] – verkkopalvelu osuustoiminnasta ja yhteisöllisestä yrittäjyydestä kiinnostuneille.
[[Luokka:Osuustoiminta]]
| |||