Ero sivun ”Siperiaan karkottaminen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kuuluisia Siperiaan lähetettyjä: Matti Haapoja |
yhdistetty tänne katorga per keskustelusivu |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Pożegnanie Europy.JPG|thumb|Venäläisten vuonna 1863 kukistaman Puolan [[tammikuun kansannousu]]n johdosta karkotettuja puolalaisia pysähtyneenä matkallaan Siperiaan. Aleksander Sochaczewskin maalaus ''Hyvästit Euroopalle''.]]
'''Siperiaan karkottaminen''' on [[Venäjä]]llä jo [[tsaari]]nvallan aikana alkanut rangaistuskäytäntö. Siitä käytetään Venäjällä yhä vielä vanhaa nimitystä ”Puiden laskeminen”: näin siksi, että jostain syystä syntyi käsitys, ettei karkotetuilla olisi mitään muuta tekemistä kuin laskea metsien puita. Sanonnasta tuli yhä elävä lentävä lause.▼
▲'''Siperiaan karkottaminen''' on [[Venäjä]]llä jo [[tsaari]]nvallan aikana alkanut rangaistuskäytäntö. Järjestelmä on tunnettiin nimellä '''katorga''' ({{k-ru|ка́торга}}). Vangit vietiin kaukaisiin asumattomiin osiin [[Siperia]]a, jossa työleirit sijaitsivat. Katorga perustettiin jo 1600-luvulla ja [[bolševikit]] jatkoivat sen käyttöä keisarin syrjäyttämisen jälkeen [[Gulag]]eina. Karkotus Siperiaan sai nykyäänkin ikävältä kuulostavan kaiun. Siitä käytetään Venäjällä yhä vielä vanhaa nimitystä ”Puiden laskeminen”: näin siksi, että jostain syystä syntyi käsitys, ettei karkotetuilla olisi mitään muuta tekemistä kuin laskea metsien puita. Sanonnasta tuli yhä elävä lentävä lause.
Karkotettuja on ja on ollut kahdenlaisia: rikosvangit ja poliittiset karkotetut. Viimeksi mainittu kattaa myös [[juutalaiset|juutalais]]- ja muut rotuvainot, joita varsinkin [[Josif Stalin]]in aikana esiintyi erittäin runsaasti. Alun pitäen [[Siperia]]an karkotettiin rangaistusvankeja. Eräs tunnetuimpia tällaiseen tuomittuja [[Suomi|suomalaisia]] oli kuuluisa murhamies [[Matti Haapoja]]. Leirijärjestelmästä käytettiin nimitystä [[Katorga]]. Myöhemmin, [[rautatie|rautateiden]] tullessa, vankeja ryhdyttiin käyttämään rautateiden rakentajina, ja kun Siperiasta löytyi malmiesiintymiä, vankityövoimaa sijoitettiin myös kaivostyöhön. ▼
== Järjestelmän historia ja piirteet ==
Poliittisia vankeja alettiin lähettää Siperiaan [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] aikana; heistä käytettiin nimitystä ”maanpakolainen”, ja heillä oli huomattavasti helpommat oltavat kuin rangaistusvangeilla. Maanpakolaisten piti vain asua määrätyssä paikassa ja ilmoittautua määräajoin viranomaisille eli he olivat tiettyyn asuinpaikkaan sidottuja ehdonalaisvankeja. Yksi esimerkki tsaarinajan poliittisista Siperiaan karkotetuista on myöhempi [[Suomen tasavallan presidentti|Suomen presidentti]] [[Pehr Evind Svinhufvud]], joka oli karkotettuna [[Tomsk]]issa 1914–1917 ja eli kertomusten mukaan siellä varsin mukavasti.▼
Päinvastoin kun keskitysleirit, katorga oli normaali osa rangaistuskäytäntöä, vaikka sillä olikin samoja piirteitä, yksinkertaiset leirimäiset olot ja pakkotyö. Katorgat perustettiin Siperian kaukaisiin osiin, joissa ei ollut kaupunkeja eikä teitä, mutta jotkut vangit pääsivät silti pakenemaan takaisin kotisijoilleen. Noin 20 000 ihmistä lähetettiin 1800-luvun puolivälissä vuosittain Siperiaan, 2/3 ilman oikeudenkäyntiä. 1 500 kovaan pakkotyöhön tuomittua vietiin kaivoksiin itä-Siperiaan. Matka taittui aluksi kävellen, sittemmin jokia pitkin höyrylaivojen vetämillä proomuilla.
▲Karkotettuja on ja on ollut kahdenlaisia: rikosvangit ja poliittiset karkotetut. Viimeksi mainittu kattaa myös [[juutalaiset|juutalais]]- ja muut rotuvainot, joita varsinkin [[Josif Stalin]]in aikana esiintyi erittäin runsaasti. Alun pitäen [[Siperia]]an karkotettiin rangaistusvankeja. Eräs tunnetuimpia tällaiseen tuomittuja [[Suomi|suomalaisia]] oli kuuluisa murhamies [[Matti Haapoja
▲Poliittisia vankeja alettiin lähettää Siperiaan [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] aikana; heistä käytettiin nimitystä ”maanpakolainen”, ja heillä oli huomattavasti helpommat oltavat kuin rangaistusvangeilla. Maanpakolaisten piti vain asua määrätyssä paikassa ja ilmoittautua määräajoin viranomaisille eli he olivat tiettyyn asuinpaikkaan sidottuja ehdonalaisvankeja. Yksi esimerkki tsaarinajan poliittisista Siperiaan karkotetuista on myöhempi [[Suomen tasavallan presidentti|Suomen presidentti]] [[Pehr Evind Svinhufvud]], joka oli karkotettuna [[Tomsk]]issa
Stalinin aikana järjestelmä paisui ja siitä tuli äärimmäisen pahamaineinen [[Gulag]]-järjestelmä, josta joskus käytettiin salaisen poliisin päällikön mukaan nimitystä [[Lavrenti Berija|Berijan]] tarhat.
== Kuuluisia
Yksi kuuluisista Siperiaan tuomituista oli kirjailija [[Fjodor Dostojevski]], joka vietti Siperiassa vuodet 1849–1854 tuomittuna vallankumouksellisesta toiminnasta [[Nikolai I]]:sta vastaan. Dostojeski hylkäsi rangaistusta suorittaessaan vasemmistolaiset aatteensa, ja hänestä tuli konservatiivi ja syvästi uskonnollinen. Myös monet [[Venäjän vallankumous|Venäjän vallankumoukseen]] osallistuneet olivat viettäneet aikaa Siperiassa.
[[Anton Tšehov]] vieraili 1891 Katorga-leirillä [[Sahalin|Sahalinin saarella]] Venäjän Kaukoidässä ja kirjoitti leirin oloista 1893 julkaistussa teoksessaan "Sahalinin saari". [[Aleksandr Solženitsyn]] vertasi myöhemmin Tšehovin ajan oloja Neuvostoliiton vankileirien saaristoon havainnollistaakseen selviytymismahdollisuuksien minimaalisuuden Gulageilla.
Myös [[Pjotr Kropotkin]] kirjoitti kirjan valtakunnan vankilajärjestelmän tilasta ollessaan Transbaikalin kuvernöörin apulaisena. (englanniksi [http://dwardmac.pitzer.edu/Anarchist_Archives/kropotkin/prisons/toc.html])
=== Kuuluisia Siperiaan lähetettyjä ===
*[[Fjodor Dostojevski]]
*[[Matti Haapoja]]
| |||