Ero sivun ”Suhteellisuusteoria” versioiden välillä

[[FileTiedosto:Albert Einstein 1979 USSR Stamp.jpg|thumb|250px|<math>E=mc^2</math>]]

'''Suhteellisuusteoria''' tarkoittaa kahta erillistä [[fysiikka|fysiikan]] [[Tieteellinen teoria|teoriaa]]: [[Erityinen suhteellisuusteoria|erityistä]] ja [[yleinen suhteellisuusteoria|yleistä suhteellisuusteoriaa]]. Näiden yhteinen piirre on niiden perustuminen ''[[suhteellisuusperiaate|suhteellisuusperiaatteeseen]]'', joka on yksi koko fysiikan keskeisimmistä periaatteista. Suhteellisuusperiaatteen mukaan luonnonlait taija fysiikan teoriat ovat samat kaikissa tilanteissa eli eri tilanteissa pätevät samat lait.

Suhteellisuusteoria ontunnetaan tunnettusiitä, tavastaanettä vaatiase edellyttää jossain määrin erityistä ajattelukykyä, koska siihen liittyvien asioiden hahmottaminen on ihmisten arkiajattelulle vierasta. Siihen liittyen onkin laadittu monia näennäisen ristiriitaisia [[ajatuskoe|ajatuskokeita]], joita esitellään usein populaarikirjallisuudessa. Yksi tunnetuimmista ajatuskokeista on [[kaksosparadoksi]]. Tietyllä tapaa epäintuitiivisen sisältönsä vuoksi suhteellisuusteoria on herättänyt paljon intohimoja tieteen ja filosofian harrastajien keskuudessa.

Historiallisesti ajatellen [[erityinen suhteellisuusteoria]] sai alkunsa [[1800-luku|1800-luvun]] loppupuolella, jolloin kuuluisa [[Michelsonin–Morleyn koe]] aiheutti päänvaivaa sen ajan tieteelliselle yhteisölle. Koe tehtiin vuonna [[1881]] ja uudelleen [[1887]], ja sen perusteella ei voitu havaita kaiken kattavaa ''[[valoeetteri|eetteri]]ä'', jonka suhteen [[valo]] liikkuisi vakionopeudella. Einsteinin olettamus, että valonnopeus on havaitsijan liiketilasta riippumaton luonnonvakio, johti siihen, että koordinaatistolle ja ajalle täytyy tehdä muunnos havaitsijan liiketilasta riippuen. Muunnosyhtälöt nimettiin [[Lorentz-muunnos|Lorentz-muunnokseksi]] alankomaalaisen [[Hendrik Lorentz|Hendrik Antoon LorentzLorentzin]]in mukaan. Lorentz johti [[1890]] saman yhtälön sähkökentässä liikkuvalle varaukselle.

'''Erityinen suhteellisuusteoria''', joka tunnetaan myös ''suppeana'' tai ''erikoisena suhteellisuusteoriana'', on nykyisen [[fysiikka|fysiikan]] vallitseva käsitys tilasta, ajasta ja [[sähkömagnetismi suhteellisuusteoriassa|sähkö­magnetismista]]. [[Albert Einstein]] julkaisi erityisen suhteellisuusteorian [[1905]]. Se pätee vain [[inertiaalikoordinaatisto]]issa eikä kykene käsittelemään kiihtyvää (tai hidastuvaa) liikettä. Erityinen suhteellisuusteoria on yksi tarkimmin verifioiduista fysiikan teorioista. Siihen liittyvät ilmiöt ovat jokapäiväisiä mm.muun muassa [[hiukkasfysiikka|hiukkas-]] ja [[astrofysiikka|astrofysiikan]] tutkimuksessa. Erityisen suhteellisuusteorian matematiikka on helposti omaksuttavissa, ja joitakin sen tuloksia esitellään jo lukion fysiikassa. Se on myös yhteensopiva [[kvanttimekaniikka|kvanttimekaniikan]] kanssa.

'''Yleinen suhteellisuusteoria''' on erityisen suhteellisuusteorian laajennus, joka selittää myös [[painovoima]]n ja pätee muutoinkin kiihtyvässä liikkeessä. Einstein julkaisi yleisen suhteellisuusteorian [[1915]]. Yleistä suhteellisuusteoriaa, toisin kuin erityistä suhteellisuusteoriaa, ei ole voitu osoittaa todeksi, mikä johtuu siitä, ettei kaikkia sen ennustamia ilmiöitä, kuten [[gravitaatioaallot|gravitaatioaaltoja]], ole saatu kokeellisesti varmistettua. Yleistä suhteellisuusteoriaa ei ole myöskään onnistuttu saattamaan [[kvanttimekaniikka|kvanttimekaniikan]] kanssa yhteensopivaksi.