Ero sivun ”Tverin Karjala” versioiden välillä

Ylisen [[Volga]]n pohjoispuolinen alue oli kärsinyt paljon 1500- ja 1600-luvuilla sodissa ja maanomistajat halusivat autioille mailleen viljelijöitä ja veronmaksajia. Alueelle saapui sitten [[Stolbovan rauha]]n jälkeen vuonna [[1617]] [[Käkisalmen lääni]]stä ja [[Inkeri]]stä ortodoksista karjalais- ja inkeroisväestöä sotia, [[Ruotsi]]n luterilaisia uskonvainoja ja verotusta pakoon. Venäjällä he asettuivat asumaan etupäässä Tverin alueelle, [[Tver|Tverin kaupungin]] pohjoispuolelle. [[Inkeri]]in jääneitä kutsutaan [[inkerikot|inkerikoiksi]]. Tverin Karjalaan muutti kaikkiaan 20 000 henkeä, jotka menestyivät alueella hyvin, koska siellä oli tilaa. Vuoden [[1834]] väestölaskennassa heitä oli jo 83 000 henkeä, 1858 noin 93 000 ja vuonna 1890 132 332. Vuonna 1895 noin 180 000. Venäjän keisarikunnassa järjestetyssä ainoassa väestönlaskennassa vuonna 1897 karjalaisia ilmoitettiin olevan noin 117 000 mutta tässä laskennassa kaikki venäjää puhuvat luokiteltiin kansallisuudetaankansallisuudeltaan venäläisiksi. [[1926]] karjalaisia oli jo 140 567 eli enemmän kuin varsinaisessa [[Karjala]]ssa. Näiden lisäksi asui Tverin läänin alueella saman verran osittain tai kokonaan venäjänkielisiä karjalaisia. Joten karjalaisten todellinen lukumäärä vuonna 1926 oli lähes 250 000 henkeä. Samassa väestönlaskennassa asui Tverin läänissä yli 2600 virolaista. A.Vershinsky listaa alueelta vuodelta 1932 yli 100 täysin karjalaista kylää. Joten aivan marginaalisesta väestöryhmästä ei ole kysymys.

Tverin Karjalan pääalueeseen eli [[Tolmatsu]]n alueeseen kuuluvat [[Spiirova]]-, [[Ruameška]]-, [[Lihoslavlja]] ja [[Kozlova]]-nimiset taajamat ja kirkonkylät ja niiden lähikylät (edelliset nimet tverinkarjalaisessa asuassaasussa). Täällä kieli on säilynyt kaikkien sukupolvien kielenä ja karjalaa kuulee puhuttavan yleisesti esim. kaupoissa vielä nykyäänkin.{{lähde}}