Wikipedia

Ero sivun ”Tartuntatauti” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
46 142 muokkausta
p pois yhd-malline epidemia-artikkeliin
Epiq (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
21 667 muokkausta
yhdistetty infektiosairaudet, päällekkäinen artikkeli
Rivi 1:
'''Tartuntatauti''' eli kulkutauti (''morbus contagiosus'') on [[infektio]]sairaus, joka voi tarttua aiheuttajamikrobin siirtyessä [[eliö]]stä toiseen joko suoraan tai välillisesti. Myös [[Virus|virukset]] aiheuttavat tartuntatauteja.<ref name=hs>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Sivu = 924–925| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref>
{{Yhdistettävä|Infektiotaudit}}
'''Tartuntatauti''' eli kulkutauti (''morbus contagiosus'') on [[infektiosairaus]], joka voi tarttua aiheuttajamikrobin siirtyessä [[eliö]]stä toiseen joko suoraan tai välillisesti. Myös [[Virus|virukset]] aiheuttavat tartuntatauteja.<ref name=hs>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Sivu = 924–925| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref>
 
Tartuntataudit voivat levitä [[suu]]n ja [[hengitys]]teiden kautta [[pisaratartunta]]na tai [[kosketustartunta]]na esimerkiksi ihokosketuksessa. Tällaisia tauteja ovat monet [[bakteeri]]- (esimerkiksi [[hinkuyskä]], [[tulirokko]] ja [[tuberkuloosi]]) [[alkueläintauti|alkueläintaudit]] (esimerkiksi [[amebiasis]]) ja [[virus]]taudit (esimerkiksi [[tuhkarokko]], [[myyräkuume]], [[rabies]], [[vesirokko]], [[sikotauti]] ja [[influenssa]]) sekä [[sienitauti|sienitaudit]].
Rivi 6 ⟶ 5:
[[Sukupuolitauti|Sukupuolitaudit]] voivat levitä seksuaalisen kanssakäymisen seurauksena ihoon eritteinä, ihossa olevista vaurioista tai [[limakalvo]]ihin. Tällaisia tauteja ovat bakteeritaudeista esimerkiksi [[kuppa]], [[tippuri]] ja [[klamydia]] sekä [[virus]]taudeista esimerkiksi [[kondylooma]] ja [[HIV]].
 
== Sairauteen johtavat tekijät ==
== Tartuntatautien historiaa ==
Varsinaiset [[epidemia]]t tulivat mahdollisiksi, kun ihmiset asettuivat maanviljelystaidon kehityttyä asumaan suurempiin yhteisöihin. Samoihin aikoihin tapahtui kotieläimien kesyttäminen. Ihmisten läheisempi kanssakäyminen muiden lajien kanssa mahdollisti mikrobien siirtymisen lajien välillä ja lisäsi siten tartuntatautien määrää {{Lähde||31. elokuuta 2008}}.
 
Tartuntataudin syntyminen johtuu siitä, ettei elimistön oma puolustusjärjestelmä, [[immuunipuolustus]] pysty pitämään kurissa jotain mikrobia. Sairastumisen riskiä kasvattavat mikrobin suuri [[virulenssi]], taudinaiheuttamiskyky, sekä heikkoudet elimistön puolustusjärjestelmissä.
Tartuntatautiepidemioilla on ollut historiassa dramaattisia vaikutuksia. Tunnettuja esimerkkejä ovat keskiajan [[musta surma]], [[kolera]]n aiheuttamat [[epidemia]]t 1700- ja 1800-luvuilla ja [[espanjantauti]] ensimmäisen maailmansodan aikana. Musta surma vaikutti 1300-luvulla koko yhteiskuntajärjestykseen siten, että suurtilat yleistyivät ja köyhtyneet pienviljelijät joutuivat niiden alaisuuteen.<ref name=tkh /> Eurooppalaisten mukanaan tuoman tautitaakan vuoksi Amerikan alkuperäisväestö väheni ja heikkeni huomattavasti. Napoleonin sotaretki Venäjälle epäonnistui punakuume-epidemian vietyä armeijan voimat.
 
=== Tartunta ===
Käsitys tautien tarttuvuudesta oli olemassa jo ennen lääketieteellistä tietoa sairauksien syistä ja taudinaiheuttajista. Tartuntatautien aiheuttajista oli useita teorioita ennen [[mikrobi]]en keksimistä. Syynä pidettiin muun muassa ummehtunutta hengitysilmaa.<ref name=tkh>{{Lehtiviite | Tekijä = Natasia Broström | Otsikko = Musta surma. Uutta tietoa rutosta| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti Historia | Ajankohta = 2011| Numero = 12| Sivut = 14-21| Julkaisupaikka = Oslo| Julkaisija = Bonnier| Issn = 0806-5209 }}</ref>
 
Tartunnassa elimistöön pääsee vieras mikrobi. Tartunta voi tapahtua joko suoraan tai välillisesti; kosketuksesta, pisaratartuntana hengitysilman kautta, saastuneen ruoan ja juoman tai tautia levittävän eläimen, [[vektori (biologia)|vektorin]], välityksellä. Erilaiset lääketieteelliset operaatiot, kuten leikkaukset ja verensiirrot, voivat myös toimia tartuntatienä.
Vasta 1800-luvulle tultaessa ymmärrettiin, miten taudinaiheuttajat voivat siirtyä käsien tai ulosteiden ja juomaveden mukana ihmisestä toiseen. Keksinnön mahdollisti epidemiologisen tutkimuksen kehittyminen ja mikroskoopilla löydetty mikrobien maailma. Tartuntatautien torjunnan kannalta olennainen oli havainto, että elämä ei synny spontaanisti, vaan aiemmasta elämästä lisääntymisen seurauksena. Infektioita voitiin siis vähentää mikrobien torjunnalla: desinfioinnilla ja hygienialla {{Lähde||31. elokuuta 2008}}.
 
== Taudinaiheuttajat ==
===Pahimmat tunnetut kulkutautiepidemiat===
<ref name=hs />
{|<!--taulukon määrite--> {{prettytable}}
|-
! vuodet
! tauti
! alue
! kuolleiden määrä
|-
<!-- taulukko alkaa tästä -->
| 542–650 || [[rutto]] || Eurooppa, Aasia || 80 milj.
|-
| 1347–1351|| rutto || Länsi-Eurooppa || 65 milj.
|-
| 1918–1919|| [[influenssa]] || Maailma || 25–40 milj.
|-
| 1600-luku|| rutto|| [[Intia]] || ei tietoa
|-
| 1897–1930|| rutto || Intia || 12 milj.
|-
| 1518–|| [[isorokko]], [[tuhkarokko]] || Väli-Amerikka || ei tietoa
|-
| 1485–1550|| "Englannin tauti" || Länsi-Eurooppa || 4 milj.
|-
| 1556–1560|| influenssa || Eurooppa || ei tietoa
|-
| 1500|| [[syfilis]] || Länsi-Eurooppa || ei tietoa
|-
| 1914–1915|| [[pilkkukuume]] || Länsi-Eurooppa || 3 milj.
|}
 
Infektioita aiheuttavat erilaiset [[bakteeri]]t, [[virus|virukset]], mikroskooppiset [[sienet]] ja [[loinen (biologia)|parasiitit]] <ref name="Hiltunen">{{Kirjaviite | Tekijä= Hiltunen, Holmberg, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt ja Wähälä | Nimike= Galenos. Ihmiselimistö kohtaa ympäristön | Sivu = 203| Selite= Luku 7.4 Tartuntatautien ehkäisyn ja hoidon lainsäädäntö | Julkaisija= Kustannus Oy Duodecim| Vuosi= 2005| Tunniste= ISBN 951-656-151-9 }}</ref>. Myös [[prioni]]t aiheuttavat infektioita. Infektiotauteja voidaan luokitella myös niiden tartuntatien tai infektoituneen elimen (mm. [[hengitystiet]], [[iho]], [[ruoansulatuskanava]], [[sukupuolitaudit]], [[virtsatiet]], [[maksa]]) mukaan. Omia erityisryhmiään ovat raskaudenaikaiset infektiot ja sairaalainfektiot.
== Tarttuvat taudit Suomen laissa ==
Tartuntatauteja koskevaa lainsäädäntöä on tartuntatautilaissa (583/1986) ja -asetuksessa (786/1986) sekä terveydensuojelulaissa (763/1994) ja -asetuksessa (1280/1994).
 
== Tartuntatautien torjunta ja hoito ==
Terveydenhuollon järjestäminen kuuluu Suomessa [[kunta|kuntien]] ylläpitämien [[terveyskeskus]]ten vastuulle, ja jokaisessa kunnassa pitää olla tartuntatautien torjunnasta ja hoidosta vastaava lääkäri.
 
Tartuntatautien torjunta riippuu kyseessä olevasta taudista ja taudinaiheuttajasta. Tartuntoja voi välttää hyvällä [[hygienia]]lla, muun muassa puhdistuksella ja desinfioinnilla tai niitä voi ehkäistä lääkehoidolla ([[profylaksia]]) tai [[rokote|rokotteella]]. Hoito riippuu taudinaiheuttajasta.
Ruuan ja veden välityksellä leviävien tautien ehkäisy- ja torjuntatyö pohjaavat terveydensuojelulain määräyksiin. Epäilyt epidemioista pitää ilmoittaa [[Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle]]. Epidemioiden ehkäisyä, rajoittamista, selvittämistä ja tiedottamista varten joka kunnassa on selvitystyöryhmä, johon kuuluu ainakin tartuntataudeista vastaava [[lääkäri]], tartuntatautiyhdyshenkilö, elintarvikevalvontaan osallistuva [[eläinlääkäri]] sekä [[terveystarkastaja]]. <ref name="Nuorti, Ruutu ja Lumio ">{{Kirjaviite | Tekijä= Huovinen, Meri, Peltola, Vaara, Vaheri, Valtonen (toim). | Nimike= Mikrobiologia ja infektiosairaudet, kirja II | Sivu = 245–257 | Selite= Luku 7.6 Epidemioiden selvitys ja torjunta | Julkaisija= Kustannus Oy Duodecim | Vuosi= 2005| Tunniste= ISBN 951-656-151-9 }}</ref>
 
=== Bakteeritaudit ===
Terveyskekusten ja [[sairaanhoitopiiri]]en tulee seurata infektiotauteja ja pitää rekisteriä tartuntataudeista alueellaan. Valtakunnan tasolla tartuntatautien seurantaa ja torjuntaa (mm. [[rokotusohjelma]]n suunnittelun) hoitaa [[Terveyden ja hyvinvoinnin laitos]] THL.
 
{{Pääartikkeli|[[Bakteeritauti]]}}
Vaarallisia ja nopeasti leviäviä tartuntatauteja koskee joitain erityissäädöksiä. Yleisvaaralliset ja ilmoituksen vaativat taudit on määritelty asetuksessa. Näiden tautien todetut tapaukset täytyy ilmoittaa THL:lle. Tutkimukset ja hoitoon käytettävä lääkitys ovat usein sairastuneelle potilaalle maksuttomia. Yleisvaarallisten tartuntatautien leviämisen ehkäisemiseksi voidaan käyttää tavallisesta poikkeavia keinoja, jotka rajoittavat yksilön oikeuksia.<ref name="Nuorti ja Ruutu">{{Kirjaviite | Tekijä= Huovinen, Meri, Peltola, Vaara, Vaheri, Valtonen | Nimike= Mikrobiologia ja infektiosairaudet, kirja II | Sivu = 236–237 | Selite= Luku 7.4 Tartuntatautien ehkäisyn ja hoidon lainsäädäntö | Julkaisija= Kustannus Oy Duodecim | Vuosi= 2005 | Tunniste= ISBN 951-656-151-9 }}</ref>
 
Vuonna [[1935]] käyttöön otetut [[sulfonamidi|sulfalääkkeet]] ja 1929 keksitty ja 1942 käyttöön otettu [[penisilliini]] olivat ensimmäiset bakteeritauteihin tehoavat lääkkeet. Sittemmin erilaisia [[antibiootti|antibiootteja]] on kehitetty useita. Tällä hetkellä haasteena on vanhoille lääkkeille [[resistentti]]en bakteerikantojen kehittyminen (mm. metisilliiniresistentti [[Staphylococcus aureus]] eli [[MRSA]]). Bakteereja vastaan käytävä sota on jatkuvaa, uusia antibiootteja pitää kehittää koko ajan. Lisääntyvää resistenssiä vastaan voidaan taistella välttämällä turhia antibioottikuureja (esimerkiksi lasten [[korvatulehdus|korvatulehduksissa]]) ja syömällä kuuri loppuun, vaikka oireet menisivät aiemmin ohi {{Lähde||31. elokuuta 2008}}.
===Yleisvaaralliset taudit===
 
=== Virustaudit ===
Lokakuussa 2009 tartuntatautiasetuksen mukaisia yleisvaarallisia tartuntatauteja Suomessa olivat:<ref name= "tartuntatautiasetus_p2_mom1">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860786#P2 Tartuntatautiasetus 786/1986 2&nbsp;§ 1 mom. (556/2009)] Viitattu 3.11.2009</ref>
 
{{Pääartikkeli|[[Virukset]]}}
*[[EHEC|ehec-infektio]]
*[[hepatiitti A]]
*[[H5N1|influenssa A-viruksen alatyyppi H5N1]] (ihmiseen tarttuva lintuinfluenssa)
*[[isorokko]]
*[[keltakuume]]
*[[kolera]]
*[[kuppa]]
*[[kurkkumätä]]
*[[lavantauti]], [[pikkulavantauti]] ja muut [[salmonella|salmonellojen]] aiheuttamat taudit,
*[[Meningokokki|meningokokin]] aiheuttamat [[Sepsis|septiset taudit]] ja [[Bakteerimeningiitti|aivokalvontulehdukset]],
*[[pernarutto]]
*[[polio]] (lapsihalvaus)
*rutto
*[[SARS]]
*[[Punatauti|shigellapunatauti]]
*[[tuberkuloosi]]
*[[virus]]ten aiheuttamat hemorragiset kuumeet, eli [[verenvuotokuume|verenvuotokuumeet]], ei kuitenkaan [[myyräkuume]]
 
Viruksiin tehoavia lääkkeitä on kehitetty vasta viime vuosina. Antibiootit eivät tehoa viruksiin, koska viruksilla ei ole elimiä, joiden toimintaa lääke voisi häiritä. Viruslääkkeet kohdistuvatkin viruksen aiheuttamaan toimintaan solussa(viite). Viruslääkkeitä ovat muun muassa HIV:n hoidossa käytetyt [[antiretroviraalit]] ja herpekseen tehoava [[asikloviiri]]. Useita virustauteja vastaan voidaan suojautua tehokkaasti rokotuksella.
===Ilmoitettavat taudit===
Saman mukaan ilmoitettavia tartuntatauteja olivat:<ref name= "tartuntatautiasetus_p2_mom2">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860786#P2 Tartuntatautiasetus 786/1986 2&nbsp;§ 2 mom. (556/2009)] Viitattu 3.11.2009</ref>
*[[Creutzfeldt–Jakobin tauti|Creutzfeldt-Jakobin taudin]] uusi variantti
*[[ekinokokkoosi]]
*[[Haemophilus influenzae|hemofiluksen]] aiheuttamat [[Sepsis|septiset taudit]] ja [[Aivokalvontulehdus|aivokalvontulehdukset]]
*[[hepatiitti B]]
*[[hepatiitti C]]
*[[hinkuyskä]]
*[[HIV|hiv-infektio]]
*sukupuoliteitse leviävät [[klamydia]]infektiot
*[[Legioonalaistauti]] eli legionelloosi
*[[listerioosi]]
*[[malaria]]
*muut [[mykobakteerit]]audit kuin tuberkuloosi
*[[puutiaisaivotulehdus]]
*[[rabies]]
*[[sankkeri]]t
*[[sikotauti]]
*[[tippuri]]
*[[tuhkarokko]]
*[[vihurirokko]]
 
==== Virusinfektiot ====
 
{| {{prettytable}}
Rivi 191 ⟶ 123:
| Rokotus
|}
 
=== Loistaudit ===
 
{{Pääartikkeli|[[Loisinta]]}}
 
Loistauteja aiheuttavat parasiitit voivat olla [[yksisoluinen|yksisoluisia]] [[alkueläin|alkueläimiä]], [[mato]]ja tai [[niveljalkainen|niveljalkaisia]]. Parasiiteille tyypillistä on niiden erikoistuminen elämään tiettyjen isäntälajien välisessä kiertokulussa. Ihminen voi toimia joko pää- tai väli-isäntänä. Maailmanlaajuisesti merkittäviä ihmisten loistauteja ovat [[malaria]] ja [[skistosomiaasi]] <ref name="Hiltunen"/>. Loisten häätöön on olemassa erilaisia lääkkeitä.
 
== Tartuntatautien historiaa ==
Varsinaiset [[epidemia]]t tulivat mahdollisiksi, kun ihmiset asettuivat maanviljelystaidon kehityttyä asumaan suurempiin yhteisöihin. Samoihin aikoihin tapahtui kotieläimien kesyttäminen. Ihmisten läheisempi kanssakäyminen muiden lajien kanssa mahdollisti mikrobien siirtymisen lajien välillä ja lisäsi siten tartuntatautien määrää {{Lähde||31. elokuuta 2008}}.
 
Tartuntatautiepidemioilla on ollut historiassa dramaattisia vaikutuksia. Tunnettuja esimerkkejä ovat keskiajan [[musta surma]], [[kolera]]n aiheuttamat [[epidemia]]t 1700- ja 1800-luvuilla ja [[espanjantauti]] ensimmäisen maailmansodan aikana. Musta surma vaikutti 1300-luvulla koko yhteiskuntajärjestykseen siten, että suurtilat yleistyivät ja köyhtyneet pienviljelijät joutuivat niiden alaisuuteen.<ref name=tkh /> Eurooppalaisten mukanaan tuoman tautitaakan vuoksi Amerikan alkuperäisväestö väheni ja heikkeni huomattavasti. Napoleonin sotaretki Venäjälle epäonnistui punakuume-epidemian vietyä armeijan voimat.
 
Käsitys tautien tarttuvuudesta oli olemassa jo ennen lääketieteellistä tietoa sairauksien syistä ja taudinaiheuttajista. Tartuntatautien aiheuttajista oli useita teorioita ennen [[mikrobi]]en keksimistä. Syynä pidettiin muun muassa ummehtunutta hengitysilmaa.<ref name=tkh>{{Lehtiviite | Tekijä = Natasia Broström | Otsikko = Musta surma. Uutta tietoa rutosta| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti Historia | Ajankohta = 2011| Numero = 12| Sivut = 14-21| Julkaisupaikka = Oslo| Julkaisija = Bonnier| Issn = 0806-5209 }}</ref>
 
Vasta 1800-luvulle tultaessa ymmärrettiin, miten taudinaiheuttajat voivat siirtyä käsien tai ulosteiden ja juomaveden mukana ihmisestä toiseen. Keksinnön mahdollisti epidemiologisen tutkimuksen kehittyminen ja mikroskoopilla löydetty mikrobien maailma. Tartuntatautien torjunnan kannalta olennainen oli havainto, että elämä ei synny spontaanisti, vaan aiemmasta elämästä lisääntymisen seurauksena. Infektioita voitiin siis vähentää mikrobien torjunnalla: desinfioinnilla ja hygienialla {{Lähde||31. elokuuta 2008}}.
 
=== Pahimmat tunnetut kulkutautiepidemiat ===
<ref name=hs />
{|<!--taulukon määrite--> {{prettytable}}
|-
! vuodet
! tauti
! alue
! kuolleiden määrä
|-
<!-- taulukko alkaa tästä -->
| 542–650 || [[rutto]] || Eurooppa, Aasia || 80 milj.
|-
| 1347–1351|| rutto || Länsi-Eurooppa || 65 milj.
|-
| 1918–1919|| [[influenssa]] || Maailma || 25–40 milj.
|-
| 1600-luku|| rutto|| [[Intia]] || ei tietoa
|-
| 1897–1930|| rutto || Intia || 12 milj.
|-
| 1518–|| [[isorokko]], [[tuhkarokko]] || Väli-Amerikka || ei tietoa
|-
| 1485–1550|| "Englannin tauti" || Länsi-Eurooppa || 4 milj.
|-
| 1556–1560|| influenssa || Eurooppa || ei tietoa
|-
| 1500|| [[syfilis]] || Länsi-Eurooppa || ei tietoa
|-
| 1914–1915|| [[pilkkukuume]] || Länsi-Eurooppa || 3 milj.
|}
 
== Tartuntataudit nyt ==
Erilaiset infektiot ovat edelleen merkittävässä asemassa ihmiskunnan sairauksien joukossa, vaikka usein kuuleekin sanottavan, että tartuntataudit olisi voitettu. [[Malaria]] aiheuttaa ainakin 1,5 miljoonaa kuolemantapausta vuodessa ja Intiassa kuolee [[tuberkuloosi]]in 500&nbsp;000 ihmistä vuodessa. [[Sukkulamato]]infektioita on jatkuvasti 3,8 miljardia.
 
Sota-aikana tartuntatautien määrä moninkertaistuu yhteiskunnan rakenteiden hajotessa ja ihmismassojen liikkuessa. [[Bosnian sota|Bosnian sodan]] seurauksena suolistoinfektiot lisääntyivät yli kymmenkertaisiksi ja [[Somalian sota|Somalian sodan]] seurauksena [[tuhkarokko]]tapaukset 73-kertaistuivat.
 
Myös Suomessa, jossa monet muualla edelleen tappavat tartuntataudit on saatu kuriin, jopa kokonaan poistettua, infektiot muodostavat taudeista merkittävän osan. Päivystyskäynneistä infektioiden osuus on Suomessa 59 %. Jopa viidesosassa Suomen kuolemantapauksista perus- tai välitön [[kuolinsyy]] on ollut infektio – niiden merkitys on samaa luokkaa kuin kaikkien [[syöpä]]kuolemien tai [[sydäninfarkti]]en. Yleensä jokin muu sairaus on ensin alentanut potilaan vastustuskykyä, ja esimerkiksi [[keuhkokuume]] vie lopulta elämän.
 
[[Kuolleisuus]] kertoo kuitenkin vain osan infektiotautien merkityksestä. Monet infektiotaudit alentavat ihmisen suorituskykyä tai lyhentävät elämää, vaikka eivät tappaisikaan. Peltolan arvion mukaan niinkin viaton tauti kuin [[nuhakuume]] aiheuttaa Suomelle kustannuksia 40 euroa vuodessa jokaista suomalaista kohti.
 
Useita sairauksia epäillään infektioiden aiheuttamiksi, vaikka taudinaiheuttajaa ei ole löytynytkään. [[mahahaava|Maha- ja pohjukaissuolihaavat]] johtuvat nykynäytön perusteella suurelta osin [[Helicobacter pylori]] –infektioista, vaikka pitkään uskottiin toisin. Sama koskee [[sepelvaltimotauti]]a, ja vahvoja epäilyjä on useiden syöpien kohdalla.
 
Ihmisten kasvava liikkuvuus ja asutuksen tihentyminen synnyttävät tarttuville taudeille yhä parempia leviämismahdollisuuksia {{Lähde||31. elokuuta 2008}}. Tapaukset [[SARS]] ja [[lintuinfluenssa]] ovat olleet paljon esillä tiedotusvälineissä, mutta infektiosairauksien ihmiskuntaa painava taakka muodostuu todellisuudessa vähemmän palstatilaa saavista taudeista: ripuleista, malariasta, erilaisista loisista ja hengitystieinfektioista. Nämä riesat eivät tule vähenemään pitkään aikaan: poliittista tahtoakaan ei ole riittävästi.<ref name="Peltola">{{Kirjaviite | Tekijä= Huovinen, Meri, Peltola, Vaara, Vaheri, Valtonen (toim). | Nimike= Mikrobiologia ja infektiosairaudet, kirja II | Sivu = 217-224 | Selite= Luku 7.1 Infektioiden globaalinen merkitys | Julkaisija= Kustannus Oy Duodecim| Vuosi= 2005| Tunniste= ISBN 951-656-151-9 }}</ref>
 
== Tarttuvat taudit Suomen laissa ==
Tartuntatauteja koskevaa lainsäädäntöä on tartuntatautilaissa (583/1986) ja -asetuksessa (786/1986) sekä terveydensuojelulaissa (763/1994) ja -asetuksessa (1280/1994).
 
Terveydenhuollon järjestäminen kuuluu Suomessa [[kunta|kuntien]] ylläpitämien [[terveyskeskus]]ten vastuulle, ja jokaisessa kunnassa pitää olla tartuntatautien torjunnasta ja hoidosta vastaava lääkäri.
 
Ruuan ja veden välityksellä leviävien tautien ehkäisy- ja torjuntatyö pohjaavat terveydensuojelulain määräyksiin. Epäilyt epidemioista pitää ilmoittaa [[Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle]]. Epidemioiden ehkäisyä, rajoittamista, selvittämistä ja tiedottamista varten joka kunnassa on selvitystyöryhmä, johon kuuluu ainakin tartuntataudeista vastaava [[lääkäri]], tartuntatautiyhdyshenkilö, elintarvikevalvontaan osallistuva [[eläinlääkäri]] sekä [[terveystarkastaja]]. <ref name="Nuorti, Ruutu ja Lumio ">{{Kirjaviite | Tekijä= Huovinen, Meri, Peltola, Vaara, Vaheri, Valtonen (toim). | Nimike= Mikrobiologia ja infektiosairaudet, kirja II | Sivu = 245–257 | Selite= Luku 7.6 Epidemioiden selvitys ja torjunta | Julkaisija= Kustannus Oy Duodecim | Vuosi= 2005| Tunniste= ISBN 951-656-151-9 }}</ref>
 
Terveyskekusten ja [[sairaanhoitopiiri]]en tulee seurata infektiotauteja ja pitää rekisteriä tartuntataudeista alueellaan. Valtakunnan tasolla tartuntatautien seurantaa ja torjuntaa (mm. [[rokotusohjelma]]n suunnittelun) hoitaa [[Terveyden ja hyvinvoinnin laitos]] THL.
 
Vaarallisia ja nopeasti leviäviä tartuntatauteja koskee joitain erityissäädöksiä. Yleisvaaralliset ja ilmoituksen vaativat taudit on määritelty asetuksessa. Näiden tautien todetut tapaukset täytyy ilmoittaa THL:lle. Tutkimukset ja hoitoon käytettävä lääkitys ovat usein sairastuneelle potilaalle maksuttomia. Yleisvaarallisten tartuntatautien leviämisen ehkäisemiseksi voidaan käyttää tavallisesta poikkeavia keinoja, jotka rajoittavat yksilön oikeuksia.<ref name="Nuorti ja Ruutu">{{Kirjaviite | Tekijä= Huovinen, Meri, Peltola, Vaara, Vaheri, Valtonen | Nimike= Mikrobiologia ja infektiosairaudet, kirja II | Sivu = 236–237 | Selite= Luku 7.4 Tartuntatautien ehkäisyn ja hoidon lainsäädäntö | Julkaisija= Kustannus Oy Duodecim | Vuosi= 2005 | Tunniste= ISBN 951-656-151-9 }}</ref>
 
=== Yleisvaaralliset taudit ===
Lokakuussa 2009 tartuntatautiasetuksen mukaisia yleisvaarallisia tartuntatauteja Suomessa olivat:<ref name= "tartuntatautiasetus_p2_mom1">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860786#P2 Tartuntatautiasetus 786/1986 2&nbsp;§ 1 mom. (556/2009)] Viitattu 3.11.2009</ref>
 
*[[EHEC|ehec-infektio]]
*[[hepatiitti A]]
*[[H5N1|influenssa A-viruksen alatyyppi H5N1]] (ihmiseen tarttuva lintuinfluenssa)
*[[isorokko]]
*[[keltakuume]]
*[[kolera]]
*[[kuppa]]
*[[kurkkumätä]]
*[[lavantauti]], [[pikkulavantauti]] ja muut [[salmonella|salmonellojen]] aiheuttamat taudit,
*[[Meningokokki|meningokokin]] aiheuttamat [[Sepsis|septiset taudit]] ja [[Bakteerimeningiitti|aivokalvontulehdukset]],
*[[pernarutto]]
*[[polio]] (lapsihalvaus)
*rutto
*[[SARS]]
*[[Punatauti|shigellapunatauti]]
*[[tuberkuloosi]]
*[[virus]]ten aiheuttamat hemorragiset kuumeet, eli [[verenvuotokuume|verenvuotokuumeet]], ei kuitenkaan [[myyräkuume]]
 
=== Ilmoitettavat taudit ===
Saman mukaan ilmoitettavia tartuntatauteja olivat:<ref name= "tartuntatautiasetus_p2_mom2">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860786#P2 Tartuntatautiasetus 786/1986 2&nbsp;§ 2 mom. (556/2009)] Viitattu 3.11.2009</ref>
*[[Creutzfeldt–Jakobin tauti|Creutzfeldt-Jakobin taudin]] uusi variantti
*[[ekinokokkoosi]]
*[[Haemophilus influenzae|hemofiluksen]] aiheuttamat [[Sepsis|septiset taudit]] ja [[Aivokalvontulehdus|aivokalvontulehdukset]]
*[[hepatiitti B]]
*[[hepatiitti C]]
*[[hinkuyskä]]
*[[HIV|hiv-infektio]]
*sukupuoliteitse leviävät [[klamydia]]infektiot
*[[Legioonalaistauti]] eli legionelloosi
*[[listerioosi]]
*[[malaria]]
*muut [[mykobakteerit]]audit kuin tuberkuloosi
*[[puutiaisaivotulehdus]]
*[[rabies]]
*[[sankkeri]]t
*[[sikotauti]]
*[[tippuri]]
*[[tuhkarokko]]
*[[vihurirokko]]
 
== Lähteet==
Rivi 199 ⟶ 244:
* {{Kirjaviite | Tekijä=McNeill, William H. | Nimeke=Kansat ja kulkutaudit | Selite=(Plagues and peoples, 2003.) Suomentaneet Tero Karasjärvi ja Ossi Kokkonen. Sivilisaatiohistoria-sarja | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-768-125-9}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi|Infectious diseases}}
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860583 Tartuntatautilaki (583/1986)]
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860786 Tartuntatautiasetus (786/1986)]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tartuntatauti”