Ero sivun ”Asetaldehydi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Käyttöturvallisuustiedote päivitetty
p kh
Rivi 5:
|kuva = [[Kuva:Acetaldehyde-2D.png|120px|]]
|kaava = [[hiili|C]]<sub>2</sub>[[vety|H]]<sub>4</sub>[[happi|O]]
|moolimassa = 44.,1 &nbsp;g/mol
|ulkomuoto = [[kaasu]] tai väritön [[neste]]
|sulamispiste = −123 &minus;123&nbsp;°C (150 &nbsp;K)
|kiehumispiste = 20.,2 &nbsp;°C (293 &nbsp;K)
|tiheys = 0.,78 &nbsp;g/cm<sup>3</sup>
|liukoisuus = Sekoittuu
|varoitusmerkit = [[Tiedosto:GHS-pictogram-flamme.svg|80px]] [[Tiedosto:GHS-pictogram-silhouete.svg|80px]] [[Tiedosto:GHS-pictogram-exclam.svg|80px]]
Rivi 16:
'''Asetaldehydi''' on [[etikkahappo|etikkahapon]] [[aldehydi]], jonka [[kemiallinen kaava]] on C<sub>2</sub>H<sub>4</sub>O ja [[rakennekaava]] on CH<sub>3</sub>CHO. Siitä käytetään myös nimiä ''etanaali'', ''etikkahappoaldehydi'' ja ''etyylialdehydi''. Aine on [[etanoli]]n aineenvaihduntatuote.
 
Asetaldehydi kuuluu aldehydien aineryhmään. Se on erittäin helposti syttyvää ja sen höyry-ilma-seokset ovat räjähtäviä. Asetaldehydi on pistävän hajuista ja se on [[olomuoto|olomuodoltaan]] [[kaasu]]a tai väritöntä [[neste]]ttä. Asetaldehydin [[moolimassa]] on 44,1 &nbsp;g/mol, [[sulamispiste]] −123 &minus;123&nbsp;°C, [[kiehumispiste]] 20,2 &nbsp;°C, [[tiheys]] 0,78 &nbsp;g/cm<sup>3</sup> (vesi = 1,0 &nbsp;g/cm<sup>3</sup>), [[leimahduspiste]] −38 &minus;38&nbsp;°C (c.c.), [[itsesyttymislämpötila]] 185 &nbsp;°C ja [[CAS-numero]] 75-07-0. Asetaldehydi sekoittuu veteen. Asetaldehydin suhteellinen höyryn tiheys on 1,5 eli se on ilmaa raskaampaa (ilma = 1), joten se voi kulkeutua maata pitkin ja syttyä myös etäällä.
 
Ollessaan kosketuksessa ilman kanssa asetaldehydi voi muodostaa räjähtäviä [[peroksidi|peroksideja]].
Rivi 35:
Asetaldehydi on yleisesti käytetty ja luonnossa runsaana esiintyvä omenalta tuoksuva aine. Sitä valmistetaan teollisuuden käyttöön satoja tuhansia tonneja vuosittain. Asetaldehydiä esiintyy erityisen runsaasti elintarvikkeissa, joiden valmistamiseen liittyy käymisprosessi kuten esimerkiksi alkoholijuomissa, etikassa, meijerituotteissa, kotikaljassa ja simassa. Hyvän tuoksunsa tähden asetaldehydiä käytetään aromiaineena esimerkiksi jogurttien, makeisten, jälkiruokien, leivonnaisten, virvoitusjuomien, hedelmämehujen ja alkoholijuomien valmistuksessa.{{Lähde|25. maaliskuuta 2013}}
 
Aikaisemmin asetaldehydiä käytettiin suuria määriä etikkahapon ja etikkahappoanhydridin valmistamiseen. Tämän prosessin on kuitenkin Yhdysvalloissa ja Euroopassa syrjäyttäneet 1990-luvulla metanolin karbonylointiin perustuvat [[Monsanto-prosessi|Monsanto]]- ja [[Cativa-prosessi]]t. Asetaldehydi on kuitenkin edelleen merkittävä orgaanisten tuotteiden lähtöaine. Siitä valmistetaan muun muassa [[peretikkahappo]]a, [[pyridiini]]johdannaisia, asetaattiestereitä [[Tishchenko-reaktio]]lla, [[pentaerytritoli]]a ja hartseja.<ref name ="alen">{{Kirjaviite | Tekijä=Alén, Raimo | Nimeke=Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet | Sivu=254 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Consalen Consulting | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 78-952-92-5627-3}}</ref><ref name ="kirk-othmer">H. J. Hagemeyer:''Acetaldehyde, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology'', John Wiley & Sons, New York, 2002. Viitattu 25.033.2013</ref><ref name ="ullmann">Marc Eckert, Gerald Fleischmann, Reinhard Jira, Hermann M. Bolt & Klaus Golka:''Acetaldehyde, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2006. Viitattu 25.033.2013</ref>
 
==Ympäristövaikutukset ==