Ero sivun ”Vuoden 1356 kultainen bulla” versioiden välillä

'''Vuoden 1356 kultainen bulla''' oli [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] keisarin [[Kaarle IV (keisari)|Kaarle IV:n]] vuonna 1356 antama säädös, josta tuli keskeisin keisarikunnan [[valtiosääntö|valtiosäännön]] määrittäjä. Nimitys [[kultainen bulla]] viittaa asiakirjaan liitettyyn kultaiseen [[sinetti]]in. Vuoden 1356 kultaisen bullan tarkoitus oli ehkäistä [[keisarinvaali]]in liittyvät kiistat, estää [[paavi]]n sekaantuminen keisarikunnan asioihin ja tunnustaa saksalaisten ruhtinaiden asema keisarikunnassa.<ref name="brit">[http://global.britannica.com/EBchecked/topic/237531/Golden-Bull-of-Emperor-Charles-IV Golden Bull of Emperor Charles IV] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 15.3.2015.</ref> Kultaisessa bullassa asetettu keisarikunnan valtiosääntö pysyi voimassa vuoteen 1803 saakka.<ref name="GHD">[http://www.germanhistorydocs.ghi-dc.org/pdf/eng/Doc.15-ENG-Golden%20Bull_ENGLISH.pdf The Golden Bull of 1356] {{en}} German History in Documents and Images. Viitattu 15.3.2015.</ref>

 

 

Ennen kaikkea kultaisella bullalla määrättiin keisarinvaalin toimittamisesta. Jo vuodesta 1273 alkaen oli vakiintunut käytännöksi, että keisarinvaalin suoritti seitsemän [[vaaliruhtinas]]ta, joista kolme oli kirkollisia ja kolme maallisia ruhtinaita, mutta näiden seitsemän miehen henkilöllisyys saattoi vaihdella. Vuoden 1356 kultainen bulla kuitenkin nimesi seitsemän vaaliruhtinasta ja sitoi heidän äänioikeutensa tiettyjen, jakamattomien maa-alueiden hallintaan.<ref name="brit" /> Vaaliruhtinaiksi nimettiin [[Böömi]]n kuningas, [[Pfalzin vaaliruhtinaskunta|Pfalzin]] kreivi, [[Saksi (alue)|Saksin]] herttua ja [[Brandenburgin vaaliruhtinaskunta|Brandenburgin]] rajakreivi sekä [[Mainz]]in, [[Köln]]in ja [[Trier]]in arkkipiispat.<ref name="GHD" /> Tässä yhteydessä muun muassa Saksin ääni annettiin [[Saksi-Wittenberg]]ille [[Saksi-Lauenburg]]in sijasta. Keisarinvaalissa [[Enemmistövaalitapa|enemmistön äänistä]] saanut henkilö katsottaisiin yksimielisesti valituksi ja hän saisi valtaoikeudet haltuunsa välittömästi vaalin ratkettua. Paavin vaatimus oikeudesta tutkia keisariehdokkaita ja hyväksyä vaalin lopputulos jätettiin huomiotta. Lisäksi kultainen bulla määräsi [[primogenituuri]]in perustuvan perimysjärjestyksen.<ref name="brit" /> Valtaistuimen ollessa tyhjänä keisarikunnan sijaishallitsijoina toimisivat Saksin herttua ja Pfalzin kreivi, joista kumpikin hallinnoisi omaa puoliskoaan valtakunnasta.<ref name="GHD" />