Ero sivun ”Pyhäjärvi (Tammela)” versioiden välillä

9 131 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
lähteitä, asiaa ja rakenne
(lähteitä, asiaa ja rakenne)
{{Järvi
| järven nimi = Pyhäjärvi (Tammela)
| paikkakunta = [[Tammela]]
| valtio = [[Suomi]]{{FIN}}
| kuva = Pyhäjärvi, Tammela.JPG
| kuvateksti =
| koordinaatit = {{coord|60|47|11.47|N|023|4645|29.7|E|type:waterbody_region:FI-06|display=inline,title}} <ref name=oiva/>
| pinta-ala =23 22,852 <ref name=oiva/>
| korkeus = 96,5 <ref name=kp/>
| rantaviiva = 4850,7811 <ref name=oiva/>
| suurinsyvyys = 4,7 <ref name=oiva/>
| keskisyvyys = 2,48426 <ref name=oiva/>
| tilavuus = 0,5677036 <ref name=oiva/>
| valuma-alue = 639
| laskujoki = [[Loimijoki]] <ref name=kp/>
| virtaus =
}}
'''Pyhäjärvi''' (tunnetaan myös nimellä '''Tammelan Pyhäjärvi''') on järvi [[Kanta-HämeHämeen maakunta|Kanta-Hämeessä]]essä, [[Tammela]]ssa. Järvisijaitseva [[järvi]], joka kuuluu [[Kokemäenjoen vesistö]]önssä ja[[Loimijoen laskeevaluma-alue]]eseen. Järven laskujoki on [[Loimijoki|Loimijoen]], joka kauttayhtyy [[Kokemäenjoki|Kokemäenjokeen]] ja laskee sitten [[Selkämeri|Selkämereen]] [[Pori]]n [[Preiviiki]]ssä.<ref name=oiva/><ref name=kp/>
 
== Maantieto ==
Pyhäjärvi on matala, syvimmilläänkin vain noin viisi metriä. Järven suurin leveys on seitsemän kilometriä ja pinta-ala 23 neliökilometriä. Järvi on runsasravinteinen, käyttökelpoisuusluokka tyydyttävä ja kalavesiluokka III tyydyttävä. Valuma-alueella on paljon [[savi]]kko- ja [[suo]]alueita ja noin neljäsosa valuma-alueesta on peltoa.
Järven pinta-ala on 2&nbsp;290 [[hehtaari]]a eli 22,9 km² ja sen pituus on 8,6 kilometriä ja leveys 5,2 kilometriä. Pyhäjärven koko valuma-alueen pinta-ala on 639 km², josta järven oma lähivaluma-alue käsittää 115 km² ja Kuivajärven valuma-alue 524 km². Pyhäjärveen laskee idästä Saarensalmen kautta, [[Kaukolanharju]]n ja [[Saaren kansanpuisto]]n luona [[Kuivajärvi (Tammela)|Kuivajärvi]]. Lounaasta Pyhäjärveen ovat laskeneet nykyään pelloksi kuivattu Kalliojärvi ja umpeenkasvanut Talpianjärvi, joka nykyään on osa [[Torronsuon kansallispuisto]]a. Järven [[luusua]] sijaitsee järven länsirannalla, josta saa alkuunsa 115 kilometriä pitkä [[Loimijoki]], joka virtaa [[Forssa]]n, [[Jokioinen|Jokioisten]], [[Ypäjä]]n, [[Loimaa]]n, [[Vampula]]n ja [[Huittinen|Huittisten]] läpi ja yhtyy siellä [[Kokemäenjoki|Kokemäenjokeen]].<ref name=oiva/><ref name=kp/><ref name=kuiva/>
 
Järven keskisyvyys on vain 2,5 metriä ja järven pohja on melko tasainen. Syvin kohta, jossa on 4,7 metriä syvää, sijaitsee järven kesksellä järvenselkää.<ref name=oiva/>
Pyhäjärveen laskee idästä Saarensalmen kautta, [[Kaukolanharju]]n ja [[Saaren kansanpuisto]]n luona [[Kuivajärvi (Tammela)|Kuivajärvi]]. Lounaasta Pyhäjärveen ovat laskeneet nykyään pelloksi kuivattu Kalliojärvi ja umpeenkasvanut Talpianjärvi, joka nykyään on osa [[Torronsuon kansallispuisto]]a. Pyhäjärven koko valuma-alueen pinta-ala on 639 km², josta järven lähivaluma-alue käsittää 115 km² ja Kuivajärven valuma-alue 524 km².<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Mäkelä, Suvi | Nimeke =Tammelan Pyhäjärven, Kaukjärven ja Kuivajärven kuormitusselvitys | Vuosi =2007 | Luku = | Sivu =19, 22, 25 | Selite = | Julkaisupaikka =Lammi | Julkaisija =Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema | Tunniste = | www =http://www.tammela.fi/attachments/kuormitusselvitys_sm.doc | www-teksti =Julkaisun verkkoversio | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 11.6.2009 | Kieli = }}</ref>
 
Järven rantaviiva on 50,8 kilometriä pitkä ja ranta on osin [[moreeni]]- ja kalliopohjaista metsämaastoa, osin harjumaastoa ja muilta osin peltomaata. Pohjoisrantaa reunustaa Tammelan taajama, joka on rakennettu järveä kaakosta lähestyvälle ja [[Kuivajärvi (Tammela)|Kuivajärven]] erottavan harjujakson päälle.<ref name=oiva/><ref name=kp/>
Aiemmin Kuivajärvestä oli vesiyhteys Pyhäjärveen myös Saaren kartanon pohjoispuolella sijainneen Venesillan salmen kautta. Salmi suljettiin sittemmin tiepenkereellä, kunnes vuosina 2009–2012 toteutetussa hankkeessa vesiväylä avattiin uudelleen rakentamalla penkereen poikki rumpu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.tammela.fi/asuminen_rakentaminen_ja_ymparisto/vesiensuojelu/vesiensuojeluhankkeet/tammelan_pyhajarven_ja_kuivajarven_vesivaylayhteyden_avaaminen/ | Nimeke =Tammelan Pyhäjärven ja Kuivajärven vesiväyläyhteyden avaaminen -hanke 2009-2012 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tammelan kunta | Viitattu = 20.7.2012 | Kieli = }}</ref>
 
Järven ranta polveilee niemenkärkien ja lahdenpoukamien vuorotellessa, joita tarkastellaan järveä myötäpäivää kiertäen. Hannulanlahti, Rantakallio, Papinnokka ja Ruisluoto erottavat järven luusuan Pappilanlahdesta. Pohjoisrannan maamerkkejä ovat Huhtiluoto, Rauhaniemennokka, Lanttunokka ja Tammelan taajama sekä iso Mansikkaniemi. Lamalanlahti jää Julininnokan ja Mansikkaniemen väliin. Sitten työntyy Saarensalmi Saaren ja Miekkainnokan väliin. Pitkä niemi on hiekkaa, jonka jäätikköjoki on muodostanut Kaukolan paikkeille. Etelässä työntyy Salimäen edestä pitkälle Rohannokka, jonka vieressä ovat Kylmälahti ja Sarkainlahti. Syvin lahti työntyy pyöreänä Plstankulman kylän suuntaan ja Järventaustan kylän kohdalla on leveä niemi, jonka länsipuolella on Kuhasuonlahti. Sen länsipuolella reunustaa Vahvainnokka ja Similänlahti, jonka jälken ollaan kieretty koko järvi.<ref name=kp/>
Pyhäjärven rannalla sijaitsee Tammelan kirkonkylä. Muita järven rantakyliä ovat Kytö, Tammelan Pappila, Hevoniemi, Kaukola ja Riihivalkama. Kuivatun Kalliojärven rannalla ovat sijainneet Kallion ja Häiviän kylät. Talpianjärven rantakyliä ovat olleet Talpia ja [[Sukula]].
 
Pyhäjärvellä on 70 saarta, joiden yhteinen pinta-ala on 7,6 hehtaaria. Saarista kaksi on yli hehtaarin suuruisia. Valtaosa eli 54 saarta ovat pinta-alaltaan 10 aarin ja hehtaarin väliltä ja näitä pienempiä luotoja on 14 saarta. Saarten yhteinen osuus järven ranta-viivasta on 8,1 kilometriä ja saaret sijaitsevat yleensä rannan läheisyydessä. Poikkeuksena ovat Vohlesaari ja Haitaset, jotka ovat ulapalla. Muita saaria ovat nimeltään Huhtiluoto, Neittyenkivi, Partalankivi, Patasaari, Ruohosaari, Puttisaari, toinen Puttisaari, Pitkäsaari ja Kirrinluoto. Saarensalmessa sijaitsevat Honkisaari ja Raatosaari. Kaikki alle kaksi metriä korkeat saaret ovat syntyneet 1800-luvun alussa [[Järvenlasku|järvenlaskun]] seurauksena. Ennen järvenlaskua oma selvärajainen saari oli Kuivajärven ja Pyhäjärven erottava Saari, jolla sijaitsee [[Saaren kartano]]. Vedenpinnan alenemisen vuoksi Saaren pohjoispään salmi on kasvanut umpeen ja myöhemmin salmi suljettiin tiepenkereellä. Vuosina 2009–2012 toteutetussa hankkeessa vesiväylä avattiin uudelleen rakentamalla penkereen läpi vesirumpu.<ref name="tam1" /><ref name=oiva/><ref name=kp/>
 
Pyhäjärven rannalla sijaitsee Tammelan kirkonkyläkirkonkylän taajama. Muita järven rantakyliä ovat Kytö, Tammelan Pappila, Hevoniemi, Kaukola ja Riihivalkama. Kuivatun [[Kalliojärvi (Tammela)|Kalliojärven]] rannalla ovat sijainneet Kallion ja Häiviän kylät. [[Talpianjärvi|Talpianjärven]] rantakyliä ovat olleet Talpia ja [[Sukula]].
== Luonnontila ==
Järvi on matala ja tuulet sekoittavat järven vedet jäidenlähdön jälkeen kokonaan. Siten järveen ei synny lämpötilakerrostumia eikä myöskään alus- ja päällysvesikerroksia. Veden väri on savensekaista ja tummaa. Veden tummuus on peräisin yläjuoksulla olevasta Kuivajärvestä. Valuma-alueella on paljon [[savi]]kko- ja [[suo]]alueita ja noin neljäsosa valuma-alueesta on peltoa. Veden näkösyvyys on kesällä 0,5−0,9 metriä ja talvella lähes 0,9−1,0 metriä.<ref name=sini/>
 
Järvi on runsasravinteinen ja se luokitellaa reheväksi. Veden käyttökelpoisuusluokka tyydyttävä ja kalavesiluokka III tyydyttävä. Talvella veden happipitoisuus alenee, mutta selvää happikatoa esiintyy harvoin. Vuosien 2000−2006 loppukesän forsforipitoisuudet olivat keskimäärin 51 milligrammaa kuutiometrissä vettä (mg/m³) ja typpipitoisuus 773 mg/m³. Pitoisuuksien muutos on ollut vähäistä, mutta nousujohteista. Ravinnetilanteesta ja hyvästä sekoittumisesta johtuu sinilevien runsas esiintyminen. Järvellä voi havaita loppukesällä kukintoja ja niiden muodostamia lauttojakin.<ref name=sini/>
 
Runsan levätilanne ruokkii epäsuorasti kalakantoja ja Pyhjärvessä onkin runsaasti kalaa. Ilman hoitokalastusta järven kalakanta ei olisi niin petokalavaltaista, kuin se on nykyään. Rehevän järven valtakalat ovat särkikaloja. Vuonna 2012 tehty koekalastus löysi tyypillisiä kalalajeja: [[ahven]], [[kuha]], [[kiiski]], [[hauki]], [[särki]], [[salakka]], [[pasuri]], [[lahna]], [[sulkava]] ja [[sorva]]. Näistä kuhaa, särkeä, ahventa ja lahnaa oli eniten.<ref name=sini/><ref name=kala/>
 
Koska järvi on muodoltaan pyöreä ja aava, kuluttavat jäät kasvillisuutta tehokkaasti. Vain rantojen läheisyydessä esiintyy vesikasvillisuutta, mutta sen määrä on järven kokoon nähden pieni. 1950-luvulla tehty Loimijoen yläjuoksun perkaus mataloitti hieman matalia lahtia lisää ja niissä on käynnissä umpeenkasvu.<ref name=sini/>
 
== Luonnonhistoria ==
Pyhäjärvi on vain osa muinoin alueella sijainneesta suuremmasta järvestä. Kun [[Jääkausi|jääkauden]] jälkeen alueen korkeimmat kohdat kohosivat [[Maankohoaminen|maankohoamisen]] seurauksena [[Yoldiameri|Yoldiamerestä]], kuroutui luoteesta työntyneestä pitkästä merenlahdesta irti suuri järvi. Järvi, joka sijaitsi Pyhäjärven ja Kuivajärven ympäristössä, oli matala ja melko tasapohjainen. Järven savipohjalle alkoi 10 500−9 400 vuotta sitten kertyä liejua, johon levittäytyi rehevä [[Luhta|luhtamainen]] suokasvillisuus. Suot alkoivat tämän jälkeen kasvaa myös [[Turve|turvetta]]. Alueen vanhin turvekerrostuma on löydetty [[Torronsuo|Torronsuosta]] ja sen ikä on 10 400 vuotta. Turvesuo laajeni tuhansien vuosien aikana ja samalla järven vedenpinta aleni Pyhäjärven [[luusua|luusuan]] kulumisen vuoksi. Laaja järvi pieneni [[Mesoliittinen kausi|mesoliittisella]] kaudella ja siitä kuroutui erilleen pienempiä järvialtaita kuten esimerkiksi Pyhäjärvi, Kuivajärvi, Talpianjärvi ja Kalliojärvi.<ref name=out/><ref name=mt/>
 
== Historia ==
Mesoliittisella kivikaudella vedenpinnan korkeus vastasi nykyistä 102−103 metriä merenpinnan yläpuolella. Järvellä asuttiin silloin järven rannoilla esimerkiksi Saarensalmen ja Rekolan asuinpaikoilla, jotka olivat nykyisen 105 metrin korkeudella.<ref name=mt/>
 
Pyhäjärven vedenpinnan alentamista harkittiin Tammelassa 1800-luvulla ja siihen saatiin avuksi Keisarillinen Koskenperkausjohtokunta, joka avusta hanketta. Lasku toteutettiin vuosina 1821−1827 ja vedenpinta laski tuolloin pari metriä, mikä laski järven keksisyvyyden 2,5 metriin.<ref name=anttila29/><ref name=anttila264/><ref name=mv/> Loimijoen yläjuoksua perattiin vielä 1950-luvulla, mikä on laskenut vedenpintaa lisää.<ref name=sini/>
 
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Nimeke = Järvenlaskuyhtiöt Suomessa | Julkaisija = Suomen Muinaismuistoyhdistys | Vuosi = 1967 | Tekijä = Anttila, Veikko | Luku = | Sivu =255 | Sivut = | Selite = Kansatieteellinen arkisto 19 | Julkaisupaikka = Helsinki | Tunniste = Forssan kirjapaino OY | Viitattu = 7.2.2015 }}
{{Viitteet}}
* Ojansuu, Pekka & Jaakkola, Antti & Ryhtä, Esa: [http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/SiteAttachments/Torronsuonhoitojakayttosuunnitelmanlausuntoversio.pdf Torronsuon kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma], Metsähallitus, 2007
{{=== Viitteet}} ===
{{Viitteet|viitteet=
* <ref name=kala>Ruokolainen, Janne & Mäkinen, Petri & Ranta, Tomi & Hakkola, Jani: [http://www.tammelanjarvet.fi/images/uploadedimages/Koekalstusraportti%201.pdf Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012], Hämeen Kalatalouskeskus</ref>
* <ref name=sini>Tulonen, Tiina: [http://www.tammelanjarvet.fi/templates/TPKS_pyhajarvi/sinilevaselvitys.pdf Sinilevien esiintyminen ja torjunta Pyhäjärvellä], Lammin biologinen asema, Helsingin Yliopisto, 2007</ref>
* <ref name=oiva>{{Verkkoviite | Osoite = http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp | Nimeke = OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = edellyttää rekisteröitymisen | Julkaisija = Ympäristöhallinto | Viitattu = 6.3.2015}}</ref>
* <ref name=kp>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=80000&text=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi%2C+Tammela&srs=EPSG%3A3067&y=6743748&x=324265&lang=fi | Nimeke = Pyhäjärvi, Tammela | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 6.3.2015}}</ref>
 
* <ref name=anttila29>Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, 1967, s.29</ref>
* <ref name=anttila264>Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, 1967, s.264</ref>
 
* <ref name=mt>Pesonen, Petro: [http://www.sarks.fi/mt/pdf/2008_2.pdf Mitä uutta Lounais-Hämeestä? Tuloksia vuosien 2001 - 2006 inventoinneista], Muinaistutkija, 2/2008, Suomen Arkeologinen Seura, ss. 19-32</ref>
 
Pyhäjärveen* laskee idästä Saarensalmen kautta, [[Kaukolanharju]]n ja [[Saaren kansanpuisto]]n luona [[Kuivajärvi (Tammela)|Kuivajärvi]]. Lounaasta Pyhäjärveen ovat laskeneet nykyään pelloksi kuivattu Kalliojärvi ja umpeenkasvanut Talpianjärvi, joka nykyään on osa [[Torronsuon kansallispuisto]]a. Pyhäjärven koko valuma-alueen pinta-ala on 639 km², josta järven lähivaluma-alue käsittää 115 km² ja Kuivajärven valuma-alue 524 km².<ref name=kuiva>{{Kirjaviite | Tekijä =Mäkelä, Suvi | Nimeke =Tammelan Pyhäjärven, Kaukjärven ja Kuivajärven kuormitusselvitys | Vuosi =2007 | Luku = | Sivu =19, 22, 25 | Selite = | Julkaisupaikka =Lammi | Julkaisija =Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema | Tunniste = | www =http://www.tammela.fi/attachments/kuormitusselvitys_sm.doc | www-teksti =Julkaisun verkkoversio | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 11.6.2009 | Kieli = }}</ref>
 
Aiemmin* Kuivajärvestä oli vesiyhteys Pyhäjärveen myös Saaren kartanon pohjoispuolella sijainneen Venesillan salmen kautta. Salmi suljettiin sittemmin tiepenkereellä, kunnes vuosina 2009–2012 toteutetussa hankkeessa vesiväylä avattiin uudelleen rakentamalla penkereen poikki rumpu.<ref name=tam1>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.tammela.fi/asuminen_rakentaminen_ja_ymparisto/vesiensuojelu/vesiensuojeluhankkeet/tammelan_pyhajarven_ja_kuivajarven_vesivaylayhteyden_avaaminen/ | Nimeke =Tammelan Pyhäjärven ja Kuivajärven vesiväyläyhteyden avaaminen -hanke 2009-2012 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tammelan kunta | Viitattu = 20.7.2012 | Kieli = }}</ref>
 
* <ref name=mv>{{Muinaisjäännösrekisteri |id= 1000005333 |nimi= Kankainen (Kankas/Kangais) |ajankohta= 4.4.2013 |viitattu= 11.3.2015 }} (Huom! Raportti 142514)</ref>
 
* <ref name=out>Luontoon.fi: [http://www.luontoon.fi/torronsuo/historia Torronsuon historia]</ref>
 
}}
 
==Aiheesta muualla==
* {{Verkkoviite | Osoite =http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=17457&lan=fi | Nimeke =Tammelan Pyhäjärvi| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Hämeen ympäristökeskus | Viitattu =21.12.2009 | Kieli = }}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tammelanjarvet.fi/LightNEasy.php?page=pyhajarvi | Nimeke =Pyhäjärvi | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tammelan Pyhäjärven-Kuivajärven suojeluyhdistys ry | Viitattu = 1.2.2012 | Kieli = }}
* http://www.outdoorsfinland.fi/melontakausi-tammelan-ylangolla/
{{Tynkä/Vesi}}
 
[[Luokka:Tammelan järvet]]
123 088

muokkausta