Ero sivun ”Liinamaan hallitus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
p verkkoläht elvytys
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
 
==Hallituksen muodostaminen==
Lähes kolme vuotta istunut [[Kalevi Sorsa]]n hallitus alkoi kevään 1975 aikana kaatua sisäisiin erimielisyyksiinsä. Näihin aikoihin vallankäyttönsä huipulla ollut presidentti [[Urho Kekkonen]] ilmaisi huhtikuussa 1975 julkisesti tyytymättömyytensä hallitukseen ja sen keskeisiin ministereihin.<ref>''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1976'', s. 43. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02085-4.</ref> Sorsa esitti hallituksensa eronpyynnön 29. toukokuuta 1975 ja pyysi samalla presidenttiä hajottamaan eduskunnan. Viimeisinä viikkoinaan Sorsan hallitus oli ollut tulehtuneiden henkilösuhteiden vuoksi käytännössä toimintakyvytön. Sisäpoliittisen umpikujan vuoksilaukaisemiseksi Kekkonen määräsi pidettäviksi uudet eduskuntavaalit ja nimitti työministeriön kansliapäällikön ja entisen [[valtakunnansovittelija]]n [[Keijo Liinamaa]]n muodostaman virkamieshallituksen.<ref> Antti Blåfield ja Pekka Vuoristo: ''Kalevi Sorsan suuri rooli'', s. 83. Helsinki: Kirjayhtymä, 1985. ISBN 951-26-2801-5.</ref> Oikeusministeriksi tuli oikeustieteen tohtori, [[Helsingin yliopisto]]n [[rikosoikeus|rikosoikeuden]] professori [[Inkeri Anttila]], joka oli Suomen ensimmäinen nainen tässä tehtävässä.<ref> Kai Korte: ''Ministerit tulivat ja menivät'', s. 246–247. Jyväskylä: Gummerus, 1992. ISBN 951-20-4046-8.</ref>
 
Liinamaan hallituksen toimikaudelle osui pitkään valmisteltu [[Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi]]n (ETYK) päätösvaihe [[Helsinki|Helsingin]] [[Finlandia-talo]]ssa heinä- ja elokuun vaihteessa 1975. Pääministeri Keijo Liinamaa, ulkoministeri [[Olavi J. Mattila]], [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP:n]], [[Kokoomus|Kokoomuksen]] ja [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]]:n puheenjohtajat Kalevi Sorsa, [[Harri Holkeri]] ja [[Aarne Saarinen]] sekä entinen ulkoministeri [[Ahti Karjalainen]] toimivat konferenssissa Suomen valtuuskunnan jäseninä.<ref> ''Mitä-Missä-Milloin 1976'', s. 65.</ref> Jo toukokuussa 1975 presidentti Urho Kekkonen vakuutti, että Suomen sisäpoliittisen tilanteen kehitys ei tulisi millään tavoin olemaan esteenä ETYK:in päätösvaiheen pitämiselle kaavailtuna ajankohtana ja siteerasi vanhaa suomalaista sananpartta: ''"Talo elää tavallaan, vieraat käyvät ajallaan."''<ref> Jukka Tarkka ja Allan Tiitta: ''Itsenäinen Suomi: seitsemän vuosikymmentä kansakunnan elämästä'', s. 264. Helsinki: Otava, 1987.</ref>