Ero sivun ”Välimeri” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisää johdantoa, kuvien järjestelyä
kartan vaihto; lähteetöntä pois
Rivi 1:
[[Kuva:MediterraneanMediterranee Relief02 EN.jpg|thumb|300px|Välimeren kartta]]
'''Välimeri''' on [[Atlantin valtameri|Atlantista]] itään työntyvä, [[Eurooppa|Euroopan]], [[Aasia]]n ja [[Afrikka|Afrikan]] välissä sijaitseva [[meri]]. Välimeren yhdistää Atlanttiin kapea [[Gibraltarinsalmi]]. Välimeri on syvimmillään yli viisi kilometriä syvä. Sen alueella vallitsee [[välimerenilmasto]], jossa kesä on pitkä, kuuma ja aurinkoinen, ja talvi lauha, pilvinen, sateinen ja tuulinen. Välimeressä on useita saaria ja saariryhmiä.
 
== Maantiede ==
[[Kuva:Mediterranian Sea 16.61811E 38.99124N.jpg|thumb|Välimeren alue]]
=== Mitat ===
Välimeren pinta-ala on noin 2,5 miljoonaa [[neliökilometri]]ä. Välimeren syvin kohta on 5 120 metriä ja se sijaitsee Välimeren keskiosassa Joonianmeressä. Välimeren pinta on voimakkaan haihtumisen vuoksi keskimäärin 1,4 m Atlantin pintaa alempana.{{Lähde|23. tammikuuta 2012}}
 
=== Osat ===
Rivi 40 ⟶ 37:
Rooman valtakunta hajosi vuonna [[395]] [[Länsi-Rooma]]n ja [[Itä-Rooma]]n valtakunniksi. Keisari [[Justinianus I|Justinianuksen]] aikana 500-luvulla Itä-Rooma hallitsi jonkin aikaa lähes koko Välimeren aluetta, mutta seuraavalla vuosisadalla se menetti laajoja alueita [[arabit|arabien]] kalifikunnalle<ref name=Ensyklopedia />. Näistä ajoista lähtien Välimeri on ollut rajana länsimaisen ja arabialaisen kulttuuripiirin välillä. Keskiajan lopulla eurooppalaiset [[ristiretket|ristiretkeläiset]] yrittivät valloittaa [[Palestiina]]n ja osittain muutkin itäisen Välimeren maat, mikä kuitenkin onnistui vain ohimenevästi. Keskiajan lopulla [[Osmanien valtakunta]] valloitti vähitellen Välimeren itäosaa ympäröivät maat ja hallitsi niitä 1800-luvulle saakka. Tällöin muun muassa [[Kreikka]] itsenäistyi, ja osmanien alueet Pohjois-Afrikassa joutuivat Euroopan valtioiden [[siirtomaa|siirtomaiksi]].
 
1400-luvun suurten [[löytöretket|löytöretkien]] vaikutuksesta Välimeri pitkälti menetti asemansa maailmankaupan tärkeimpiin kuuluvana kauppareittinä.<ref name=Ensyklopedia /> Tilanne muuttui vasta, kun [[Suezin kanava]] valmistui vuonna [[1869]]. Silloin Välimerestä tuli jälleen osa maailmankaupan kannalta keskeistä Itä-Aasian ja Euroopan välistä meritietä.<ref name=Ensyklopedia />
 
Välimerellä on ollut uusimmalla ajallakin myös tärkeä strateginen ja [[geopolitiikka|geopoliittinen]] merkitys, ja monet suurvallat ovat pyrkineet siellä hallitsevaan asemaan. 1800-luvulta lähtien [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] laivasto hallitsi pitkälti Välimertakin, vaikka [[brittiläinen imperiumi|brittiläisellä imperiumilla]] oli Välimeren rannikolla vain muutamia pieniä, joskin strategisesti tärkeitä alueita kuten [[Gibraltar]], [[Malta]] ja [[Kypros]]. Osmanien valtakunnan heikentyessä [[Venäjä]] yritti useissa sodissa laajentaa alueitaan Välimeren rannikolle, mutta ei onnistunut. [[Benito Mussolini|Mussolinin]] aikana myös [[Italia]] pyrki hallitsemaan Välimeren aluetta.