Ero sivun ”Suomen Akatemia” versioiden välillä

4 874 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
==Historia==
[[Tiedosto:SuomenAkatemia1948.jpg|thumb|right|350px|Suomen Akatemian ensimmäiset jäsenet huhtikuussa 1948: vasemmalta [[Yrjö Ilvessalo]], [[Y. H. Toivonen]], [[Yrjö Kilpinen]], [[V. A. Koskenniemi]], [[A. I. Virtanen]], [[Onni Okkonen]], [[Eino Kaila]], [[Rolf Nevanlinna]], [[Wäinö Aaltonen]], [[Erik Palmén]].]]
Ensimmäinen laki Suomen Akatemiasta säädettiin 20. tammikuuta 1939,<ref name=Kronikka>{{kirjaviite | Tekijä = Jorma O. Tiainen ym. | Nimeke = Vuosisatamme kronikka | Sivut = 158–159 | Julkaisija = Gummerus | Vuosi = 1986 | Tunniste = ISBN 951-20-2893-X}}</ref> mutta se ei tullut koskaan voimaan. Sen mukaan akateemiaan olisi kuulunut kuusi tasavallan presidentin valtioneuvoston esityksestä nimittämää [[akateemikko]]a.<ref name=Kronikka /> [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] vuoksi lain voimaantuloa lykättiin useamman kerran, ja vuonna 1942 säädettiin, että sen piti tulla voimaan vuoden 1950 alussa.
Laki Suomen Akatemiasta valmistui vuonna 1939 muttei tullut koskaan voimaan. Tuolloin kaavailtiin kuuden akateemikon organisaatiota. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] vuoksi akatemian perustaminen siirtyi, ja uusi laki saatiin vuonna 1947. Suomen niin kutsuttu "vanha akatemia" aloitti toimintansa huhtikuussa 1948 tavoitteenaan korkeimman hengenviljelyn edistäminen Suomessa.<ref name=Karilas>{{kirjaviite | Tekijä = Yrjö Karilas | Nimeke = Koululaisen muistikirja 1968–1969 | Sivu = 112 | Luku = Suomen Akatemia | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1968}}</ref> Siinä oli 12 [[akateemikko|akateemikon]] virkaa, joiden haltijoista neljän tuli edustaa [[luonnontieteet|luonnontieteitä]], kolmen [[humanistiset tieteet|humanistisia tieteitä]] ja kolmen taiteita.<ref name=Karilas /> Akatemian esimiehinä toimivat [[A. I. Virtanen]] 1948–1963, [[Paavo Ravila]] 1963, [[Alvar Aalto]] 1963–1968 ja [[Georg Henrik von Wright]] vuodesta 1968.<ref name=Karilas />
 
Rauhan palattua [[Leo Sario]] ryhtyi tarmokkaasti toimiin Suomen akatemian perustamiseksi.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Olli Lehto | Nimeke = Korkeat maailmat, Rolf Nevanlinnan elämä | Sivu = 208 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2001 | Tunniste = ISBN 951-1-17200-X}}</ref> Vuonna 1946 hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi valtion apurahoista korkeimman hengenviljelyn edistämiseksi.<ref>Valtiopäivät 1946, pöytäkirjat </ref>
Vanha akatemia lakkautettiin vuonna 1969, ja uusi organisaatio aloitti samalla nimellä vuonna 1970. Vuonna 1994 tehtiin suurempi organisaationmuutos: Tieteen keskustoimikunta korvaantui Suomen Akatemian hallituksella, jota johtaa tasavallan presidentin nimittämä pääjohtaja. Akatemian toimikuntien määrä supistettiin neljään.
Tämän esityksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä [[Alpo Lumme]] ja suuri joukko muita kansanedustajia teki
[[lakialoite|lakialoitteen]], jonka mukaan samassa yhteydessä olisi perustettava Suomen Akatemia
<ref name=aloite />{{kirjaviite | Nimeke = Valtiopäivät 1946, Liitteet II | Luku = Lakialoite n:o 42: Ehdotus laiksi Suomen akatemiasta ja valtion apurahoista korkeimman hengenviljelyn edistämiseksi</ref> pitkälti Sarion ehdottamassa muodossa.
 
Esikuvina Suomen akatemialle olivat ulkomaiset akatemiat kuten [[Neuvostoliiton tiedeakatemia]] ja erityisesti Ranskassa 1700-luvulta saakka toiminut [[Institut de France]].<ref name=aloite /> Aloite aiheutti eduskunnassa runsaasti kiistelyä; esimerkiksi silloinen opetusministeri [[Eino Kilpi]] piti monia muita sivistystoimen hankkeita silloisissa oloissa kiireellisempinä ja tällaisia akatemioita muutoinkin vanhentuneena instituutiona. Eduskunta kuitenkin hyväksyi aloitteen äänin - , ja laki vahvistettiin vuonna 1947.<ref>Valtiopäivät 1947, pöytäkirjat</ref>
 
Tämän lain mukainen Suomen Akatemia, niin sanottu ''vanha akatemia'' aloitti toimintansa huhtikuussa 1948. Sen
tarkoituksena oli korkeimman hengenviljelyn edistäminen Suomessa.<ref name=UusiTieto>{{kirjaviite | Nimeke = Uusi tietosanakirja, 19. osa (SPE-SUO) | Sivu = 420-421 | Luku = Suomen Akatemia | Julkaisija = Tietosanakirja Oy | Vuosi = 1965}}</ref><ref name=Karilas>{{kirjaviite | Tekijä = Yrjö Karilas | Nimeke = Koululaisen muistikirja 1968–1969 | Sivu = 112 | Luku = Suomen Akatemia | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1968}}</ref>
Siinä oli 12 [[akateemikko|akateemikon]] virkaa, joiden haltijoista neljän tuli edustaa [[luonnontieteet|luonnontieteitä]], kolmen [[humanistiset tieteet|humanistisia tieteitä]] ja kolmen taiteita.<ref name=Karilas /> Loput kaksi virkaa olivat alaltaan vaihtuvia.<ref name=UusiTieto />
Akateemikot nimitti [[tasavallan presidentti]] erityisen ''akatemialautakunnan'' esityksestä, johon valitsivat edustajansa [[Helsingin yliopisto]], [[Turun yliopisto]], [[Åbo akademi]], [[Yhteiskunnallinen korkeakoulu]] ja eräät tiede- ja kulttuurijärjestöt. Akateemikkojen [[eroamisikä]] oli 70 vuotta.<ref name=UusiTieto />
 
Akatemian esimiehinä toimivat [[A. I. Virtanen]] 1948–1963, [[Paavo Ravila]] 1963, [[Alvar Aalto]] 1963–1968 ja [[Georg Henrik von Wright]] vuodesta 1968.<ref name=Karilas />
 
Akateemikkojen tehtävänä oli oman alansa kaikinpuolinen edistäminen, muoremman tutkija- ja taiteilijapolven opastus ja ennen kaikkea oma luova työ.<ref name=UusiTieto /> Tarkoituksena oli erityisesti, että kaikkein etevimmät tiedemiehet voisivat keskittyä tutkimustyöhön sen sijaan, että heidän olisi yliopiston [[professori|professoreina]] toimiessaan käytettävä runsaasti aikaa ja voimia muun muassa [[luento]]ihin ja niiden valmisteluihin, kokeiden, [[pro gradu]] -töiden ja [[väitöskirja|väitöskirjojen]] tarkastamiseen sekä hallinnollisiin tehtäviin.<ref name=aloite /> Yhteisönä akatemialla ei ollut lakisääteisiä tehtäviä, mutta se teki aloitteet muun muassa [[Valtion tieteelliset toimikunnat|valtion tieteellisten toimikuntien]], [[tieteen ministeriöneuvosto]]n ja [[Atomienergianeuvosto]]n perustamiseksi.<ref name=UusiTieto />
 
Suomen Akatemian yhteydessä toimi myös [[Kielitoimisto]], joka nykyisin on osa [[Kotimaisten kielten keskus]]ta (Kotus).<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/kielitoimisto | Nimeke = Kielitoimisto | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus | Viitattu = 13.3.2015}}</ref>
 
Presidentti [[Urho Kekkonen|Kekkonen]] herätti valtioneuvoston istunnossa joulukuussa 1964 kysymyksen Suomen Akatemiaa koskevan lain kumoamisesta, jolloin sille myönnetyt varat olisi voitu myöntää tarkoituksenmukaisemnin tieteellisen tutkimuksen ja luovan työn edistämiseksi.<ref name=UusiTieto /> Kysymys Suomen Akatemian lakkauttamisesta oli tämän jälkeen vireillä useiden vuosien ajan, eikä siihen enää vuoden 1965 jälkeen nimitetty uusia akateemikkoja.<ref name=Fokus />
Vuoden 1970 aluessa tuli voimaan uusi laki tieteellisestä tutkimuksesta.
<ref name=Fokus>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus, 6. osa (Ra-Su) | Sivu = 3968 | Luku = Suomen Akatemia |
Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | Tunniste = ISBN 951-1-01236-3}}</ref> Vuonna 1948 perustettu Suomen akatemia
lakkautettiin, mutta silloiset akateemikot säilyttivät palkkaetunsa.<ref name=Fokus /> Samalla perustettiin
opetusministeriön alainen, myös Suomen Akatemian nimellä tunnettu ''tieteen keskustoimikunta'' sekä joukko eri tieteenhaarojen toimikuntia.<ref name=Fokus /> Taidehallinto ei uuteen Suomen Akatemiaan enää kuulunut.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki | Nimeke = Historian suursanakirja | Sivu = 492 | Luku = Suomen Akatemia | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1998 | Tunniste = ISBN 951-0-22044-2}}</ref>
 
Vanha akatemia lakkautettiin vuonna 1969, ja uusi organisaatio aloitti samalla nimellä vuonna 1970. Vuonna 1994 tehtiin suurempi organisaationmuutos: Tieteen keskustoimikunta korvaantui Suomen Akatemian hallituksella, jota johtaa tasavallan presidentin nimittämä pääjohtaja. Akatemian toimikuntien määrä supistettiin neljään.
 
==Lähteet==
96 039

muokkausta