Ero sivun ”Suomen Akatemia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
jäsentelyä, täydennystä, päivitystä, viitteitä, lähdepyyntöjä
hieman lisätietoa ja pari lähdettä
Rivi 9:
Rahoitusmuodoista tärkeimpiä ovat yleiset tutkimushankkeet, tutkimusohjelmat, huippuyksikköohjelmat sekä tutkijan tehtävät. Suomen Akatemia muun muassa myöntää määräaikaisia, arvostettuja [[akatemiaprofessori]]n ja [[akatemiatutkija]]n tehtäviä sekä rahoittaa [[tutkijatohtori]]n projekteja. Uutena rahoitusmuotoja Akatemialle on tullut strategisen tutkimuksen rahoitus. Sen tavoitteena on tukea tiedolla johtamista sekä tarjota ratkaisuja suomalaisen yhteiskunnan uudistumiseen ja ideoita elinkeino- ja työelämän tulevaisuuteen.
 
[[Suomen tasavallan presidentti|Tasavallan presidentti]] myöntää Suomen Akatemian esityksestä tieteen [[Akateemikko|akateemikon]] arvonimen ansioituneelle suomalaiselle tai ulkomaalaiselle tieteenharjoittajalle. Suomalaisia tieteen akateemikkoja voi olla yhtä aikaa 16, ulkomaisten määrää ei ole rajoitettu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/Organisaatio_/Akateemikot/ | Nimeke = Akateemikot | Julkaisija = Suomen Akatemia | Viitattu = 25.2.2015}}</ref> Vuosina 1947–1969 Suomen Akatemian muodostivat akateemikon virkaa hoitaneet tieteen ja taiteen akateemikot.{{lähde|25.2.2015}}
 
Niin sanotun ''vanhan akatemian'' aikana vuosina 1947–1969 Suomen Akatemian muodostivat akateemikon virkaa hoitaneet tieteen ja taiteen akateemikot.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Akateemikot 2004 / Academians | Sivu = 26 | Luku = Akateemikon virat | Julkaisija = Suomen akatemia | Julkaisupaikka = Helsinki | Vuosi = 2004 | www = http://www.aka.fi/Tiedostot/Tiedostot/Julkaisut/Academicians2004.pdf}}</ref>
 
==Organisaatio==
Rivi 28 ⟶ 30:
==Historia==
[[Tiedosto:SuomenAkatemia1948.jpg|thumb|right|350px|Suomen Akatemian ensimmäiset jäsenet huhtikuussa 1948: vasemmalta [[Yrjö Ilvessalo]], [[Y. H. Toivonen]], [[Yrjö Kilpinen]], [[V. A. Koskenniemi]], [[A. I. Virtanen]], [[Onni Okkonen]], [[Eino Kaila]], [[Rolf Nevanlinna]], [[Wäinö Aaltonen]], [[Erik Palmén]].]]
Laki Suomen Akatemiasta valmistui vuonna 1939 muttei tullut koskaan voimaan. Tuolloin kaavailtiin kuuden akateemikon organisaatiota. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] vuoksi akatemian perustaminen siirtyi, ja uusi laki saatiin vuonna 1947. Suomen niin kutsuttu "vanha akatemia" aloitti toimintansa huhtikuussa 1948 tavoitteenaan tieteenkorkeimman jahengenviljelyn taiteenedistäminen kehityksen edesauttaminenSuomessa.<ref name=Karilas>{{lähdekirjaviite |25.2.2015 Tekijä = Yrjö Karilas | Nimeke = Koululaisen muistikirja 1968–1969 | Sivu = 112 | Luku = Suomen Akatemia | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1968}}</ref> Akatemian esimiehinä toimivat [[A. I. Virtanen]] 1948–1963, [[Paavo Ravila]] 1963, [[Alvar Aalto]] 1963–1968 ja [[Georg Henrik von Wright]] vuodesta 1968.<ref name=Karilas />
 
Vanha akatemia lakkautettiin vuonna 1969, ja uusi organisaatio aloitti samalla nimellä vuonna 1970. Vuonna 1994 tehtiin suurempi organisaationmuutos: Tieteen keskustoimikunta korvaantui Suomen Akatemian hallituksella, jota johtaa tasavallan presidentin nimittämä pääjohtaja. Akatemian toimikuntien määrä supistettiin neljään.