Ero sivun ”Juhana III” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 143.51.145.244 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän KaMeWa2 tekemään versioon. |
|||
Rivi 25:
{{lähteetön}}
===Laajeneva herttuakunta===
Juhana III:n isä [[Kustaa Vaasa]] perusti vuonna [[1556]] kolme melko itsenäistä herttuakuntaa, Itä-Götänmaan, Södermanlannin ja "Suomen", joka käsitti [[Turun linnalääni|Turun ja Kokemäenjoenkartanon linnaläänin]] (Satakunnan historiallinen maakunta) sekä Ahvenanmaan ja hieman myöhemmin myös läntisen Uudenmaan. Suomen [[herttua]]ksi tuli Juhana, joka hallitsi lisäksi koko Suomea [[käskynhaltija]]na, [[27. kesäkuuta]] [[1556]]. Kuninkaan käskyn mukaan läänitykseksi myönnettiin [[Turun linnalääni|Turun lääni]] ja [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaa]] ''niin, että hän ja hänen miespuoliset jälkeläisensä saavat nauttia, käyttää ja pitää mainittua lääniä oikeuksineen ja vuotuisine veroineen ilman mitään poikkeusta'''. [[29. kesäkuuta]] [[1556]] Juhana määrättiin [[käskynhaltija]]ksi myös muuhun osaan Suomea, joka ei kuulunut hänen aikaisemmin määrättyyn herttuakuntaansa. Kuningas laajensi herttuakuntaa muuhun osaan Suomea [[7. syyskuuta]] [[1557]] tehtyään sinne tarkastusmatkan. Kokonaisuuteen kuului siitä alkaen [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaa]], [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomi]], [[Satakunnan maakunta|Satakunta]], [[Raaseporin lääni|Raaseporin lääni]] sekä [[Vihdin pitäjä|Vihdin]] ja [[Lopen pitäjä|Lopen pitäjät]]. Häme, Savo, Pohjanmaa ja Karjala eivät siis kuuluneet herttuakuntaan. ▼
▲, Itä-Götänmaan, Södermanlannin ja "Suomen", joka käsitti [[Turun linnalääni|Turun ja Kokemäenjoenkartanon linnaläänin]] (Satakunnan historiallinen maakunta) sekä Ahvenanmaan ja hieman myöhemmin myös läntisen Uudenmaan. Suomen [[herttua]]ksi tuli Juhana, joka hallitsi lisäksi koko Suomea [[käskynhaltija]]na, [[27. kesäkuuta]] [[1556]]. Kuninkaan käskyn mukaan läänitykseksi myönnettiin [[Turun linnalääni|Turun lääni]] ja [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaa]] ''niin, että hän ja hänen miespuoliset jälkeläisensä saavat nauttia, käyttää ja pitää mainittua lääniä oikeuksineen ja vuotuisine veroineen ilman mitään poikkeusta'''. [[29. kesäkuuta]] [[1556]] Juhana määrättiin [[käskynhaltija]]ksi myös muuhun osaan Suomea, joka ei kuulunut hänen aikaisemmin määrättyyn herttuakuntaansa. Kuningas laajensi herttuakuntaa muuhun osaan Suomea [[7. syyskuuta]] [[1557]] tehtyään sinne tarkastusmatkan. Kokonaisuuteen kuului siitä alkaen [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaa]], [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomi]], [[Satakunnan maakunta|Satakunta]], [[Raaseporin lääni|Raaseporin lääni]] sekä [[Vihdin pitäjä|Vihdin]] ja [[Lopen pitäjä|Lopen pitäjät]]. Häme, Savo, Pohjanmaa ja Karjala eivät siis kuuluneet herttuakuntaan.
===Juhanan lasten äiti ja puoliso===
| |||