Ero sivun ”Puolan jaot” versioiden välillä

| osa_sotaa = Puolan jaot: [[Puolan ensimmäinen jako|I]], [[Puolan toinen jako|II]] ja [[Puolan kolmas jako|III]]

| paikka = [[Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskuntaPuola-Liettua]]

| casus = Puolan valtiopäivien päätökset, niitä vastustavat konfederaatiot sekäja muiden suurvaltojen toiminta

| lopputulos = [[Puolan kuningaskunta ja Puola-Liettuan suuriruhtinaskunta|Puolan kuningaskunnan ja Liettuan suuriruhtinaskunnan]] loppu

| taistelija2 = [[Kuva:Flag of Prussia 1892-1918.svg|20px]] [[Preussin kuningaskunta|Preussi]]<br />[[Kuva:Flag of the Habsburg Monarchy.svg|20px|border]] [[Itävallan keisarikunta|Itävalta]]<br />[[{{Venäjän keisarikunta]]}}

[[Venäjän keisarikunta|Venäjä]], [[Itävalta]] ja [[Preussin kuningaskunta|Preussi]] '''jakoivat''' [[Puolan ensimmäinen jako|ensimmäisen]] (1772), [[Puolan toinen jako|toisen]] (1793) ja [[Puolan kolmas jako|kolmannen]] (1795) kerran [[Puola-Liettua]]n. Vielä ensimmäisessä ja toisessa jaossa valtioliitto [[Puola-Liettua eli Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta]] pysyi suvereenina, mutta menetti alueita naapureilleen. Sen sijaan kolmannessa jaossa valtion jäljellä olevat osat liitettiin kokonaisuudessaan naapureihin.

[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] loppuun eli vuoteen 1918 saakka ei Puolan valtiota ollut olemassa, vaan sen historiallinen alue kuului Itävallalle (sittemmin [[Itävalta-Unkari]]lle 1867–1918), Venäjälle, jonka hallussa olevasta alueesta muodostettiin [[Kongressi-Puola]], sekä [[Preussin kuningaskunta|Preussin kuningaskunnalle]]Preussille, sittemmin sen seuraajalle, [[Saksan keisarikunta|Saksan keisarikunnalle]].

Puolan jakojen seurauksena [[Puolan kuningaskunta ja Puola-Liettuan suuriruhtinaskunta|Puolan kuningaskunnan ja Liettuan suuriruhtinaskunnan]] valtioalueesta saivat Venäjä 463&nbsp;200&nbsp;km² ja 5&nbsp;400&nbsp;000 alamaista, [[Preussin kuningaskunta]]Preussi 141&nbsp;400&nbsp;km² ja 2&nbsp;600&nbsp;000 alamaista sekä Itävalta 128&nbsp;900&nbsp;km² ja 4&nbsp;200&nbsp;000 alamaista.

Puolan neljäs jako, joka ei liity suoraan Puolan jakoina yleisesti aikaisemmin tunnettuihin tapahtumiin, mutta johon viitataan puolalaisessa historiankirjoituksessa, tapahtui kun [[natsi-Puolan offensiivi|Saksa]] toteuttihyökättyä [[Puolan offensiiviPuolaan]]n 1. syyskuuta 1939 alkaen.

[[Molotov–Ribbentrop-sopimus|Molotov–Ribbentrop-sopimuksen]] mukaisesti [[Neuvostoliitto]] [[Neuvostoliiton hyökkäys Puolaan|liittyi jakoon]] 17. syyskuuta saatuaan kaksi päivää aikaisemmin rauhan [[Halhin-Golin taistelut|Halhin-Golin taisteluista]] [[Japani]]n kanssa [[Itä-Aasia]]ssa.

Seurauksena oli [[Puolan tasavalta (1918)|Puolan tasavallan]] lakkauttaminen valtiona. Kuten Puolan kolmannessakin jaossa jakajina olivat Saksan ([[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta]], [[Preussi]]) ja Itävallan seuraajavaltio [[natsi-Saksa]] ja Venäjän keisarikunnan seuraajavaltio Neuvostoliitto.