Ero sivun ”Sumakkikasvit” versioiden välillä

Sumakkikasvit ovat puita tai pensaita, joilla on mustaa tai mustuvaa tuoksultaan pihkamaista nestettä. Puusolukossa on oksalaattikiteitä, ja puuaines on usein fluoresoivaa. Lehdet ovat parilehdykkäisiä, usein pääteparisia; lehdykät ovat vastakkain tai vuorottain ja toisinaan hammaslaitaiset; ruodin tyvi on usein turvonnut. Kasvit ovat kukiltaan ja kukinnoiltaan vaihtelevia. Kukat ovat pieniä, 3-7-lukuisia ja aikaisemisiä, protogyynisiä, tavallisesti mesiäisellisiä. Joskus kukassa on heteitä kannatteleva androfori tai emiötä kannatteleva gynofori. Vartalot ovat enemmän tai vähemmän erillisiä ja sijaitsevat sikiäimen päässä tai tyvellä. Luotti on tavallisesti pallomainen tai joskus liuskainen. Kussakin emilehdessä on yksi enemmän tai vähemmän suora siemenaihe, jossa on usein pitkä varsi, funikulus. Hedelmä on usein vaihtelevassa määrässä litistynyt ja yksisiemeninen luumarja. Siemenessä on öljyinen ja toisinaan myös tärkkelyspitoinen endospermi ja usein käyrä alkio. <ref>Stevens 2001–, viitattu 9.3.2015</ref>

Sumakkikasvit ovat pääasiassa tropiikin kasveja, eräät lajit kasvavat lauhkeassa vyöhykkeessä.<ref>Stevens 2001–, viitattu 9.3.2015</ref>

Sumakkikasvien 80 sukuun kuuluu 873 lajia, jotka jaetaan toistaiseksi kahteen alaheimoon. Spondioideae-alaheimossa on 20 sukua ja 138 lajia tropiikissa; suurin suku on 40-lajinen ''Lannea''. Toinen alaheimo, Anacardioideae, käsittää 60 sukua ja 735 lajia, joita kasvaa enimmäkseen trooppisessa, mutta myös lauhkeassa vyöhykkeessä. Runsaslajisimmat suvut ovat ''Searsia'' (120 lajia), ''Semecarpus'' (72 lajia), [[mangopuut]] eli mangot (''Mangifera'', 68 lajia) ja ''Ozoroa'' (noin 40 lajia). <ref>Stevens 2001–, viitattu 9.3.2015</ref>