Ero sivun ”Metsästys” versioiden välillä

667 merkkiä poistettu ,  14 vuotta sitten
Pitäisi korjailla lisää, mutta aluksi näin
(Jollekin alaa edustamattomalle ja täysin tuntemattomalle foorumille vievä linkki pois. Tilalle alan tunnetuin järjestö.)
(Pitäisi korjailla lisää, mutta aluksi näin)
[[2002]]–[[2003]] pyydettiin vuodessa yli 80 000 hirveä. Hirvenlihan tuotto ylittää nelinkertaisesti poronlihan tuoton.
 
Turkiseläinten pyynti on nykyään huonosti kannattavaa, joten pyynti on lähinnä haittaeläiminä pidettyjen [[pienpeto]]jen, kuten [[Suomi|Suomen]] [[luonto]]on kuulumattoman [[minkki|minkin]] saalistusta.tai Pienpetopyyntisupin oneli mm.supikoiran lintukantojen kannalta ensiarvoisen tärkeääsaalistusta. Suomessa metsästys on suosittu [[harrastus]], nykyään Suomessa on n. 300 000 metsästäjää.
 
== Elävää kulttuuriperintöä ja unohtuneita käytäntöjä ==
[[Kuva:Wolfhunt1582.jpg|thumb|240px|Saksalainen piirros susijahdista vuodelta 1582]]
[[Kuva:Willem van Aelst - Stilleven met jachttoebehoren en wild.jpg|thumb|200px|Willem van Aelstin maalauksessa vuodelta 1668 metsästysvälineitä ja riistalintuja]]
Suomi asutettiin [[hylje|hylkeenpyynnin]] avulla. [[Traani]]öljyn ja nahkojen kauppaa arvellaan käydyn Suomen alueella jo 5 500 eaa. Suomalaisten hylkeenpyyntikylien, mm. [[Yli-Ii]]n Kierikki, asuinkentiltä on löydetty muualta tuotua [[meripihka]]a, [[kupari]]a ja [[kulta]]a. Hylkeennahka on [[Rooman valtakunta|Roomassa]] ollut kalliimpi kuin [[leijona]]n talja. Sen hinta on tuolloin vastannut antiikin ajan käsityöläisen kuukauden palkkaa.
 
Vielä 1500-luvulla traaniöljyä vietiin yli 300 000 litraa. [[Katolinen kirkko]] katsoi [[Keskiaika|keskiajalla]] hylkeen kalaksi. Se avasi hylkeenlihan viennin, koska paaston aikana sai syödä kalaa.
[[Kalevala]]ssa maan katsotaan syntyneen [[Telkkä|telkän]] munasta. Telkän munalla on ollut myyttistä rooliaan käytännöllisempiä tehtäviä metsästyskulttuurin liepeillä: telkkänaaraita on opittu munittamaan, ja näitä munia on kerätty ihmisravinnoksi. Keruu ei ole tuhonnut pesää, sillä tapasäännöt ovat käskeneet säästämään pesään aina joitakin munia. Lisäksi telkkä harrastaa [[Käki|käen]] tapaan loismunintaa, eli munittamisen rasite on kohdistunut moneen yksilöön.
 
Hyljettä paljon myöhemmin alkoi [[turkiseläin]]ten kaupallinen pyynti. Etenkin [[kettu]], [[kärppä]], [[näätä]] ja varsinkin [[orava]] ovat olleet pyynnin kohteina. Hirviä on aiemmin ollut paljon nykyistä vähemmän, sillä nykyisin metsien biomassa on suurempi kuin koskaan ja se yhdessä petojen suhteellisen vähälukuisuuden kanssa ovat mahdollistaneet hirven ja hirvieläinten lisääntymisen.
 
Saaristossa linnustus on aikoinaan ollut tuottoisaa. Vanha tapa metsästää keväällä pesimään tulevia lintuja oli keino hankkia lisäravintoa ruuan suhteen vaikeana kevätaikana, eikä sitä tällä perusteella voi enää puolustaa. Kun kaskiviljely lisäsi [[teeri]]en lukumäärää, oli teerijahti hyvin tuottoisaa. Laiduntaminen lisäsi myös [[Jouhisorsa|jouhisorsien]] määrää, ja kun [[tavi]]-, [[sinisorsa]] ja [[haapana]]kannat olivat jo entuudestaan vahvat, saalista on saatu ilmeisesti nykyisiä vastaavia saalismääriä jo 1900-luvun alussa.
 
Suomalaiselle metsästykselle on ominaista sen vanha ja katkematon perinne. Euroopassa metsästys on usein ollut harvojen yksinoikeus, ja metsästyskäytännöt ovat syntyneet useinkin luonnosta vieraantuneen ylhäisön parissa. Niinpä käytännöt ovat usein olleet julmia, ja metsästys on tähdännyt joko suureen saalismäärään tai pelkkään huviin. Ikävimmät muotonsa tämä eurooppalainen metsästystapa on saanut siirtomaissa: yksi ammattimetsästäjä on saattanut elinaikanaan surmata jopa tuhat [[norsu]]a muun monilukuisemman saaliin ohella. [[Pohjois-Amerikka|Amerikassa]] [[biisoni]] hävitettiin lähes sukupuuttoon alkuperäisväestön ruoansaannin vaikeuttamiseksi. Biisonia pyydettiin myös nahan takia. Lihaa ei otettu läheskään aina talteen tai talteen otettiin pelkkä kieli. Suorastaan massamaisesti esiintynyt [[muuttokyyhky]] tapettiin sukupuuttoon mm. haulipanoksia ampuvien tykkien avulla.
 
Suomessa metsästys muistuttaa tavoitteiltaan edelleenkin [[Alkuperäiskansat|alkuperäiskansojen]] harjoittamaa pyyntiä. Riista pyydetään vain tarpeeseen: syötäväksi tai turkikseksi ja käytetään eräin poikkeuksin (vahinkoeläimet) tarkoin. MetsästäjiemmeLisäksi metsästäjiemme parissa elää edelleenkin kirjoittamattomia tapasääntöjä mm. saaliin arvokkaasta kohtelusta myös kaadon jälkeen tai muusta hyväksyttävästä käytöksestä luonnon parissa.
 
Suomalaisten eurooppalaisia "alkuperäisempää" luontosuhdetta kuvannee sekin, että Amerikan suomalaissiirtokunnat eivät tiettävästi koskaan joutuneet edes paikallisiin [[Konflikti|konflikteihin]] alkuperäisväestön kanssa.
 
Nykyisin metsästettäviksi mahdollisia lajeja on Suomessa enemmän kuin ennen, mutta metsästyksen parissa lajeja on aiempaa vähemmän. Muun muassa [[kuovi]], [[tilhi]] ja monet muut linnut olivat aikaisemmin metsästettäviä.
== Arvostelua ja puolustusta ==
 
Eläinsuojelijat ovat kautta aikain arvostelleet metsästystä joko tarpeettomana tai epäeettisenä. Kiivaimmat luonnonsuojelijat ovat ajoittain Suomessakin vaatineet metsästyksen lopettamista kokonaan. Usein kiivain arvostelu on tullut sieltä, missä metsästystä ei tunneta.
 
Esimerkiksi suomalainen, yleensä muuten hyvin asiantunteva Oikeutta Eläimille -yhdistys käyttää usein metsästyksenvastaisessa valistuksessaan yhteistyöverkostonsa [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittiläisiä]] lähdemateriaaleja ja pyytää lausuntoja sikäläisiltä asiantuntijoilta. Tämänkaltaisessa toiminnassa piilee suuri kielellinen ja kulttuurillinen väärinymmärtämisen mahdollisuus. Brittienglannissa termi "hunting" tarkoittaa vain sikäläistä ajometsästystä, raakaa [[Ketunmetsästys|kettujahtia ratsain]], jossa saaliseläin jätetään ajokoirien raadeltavaksi. Oikea englanninkielinen termi suomalaiselle, ampuma-asein tehtävälle metsästykselle olisi "shooting". Britanniassa taas "shooting" on useimmiten puolikesyjen tarhattujen fasaanien ja peltopyiden ampumista.
 
[[Ilves|Ilveksen]] runsastuminen on lähes yksinomaan metsästäjien toimien ansiota: metsäkauris- ja jäniskantojen laaja ja tehokas hoito on tehnyt ilveksen laajamittaisen paluun mahdolliseksi.
 
MyöskäänSuomessa sitä ei tiedetä yleisesti, että Suomessariistakantoihin metsästysrasitus on tarkoin säädeltyä ja kohdistuu enimmäkseen kannan siihen osaan, nuoriin yksilöihin, joka muutenkin menetettäisiin tulevan talven aikana. Metsästäjiä on myös hyvin paljon, n. 300 000 ja metsästyksen suosio on kasvussa etenkin naisten keskuudessa. Metsästyksen taloudellinen arvo on suuri: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) laskelman mukaan n. 60-70 Me, mutta taloudellinen arvo riippuu laskutavasta ja riistanlihan hinnan arvostuksesta.
Ironista kyllä, metsästys on saanut viime vuosina uusia kannattajia maatalouden tehotuotannon vastustajista. Stressattujen tuotantoeläinten lihan epäillään aiheuttavan etenkin pienillä lapsilla allergiaoireita. Useimmiten vaikeatkin allergiapotilaat pystyvät kuitenkin syömään luomulihaa, varsinkin riistaa.
 
Myöskään sitä ei tiedetä yleisesti, että Suomessa metsästysrasitus on tarkoin säädeltyä ja kohdistuu enimmäkseen kannan siihen osaan, nuoriin yksilöihin, joka muutenkin menetettäisiin tulevan talven aikana. Metsästäjiä on myös hyvin paljon, n. 300 000 ja metsästyksen suosio on kasvussa etenkin naisten keskuudessa. Metsästyksen taloudellinen arvo on suuri: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) laskelman mukaan n. 60-70 Me, mutta taloudellinen arvo riippuu laskutavasta ja riistanlihan hinnan arvostuksesta.
 
Eräiden lajien metsästyksen lopettaminen aiheuttaisi suoranaista haittaa: jos hirvikantaa ei pidettäisi kurissa, metsätuhot olisivat riistantutkimuksen mukaan katastrofaalisia; kolme-neljä rauhoitettua vuotta veisi taimikot. Hyljekantaa joudutaan tulevaisuudessa rajoittamaan, sillä hyljetuhot uhkaavat kalastuselinkeinoa jo nyt merkittävästi. Myös minkin pyynti saaristosta ja [[Supikoira|supin]] pyynti itäräjalla [[Rabies|rabieksen]] leviämisen estämiseksi (rokotusten ohella) ovat tärkeitä. Mikäli Suomi menettäisi rabiesvapaan maan statuksensa, syntyisi siitä merkittävää haittaa ja kuluja.
 
== Metsästysmuodot pyydettävän lajin mukaan ==
* Suurristan metsästys (mammutti,esim. villasarvikuonohirvi ja suurpedot, myskihärkäaiemmin jamm. jättiläishirvimammutti)
* Linnustus, metsäkanalinnut (pyy, teeri, metso, riekko)
* Sorsalintujen metsästys l. sorsastus (mm. sinisorsa, metsä- ja merihanhi, nokikana)
* Jousimetsästys (kaikki lajit pl. hylje)
* Keihästys (aiemmin karhu ja hirvi)
* Harpunointi (aiemmin mm. hylje ja valas)
* Verkko- tai rysäpyynti (aiemmin hylje)
* Ansa- ja loukkupyynti (aiemmin karhu, peurat, jänis, metsäkanalinnut ja hylje)
216

muokkausta