Glukonihappoa esiintyy luonnossa monissa eliöissä ja erityisen eunsaastirunsaasti sitä on muun muassa [[viini]]ssä ja [[hunaja]]ssa. Huoneenlämpötilassa yhdiste on väritöntä, kitestäkiteistä kiinteää ainetta. Yhdiste liukenee helposti veteen ja orgaanisiin liuottimiin ja on keskivahva [[happo]]. Sen [[happovakio]]n arvo on 1,99·10<sup>-4</sup>. Emästen kanssa yhdiste muodostaa [[suola|suoloja]] ja [[alkoholit|alkoholien]] kanssa [[esterit|estereitä]]. Glukonihappo muodostaa komplekseja monien kahden- ja kolmenarvoisten metalli-ionien kanssa ja se on monihampainen [[ligandi (kemia)|ligandi]], joka sitoutuu metalli-ioniin sekä [[karbonyyli]]ryhmällään että [[hydroksyyli]]ryhmillään. Sekä kiinteänä, että liuoksessa glukonihappo on [[kemiallinen tasapaino|kemiallisessa tasapainossa]] kahden [[laktoni|laktonimuodon]] glukono-1,4-laktonin eli glukono-γ-laktonin ja glukono-1,5-laktonin eli glukono-δ-laktonin kanssa. Glukonihappo on [[optinen aktiivisuus|optisesti aktiivinen]] yhdiste ja sen [[ominaiskiertokyky]] vesiliuoksessa 25 °C:n lämpötilassa on -5,4 °. Glukonihappo voidaan hapettaa [[glukaarihappo|glukaarihapoksi]].<ref name="alen" /><ref name ="ullmann">Helmut Hustede, Hans-Joachim Haberstroh & Elisabeth Schinzig: ''Gluconic Acid, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 18.10.2014</ref>
