Ero sivun ”Kaspianmeri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
laajennusta, lähteistystä, karsimista ym. |
||
Rivi 15:
| virtaus =
}}
'''Kaspianmeri''' on [[suolajärvi]] ja maailman suurin [[järvi]]. Se sijaitsee [[Eurooppa|Euroopan]] ja [[Aasia]]n
[[File:Caspian Sea Khezershahr beach.jpg|thumb|250px|Caspian Sea [[Khezeshahr]] beach]]▼
▲'''Kaspianmeri''' on [[suolajärvi]] ja maailman suurin [[järvi]]. Se sijaitsee [[Eurooppa|Euroopan]] ja [[Aasia]]n välissä [[Venäjä]]llä, [[Azerbaidžan]]issa, [[Iran]]issa, [[Turkmenistan]]issa ja [[Kazakstan]]issa.
==Nimi==
Kaspianmeri on saanut lännessä käytetyn nimensä [[Kaukasus|Kaukasuksella]] asuneesta [[kaspit|kaspien]] kansasta. Kansa on koko lailla tuntematon, mutta joissain tapauksissa se on yhdistetty [[Kassiitit|kassiitteihin]].
==
Kaspianmeren pinta-ala on noin 386 400 neliökilometriä. Sen pituus pohjois-eteläsuunnassa on noin 1 200 kilometriä ja keskimääräinen leveys 320 kilometriä. Järven pinta on 27 metriä merenpinnan alapuolella. Sen syvin kohta on eteläosassa 1 025 metriä merenpinnan alapuolella. Järvessä on 78 200 kuutiokilometriä vettä. Saaria siinä on noin 50.<ref name="eb">{{Verkkoviite | Osoite = http://academic.eb.com/EBchecked/topic/98044/Caspian-Sea | Nimeke =Caspian Sea | Tekijä =Aleksey Nilovich Kosarev, Oleg Konstantinovich Leontiev, Lewis Owen | Ajankohta = | Julkaisija =Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 6.3.2015 }}</ref>
==Joet==
Kaspianmerellä ei ole laskujokia, mutta siihen laskevat muun muassa [[Volga]], [[Ural (joki)|Ural]], [[Kuma (joki)|Kuma]], [[Kura]] ja [[Terek]]. Kaspianmeri on kanavayhteydessä [[Itämeri|Itämereen]], [[Mustameri|Mustaanmereen]] ja [[Vienanmeri|Vienanmereen]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = toim. Ahola Veikko, Kuhlman Irmeli ja Luotio Jorma | Nimeke = Tietojätti 2000 | Vuosi = 1999 | Kappale = | Sivu = 363-364 | Selite = Viides painos (2001) |Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Gummerus Kustannus Oy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 19. heinäkuuta 2007 |Kieli = }}</ref>
==Koon vaihtelu==
Ilmaston vaihtelujen seurauksena Kaspianmeren laajuus on vaihdellut huomattavasti vuosisatojen aikana. 1900-luvun alun ja vuoden 1977 välillä järven pinta laski kolmella metrillä haihtumisen lisääntymisen ja laskuvesien vähenemisen myötä, osittain [[keinokastelu]]n seurauksena. Vuonna 1978 järven pinta alkoi taas nousta, ja vuonna 1995 se saavutti huippunsa.<ref name="eb" />
Kaspianmeren pinnan korkeus voi vaihdella tuulen seurauksena kaksikin metriä. Vuorovesi vaikuttaa vain muutaman senttimetrin. Vuodenaikojen välillä ei vedenkorkeudessa ole suurta vaihtelua.<ref name="eb" />
[[Kuva:View_of_Baku,_2004_(2).jpg|thumb|250 px|right|Kaspianmeri [[Baku]]sta, [[Azerbaidžan]]ista nähtynä]]▼
==Vesi==
Kaspianmeren pintaveden keskilämpötila on kesällä 24–26 astetta. Talvella vesi on pohjoisessa 3–7 astetta ja etelässä 8–10 astetta.<ref name="eb" /> Järven keskimääräinen suolapitoisuus on noin 12,8 promillea, mutta se vaihtelee pohjoisosan Volgan suiston kohdan yhdestä promillesta aina Kara-Bogaz-Golin 200 promilleen. Meriveteen verrattuna Kaspianmeren vedessä on paljon [[rikki]]ä, [[kalsium]]ia ja [[magnesiumkarbonaatti]]a mutta vähän [[kloori]]a.<ref name="eb" />
==Eliöstö==
Rivi 42 ⟶ 43:
==Öljyntuotanto==
▲[[Kuva:View_of_Baku,_2004_(2).jpg|thumb|250 px|right|Kaspianmeri [[Baku]]sta, [[Azerbaidžan]]ista nähtynä]]
Kaspianmeren öljyvarat arvioidaan 17–44 miljardiksi barreliksi.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} (Tätä voi verrata vaikkapa [[Qatar]]in öljyvaroihin, jotka arvioidaan noin 16 miljardiksi barreliksi.) Kaspianmeren öljyvaroja on alettu tehokkaasti hyödyntää vasta 1990-luvulla. Nykyään suurimpia alueen öljyntuottajavaltioita ovat Azerbaidžan ja Kazakstan. Tuotannon käynnistämistä ovat jossain määrin haitanneet rantavaltioiden aluekiistat. Venäjä, Azerbaidžan ja Kazakstan ovat päässeet vuonna 2003 sopimukseen aluevesirajoistaan, mutta Iran ja Turkmenistan eivät ole vielä hyväksyneet mitään sopimuksia.
| |||