Ero sivun ”Hiirihaukka” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Linkin korjaus |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 28:
== Koko ja ulkonäkö ==
Hiirihaukka on
Hiirihaukka on petolinnuksi äänekäs, ja se ääntelee erityisesti keväällä. Sen tavallisin ääni on naukuva "piijäh", jota kuulee enimmäkseen lennossa.<ref name="svensson"/>
Vanhin suomalainen [[rengastus|rengastettu]] hiirihaukka on ollut 26 vuotta 10 päivää vanha. Euroopan vanhin oli tanskalainen 28 vuotta 9 kuukautta vanha hiirihaukka.
== Levinneisyys ==
Hiirihaukkaa tavataan pesivänä suuressa osassa Eurooppaa sekä [[Keski-Aasia]]ssa. Talvehtivana sitä esiintyy lisäksi Lähi-idässä, Etelä-Intiassa, osissa Pohjois- ja Länsi-Afrikkaa sekä laajalla alueella Eteläisessä ja Itäisessä Afrikassa.<ref name="IUCN"/>
Suomessa hiirihaukan alalajia ''buteo'' tavataan maan etelä- ja länsiosissa ja alalajia ''vulpinus'' itä- ja keskiosissa. Suomessa hiirihaukkoja pesii 4 000–5 000 paria. Vuoden 2010 uhanalaisuusluokittelussa hiirihaukan uhanalaisuusluokitus muutettiin elinvoimaisesta vaarantuneeksi, ja laji oli taantunut merkittävästi edellisen 30 vuoden aikana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/hiirihaukka | Nimeke = Lintuatlas | Julkaisija = Luonnontieteellinen keskusmuseo | Viitattu = 6.3.2015}}</ref> Suomessa pesivät ''vulpinus''-alalajin hiirihaukat talvehtivat trooppisessa Afrikassa ja ''buteo''-alalajin hiirihaukat Länsi- ja Itä-Euroopan välisellä vyöhykkeellä. Ahvenanmaalle jää säännöllisesti talvehtimaan joitakin ''buteo''-alalajin yksilöitä, ja hyvinä myyrätalvina niitä talvehtii muuallakin Etelä-Suomessa.<ref name="laine">{{Kirjaviite | Tekijä = Laine, Lasse J. | Nimeke = Suomalainen Lintuopas | Sivu = | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Tunniste = ISBN 978-951-0-26894-0}}</ref>
== Elinympäristö ==
Rivi 45 ⟶ 46:
== Ravinto ==
Hiirihaukan pääravintoa ovat
== Lähteet ==
|