Wikipedia

Ero sivun ”Oppikoulu” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
botit
286 035 muokkausta
p Botti poisti 1 Wikidatan sivulle d:Q10572388 siirrettyä kielilinkkiä
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
46 142 muokkausta
p verkkoläht elvytys
Rivi 6:
Oppikouluista säädettiin vuonna [[1872]] annetussa asetuksessa, ''Koulujärjestyksessä'', joka oli useaan kertaan muutettuna voimassa [[peruskoulu]]un siirtymiseen, lukioiden osalta eräiltä osin vuoteen [[1983]] saakka. Oppikoulujärjestelmä oli lähtökohtaisesti valtiollinen. Valtio perusti 1800-luvun lopulla kaikkiin suurimpiin kaupunkeihin koulut, jotka olivat yleensä pelkästään poikia kouluttavia '''lyseoita''' tai '''tyttölyseoita'''. Samaan aikaan pienemmissä kaupungeissa perustettiin yleensä yksityisiä oppikouluja, jotka kouluttivat sekä poikia että tyttöjä. Näitä oppilaitoksia kutsuttiin yleensä yhteiskouluiksi. 1920-luvulla monet näistä kouluista siirtyivät valtion huostaan ja ne muutettiin lyseoiksi, mutta samaan aikaan uusia yksityisoppikouluja perustettiin kiihtyvällä tahdilla lisää. Yleensä yksityiset oppikoulut toimivat [[säätiö]]- tai [[yhdistys]]muotoisina, joskus myös [[osakeyhtiö]]muodossa.<ref>[http://www.elisanet.fi/heikki.kahila/EEYK5859.htm Etelä-Espoon yhteiskoulu. Lukuvuosi 1958–1959.] Viitattu 1.12.2006</ref>
 
Oppikouluun meneminen ei riippunut pelkästään oppilaan älynlahjoista. Erityisesti maaseudulla ja pikkukaupungeissa oppikoulu oli yksityinen ja sen maksut olivat yleiseen palkkatasoon nähden korkeat, joten vähävaraisilla perheillä ei ollut varaa laittaa lastaan sinne. Usein myös työläisperheissä haluttiin lapset mahdollisimman nopeasti työhön, mikä onnistui parhaiten käymällä pelkkä kansakoulu ja kenties sen jälkeen [[ammattikoulu]]. Valtion oppikouluissa lukukausimaksut olivat edullisemmat, mutta verrattuna ilmaiseen kansakouluun lapsen laittaminen oppikouluun merkitsi taloudellista uhrausta. Koulukirjat oli joka tapauksessa ostettava itse eikä ilmaista kouluruokailuakaan ollut. Valtionavun ehtona niin valtion kuin yksityisissäkin oppikouluissa oli kuitenkin vapaaoppilas- ja puolivapaaoppilaspaikkoja, joita myönnettiin vähävaraisten perheiden hyvin koulussa menestyneille lapsille. Tällä järjestelyllä pyrittiin turvaamaan, että myös vähävaraisten perheiden lapsilla olisi mahdollisuus päästä opiskelemaan oppikouluihin. <ref>[http://www.uta.fi/koskivoimaa/arki/1900-18/oppikoulu.htm Koskesta voimaa – arki – oppikouluolot 1900–1918.] Viitattu 1.12.2006 .</ref>
 
Kuntien rooli oppikoulujärjestelmässä oli vähäinen. Valtiolliset oppikoulut olivat suoraan läänin kouluhallinnon alaisia (lukuun ottamatta suoraan kouluhallituksen alaisia [[normaalikoulu]]ja), kun taas yksityiskoulut toimivat omien johtokuntiensa alaisina. Rahoituksestaan suurimman osan kaikki oppikoulut saivat valtionavustuksina ja kouluhallinto tarkasti säännöllisesti niiden opetuksen tasoa. Vasta 1940-luvulta alkaen kunnat alkoivat itse perustaa keskikouluja maan syrjäseuduille. Hiljalleen näitä seurasivat myös kunnalliset yhteislukiot. <ref>[http://web.archive.org/web/20070927205005/http://onet.tehonetti.fi/suomalaisuudenliitto/onet/vanhatsivut/pihkala2.htm Pihkala, E. Kielikylvystä rinnakkaiskouluun?.] Web Archive. Viitattu 14.123.20062015. (Artikkeli on kielipoliittisesti varsin asenteellinen, mutta sen historiallinen katsaus on silti paikkansapitävä.)</ref>
 
==Oppikouluun pääseminen==
Oppikouluun valmistautuminen tapahtui 1800-luvulla suurilta osin kaupunkien yksityisissä ''valmistavissa kouluissa'', mutta jo 1905 säädettiin, että ylemmän kansakoulun II vuosikurssin (nykyisen peruskoulun neljännen luokan) suorittaminen muodostaa pohjan oppikoulun sisäänpääsytutkinnolle. <ref>[http://web.archive.org/web/20070813230358/http://www.kaapeli.fi/aarnipenttila/Koulunuudistus.htm Koulunuudistusmielipide vuodelta 1915. Kasvatus ja koulu , N:o 3-4 1969.] Web Archive. Viitattu 14.123.20062015.</ref> Kansakoulu muodostuikin nopeasti useimpien oppilaiden peruskoulutukseksi, mutta valmistavien koulujen toiminta jatkui suurimmissa kaupungeissa 1940-luvulle saakka. Tällöin säädettiin, ettei oppivelvollisuusikäistä saa ottaa oppilaaksi muuhun kuin kansakoulun tai oppikoulun opetussuunnitelmaa noudattavaan kouluun.
 
Oppikouluun pyrkiminen tapahtui kevään pääsykokeissa. Järjestelmän loppuaikoina kokeeseen kuuluivat ainekirjoitus ja matematiikan koe. Koska oppikouluun pääseminen oli ainoa tie korkeampaan koulutukseen, kokeet olivat melko vaativat ja stressaavat. Myös jatko oli raskas: luokalle jäänti oli yleistä eikä oppilaiden eroaminen huonon koulumenestyksen vuoksi ollut mitenkään tavatonta.
Rivi 34:
Suomen vanhin suomenkielinen oppikoulu oli keisarillisella päätöksellä perustettu, 1. lokakuuta [[1858]] toimintansa aloittanut [[Jyväskylän Lyseon lukio|Jyväskylän yläalkeiskoulu]]<ref>{{Kirjaviite
| Nimeke = Jyväskylän kaupungin historia 1837-1965, I| Julkaisija = | Vuosi = 1972
| Tekijä = Päiviö Tommila| Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = 122-127| Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>. Tämän oman aikansa "kokeilukoulun" oppilaiksi pääsivät vain pojat. Ensimmäiset ylioppilaat tästä koulusta kirjoittivat vuonna [[1865]]. Vuonna [[1873]] koulun nimi muuttui Jyväskylän lyseoksi. Sata vuotta myöhemmin vuonna [[1973]] valtion oppikouluna toiminut poikalyseo siirtyi Jyväskylän kaupungin omistukseen. Koulun viralliseksi nimeksi tuli [[Jyväskylän Lyseon lukio]] ja opiskelijoiksi alkoivat päästä myös tytöt.
 
Vuonna [[1886]] toimintansa aloittanut [[Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu]] (SYK)<ref>http://www.syk.edu.hel.fi/</ref> on Suomen vanhin suomenkielinen yhteiskoulu.
 
Suomen ensimmäinen yksityinen oppikoulu oli 18. maaliskuuta [[1853]] perustettu ''Fruntimmers-skolan i Nyslott'' (1853–[[1894]]), tunnettu myöhemmin nimillä Savonlinnan yksityinen tyttökoulu ([[1894]]–[[1931]]) ja Savonlinnan yksityinen tyttölyseo (1931–[[1950]]). Koulu perustettiin ruotsinkielisenä 1-luokkaisena kouluna. Vuodesta [[1874]] koulu toimi 2-luokkaisena, vuodesta [[1881]] alkaen kolmiluokkaisena ja [[1895]] alkaen viisiluokkaisena. Laajentumisluvan 9-luokkaiseksi koulu sai 22. toukokuuta 1931. Koulu otettiin valtion haltuun 6. huhtikuuta 1950 valtioneuvoston antamalla asetuksella. Koulun valtion haltuun ottamisen jälkeen toimintaa jatkettiin Savonlinnan tyttölyseon nimellä, vuodesta [[1972]] Savonniemen yhteislyseo, vuodesta [[1975]] Savonniemen yläaste ja -lukio.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Oppikoulu”