|
}}
Vapaaherra '''Lars Gabriel von Haartman''' (''myös suom. ''Lauri)''), vapaaherra, liikanimeltään "Hänen Hirmuisuutensa" (ruotsiksi "Hans Förskräcklighet") ([[23. syyskuuta]] [[1789]] [[Turku]] - [[16. joulukuuta]] [[1859]] [[Merimasku]]) oli suomalainen, syntyjään [[ruotsin kieli|ruotsinkielinen]] talouspoliitikko.
Hän oli kreivi [[Kustaa Mauri Armfelt]]in ohella niitä johtavia suomalaispoliitikkoja, jotka kannattivat Suomen tulevaisuuden kehittämistä [[Venäjä|Venäjän keisarikunnan]] osana.
Lars Gabriel von Haartman oli [[Turun akatemia]]n [[lääketiede|lääketieteen]] [[professori]]n ja [[rehtori]]n [[Gabriel Erik von Haartman|Gabriel Haartman]]in poika. Lars matkusti isänsä mukana [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]in 1808 ollessaan 19-vuotias. Isä Gabriel Haartman toimi Pietarissa Turun akatemian edustajana. Isän motiiveina oli saada pojalle jokin korkea virka Pietarista.
Haartman pääsikin nuorella iällä [[Venäjä]]n ulkoasiainministeriön palvelukseen, ja jo vuonna 1811 hänestä tuli Suomen asiain komitean virkamies ja Turun akatemian kanslerin sihteeri, ja hän jäi edelleen Pietariin. Haartman toimi Pietarissa lähes yhtäjaksoisesti vuoteen 1827 saakka. Hän tottui Venäjällä vallinneeseen virkavaltaiseen ja taantumukselliseen henkeen, joka näkyi hänen toiminnassaan myöhemminkin.
Lars toimi Pietarissa lähes yhtäjaksoisesti vuoteen 1827 saakka. Hän tottui Venäjällä vallinneeseen virkavaltaiseen ja taantumukselliseen henkeen, joka näkyi hänen toiminnassaan myöhemminkin.
==Myöhempi toiminta==
Lars Gabriel von Haartmanin terveydentila vaati ulkomaanmatkaa, ja vuosien 1827-1829 aikana hän teki matkan, joka suuntautui [[Ruotsi]]in, [[Tanska]]an, [[Italia]]n pohjoisosiin, [[Alankomaat|Alankomaihin]], [[Belgia]]an, [[Ranska]]an ja [[Englanti]]in. Paitsi, että Larshän hoiti matkalla terveyttään, hän myös tutustui talouden toimintaan eri maissa ja uskoi, että taloudellisen kukoistuksen saavuttaminen on mahdollista vain valtion voimakkaalla tuella ja yksityisen yritteliäisyyden kannustamisella.
PalattuaanHaartmanin palattua [[Suomi|Suomeen]] Lars Haartmanhänet kutsuttiin senaatin jäseneksi, mutta jo 1831 hänestä tehtiin [[Turun ja Porin lääni]]n [[maaherra]]. Toimiessaan kuvernöörikuvernöörinä Haartman oli paljolti tekemisissä talouden kanssa ja osallistui muun muassa Venäjän ja Ruotsin kanssa tehtyjen kauppasopimuksien solmimiseen. Haartman valittiin myös neljään otteeseen [[Suomen Talousseura]]n puheenjohtajaksi. Haartmanin toiminnan seurauksena perustettiin vuonna 1840 [[Mustialan maanviljelysopisto]] vuonna 1840. Opiston tarkoituksena oli opettaa tehokasta karjanhoitoa ja Suomen oloihin soveltuvaa vuoroviljelyä. Mustialan opiston perustamisesta alkoi maanviljelysopetus Suomessa.
Vuonna 1840 Haartman palasi [[von Haartmanin senaatti|senaattiin]], jossa hän nousi seuraavana vuonna talousosaston varapuheenjohtajaksi. Hän toimi tehtävässä aina vuoteen 1858 saakka ja tuona aikana hän sai aikaan suuria mullistuksia Suomen talouselämässä. Haartmanin ansiota oli hyvin pitkälti Suomen sekavien rahaolojen järjestäminen. Haartmanin tultua Suomen raha-asioitten hoitajaksi ruotsalaiset setelit poistettiin käytöstä. Ne vaihdettiin [[Tukholma]]ssa hopearahoiksi, jotka taaseen lyötiin Pietarissa [[hopearupla|hopearupliksi]]. Haartmanin toiminnan seurauksena Ruotsin raha poistui Suomesta ja hopearuplasta tuli virallinen rahayksikkö ennen vuoden 1860 [[hopeamarkka|hopeamarkan]] tuloa. Myös [[Suomen Pankki|Suomen Pankin]] asema muuttui ja siitä tuli [[keskuspankki]].
Haartmanin toiminta myösoli valtionmerkittävää talouteenmyös olivaltion merkittäväätaloudessa. Hänen johdollaan uusittiin tulli- ja leimaverotusta, mikäja johtiuudistusten kaupankäynninansiosta vilkastumiseenkaupankäynti vilkastui, salakuljetuksensalakuljetus vähenemiseenväheni ja valtion tulojentulot huomattavankasvoivat suureen kasvuunmerkittävästi. Samalla maanviljelijöiden raskasta verotuta alennettiin, sillä valtio saitullit tulleistaolivat hyvinvaltiolle rahaatuottoisia.
Suomen vaurastumisen myötä liikenneyhteyksien parantaminen alkoi. Haartman uskoi henkilökohtaisesti [[kanava|kanavien]] hyödyllisyyteen Suomessa, ja HaartmaninHaartman toimestapani alkuun Itä-Suomen kehittymisessä avainasemassa rakennutettiinolleen [[Saimaan kanava]],n joka oli avainasemassa Itä-Suomen kehittymisessärakentamisen. Myös Suomen [[rautatie]]verkoston rakentaminen pantiin alulle Haartmanin aikana, jolloin aloitettiin [[Helsinki|Helsingin]] ja [[Hämeenlinna]]n välisen rautatien rakentaminen. Haartmanin ansioiksi voidaan lukea myös Helsingin, [[Turku|Turun]] ja [[Vaasa]]n teknillisten koulujen perustaminen sekä metsävirkakunnan perustaminen, josta myöhemmin kehittyi [[metsähallitus]].
Haartmanin ansioiksi voidaan lukea myös Helsingin,keisari [[Turku|Turun]]Nikolai ja [[VaasaI]]n teknillisten koulujen perustaminen sekä metsävirkakunnan perustaminen, josta myöhemmin kehittyi [[metsähallitus]].kuoli Vuonna 1855 keisari [[Nikolai I]] kuoli ja [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II:sta]] tuli keisariksikeisari. Aleksanteri II:n aikana vuonna 1858 Haartman erotettiin virastaan talousosaston varapuheenjohtajana Aleksanteri II:n aikana vuonna 1858, ja seuraavana vuonna etevä talousmies ja vapaaherraetevänä Larstalousmiehenä Gabrieltunnettu Haartman kuoli 70 vuoden iässä.
==Kielipolitiikka==
Haartman vastusti [[fennomaani]]en, erityisesti [[J. V. Snellman]]in, toimintaa [[suomen kieli|suomen kielen]] aseman edistämisessä. Haartmanin mielestä suomen kieli oli arvoton ja rahvaanomainen. Sen sijaan Haartman piti [[venäjän kieli|venäjän kieltä]] merkittävämpänä Suomen tulevaisuuden kannalta. Venäläismielisyytensä vuoksi Haartman joutui hankauksiin myös [[svekomaani]]en eli [[ruotsin kieli|ruotsin kielen]] puolesta puhujien kanssa venäläismielisyytensä vuoksi.
=="Hänen hirmuisuutensa"==
HaarmanHaartman sai liikanimensä virkavaltaisuutensa ja äreytensä vuoksi. Haartman oli mielipiteissään jyrkkä ja ehdoton, mikä suututti muita ihmisiä. Haartmania on myös kritisoituarvosteltu liian talouskeskeisestä ajattelusta, sillä hänen on katsottu pistäneenpanneen talouskysymykset kaikkien muiden kysymysten edelle. Joka tapauksessa Haartman on jäänyt Suomen historiaan Suomen talouselämän kehittäjänä ja valtiontalouden lujittajana. Haartmanin ajan olosuhteet, tiukka taantumuksellisuus ja itsevaltaisuus, vaikeuttivat kaikkia uudistuksia, mikä lisää Haartmanin saavutusten arvoa.
== Lähteet ==
| 