Ero sivun ”Aimo Aaltonen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Toveri (keskustelu | muokkaukset)
p Suomen Kommunistinen Puolue|
mainitaan veli; ei tarvita noin montaa väliotsikkoa
Rivi 25:
– kun paikalla oli käskettyjen kuoron ja orkesterin lisäksi vain vähän toistakymmentä henkeä...<ref> Arvo Tuominen, keskustelu keväällä 1977 </ref>
 
==Syrjäyttäminen ja myöhemmät vaiheet==
SKP:n 14. edustajakokouksessa Turussa kesällä 1966 Aaltonen työnnettiin syrjään puheenjohtajan paikalta, minkä tämä koki kovana henkilökohtaisena loukkauksena. Keskuskomiteaan edelleen jääneestä Aaltosesta tuli [[Taistolaisuus|SKP:n opposition]] alkuajan kärkihahmo, joka kuuluisassa puheessaan näki puolueen lippuun ”pesiytyneen luteita”. Hän jatkoi opposition nuoremman johdon taustavaikuttajana vielä pitkään 1970-luvulla.<ref name="L99s150">Veli-Pekka Leppänen: Kivääri vai äänestyslippu (Edita 1999), s. 150, 152.</ref> Seuraajaansa Aarne Saarista Aaltonen luonnehti ”kompromissimaakariksi”.
 
Aaltonen kuoli vuonna 1987. Hänet siunattiin [[Krematorion kappeli]]ssa Helsingissä vain lähimpien läsnä ollessa ja uurna laskettiin [[Malmin hautausmaa]]lla olevaan SKP-johdon yhteishautaan kaikessa hiljaisuudessa.
==Ajattelu==
Aaltosen ideologia oli tiukan dogmaattisesti tulkittu [[marxismi-leninismi]], jonka asemaa ei tullut horjuttaa millään tavalla. Tältä pohjalta vannoutunut internationalisti uskaltautui kuitenkin joskus jopa arvostelemaan neuvostoliittolaisten tovereiden ”suorastaan järjettömiä vaatimuksia”.<ref name="L99s150" /> Vuoteen 1953 asti Aaltosen työhuoneen sisustukseen kuului [[Lavrenti Berija]]n muotokuva. [[Nikita Hruštšov|Hruštšovin]] [[Josif Stalin|Stalin]]-puheen (1956) merkitystä Aaltonen väheksyi.
 
Aimo Aaltosen nuorempi veli Antti Aaltonen toimi SKP:n ylimpänä taloudenhoitajana 1944–1966 eli hänen koko puheenjohtajakautensa ajan.<ref>Leppänen 1999, s. 169.</ref>
==Luonne==
Aaltosen luonnetta on kuvailtu epäluuloiseksi ja konspiratiiviseksi. Hänen tapansa tehdä politiikkaa oli usein runnova eivätkä hänen ihmissuhdetaitonsa olleet huippuluokkaa. Tästä huolimatta Aaltonen oli suosittu SKP:n Turun peruskaaderiston keskuudessa ja osasi hän olla myös seurallinen pienemmässä porukassa.<ref name="L99s150" />
 
==Ajattelu ja luonne==
==Hautaaminen==
Aaltosen ideologia oli tiukan dogmaattisesti tulkittu [[marxismi-leninismi]], jonka asemaa ei tullut horjuttaa millään tavalla. Tältä pohjalta vannoutunut internationalisti uskaltautui kuitenkin joskus jopa arvostelemaan neuvostoliittolaisten tovereiden ”suorastaan järjettömiä vaatimuksia”.<ref name="L99s150" /> Vuoteen 1953 asti Aaltosen työhuoneen sisustukseen kuului [[Lavrenti Berija]]n muotokuva. [[Nikita Hruštšov|Hruštšovin]] vuoden 1956 [[JosifSalainen Stalinpuhe|Stalin]]-puheen (1956)]] merkitystä Aaltonen väheksyi.<ref>Leppänen 1999, s. 390.</ref>
Aaltonen siunattiin [[Krematorion kappeli]]ssa Helsingissä vain lähimpien läsnä ollessa ja uurna laskettiin [[Malmin hautausmaa]]lla olevaan SKP-johdon yhteishautaan kaikessa hiljaisuudessa.
 
Aaltosen luonnetta on kuvailtu epäluuloiseksi ja konspiratiiviseksi. Hänen tapansa tehdä politiikkaa oli usein runnova eivätkä hänen ihmissuhdetaitonsa olleet huippuluokkaa. Tästä huolimatta Aaltonen oli suosittu SKP:n Turun peruskaaderiston keskuudessa ja osasi hän olla myös seurallinen pienemmässä porukassa.<ref name="L99s150" />
 
==ViitteetLähteet==
{{Viitteet}}