Ero sivun ”Elokuvakerho” versioiden välillä

4 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
p
-w
p (kh)
p (-w)
[[Kajaani]]n ensimmäinen elokuvakerho oli vuonna 1960 perustettu KaTe-Kino, jota seurasivat elokuvakerho Méliès ja vuonna 1972 perustettu Kajaanin elokuvakerho. Näiden kerhojen ”kasvatteja” ovat muiden muassa elokuvakriitikko [[Mikael Fränti]], elokuvatutkija [[Sakari Toiviainen]] ja elokuvaohjaaja [[Tapio Suominen (ohjaaja)|Tapio Suominen]].<ref>[http://www.kajaaninelokuvakerho.com/kerhon-historiikki Kerhon historiikki], Kajaanin elokuvakerho, viitattu 28.2.2015.</ref> Hämeenlinnaan elokuvakerho syntyi taideyhdistyksen aloitteesta marraskuussa 1964. Hämeenlinnan elokuvakerho HEK aloitti näytöksensä keväällä 1965, ja ne jatkuivat yhtäjaksoisesti kevääseen 1969 saakka, jolloin kerhon alkuperäiset vetäjät jäivät pois toiminnasta. Kerho perustettiin kuitenkin uudelleen seuraavana vuonna ja liitettiin osaksi Hämeenlinnan [[kansalaisopisto]]n toimintaa. Joulukuussa 1979 kerho järjesti seminaarin hämeenlinnalaisen [[Nyrki Tapiovaara]]n elokuvataiteesta.<ref>Nättiaho, Reijo: ''20 vuotta vireätä elokuvakerhotoimintaa'', Projektio 3/1984, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, sivu 18–19.</ref> [[Kouvola]]an perustettu Pohjois-Kymenlaakson teiniyhdistyksen elokuvakerho muutti nimensä [[Edvin Laine]]eelta suostumuksen saatuaan Elokuvaryhmä Edviniksi.<ref>Astala, Erkki ja Vilhunen, Jukka: ''Kohellusta ja käsikranaatteja'', Projektio 3/1980, Suomen elokuvakerhojen liitto ry, sivu 22–23.</ref> [[Turun yliopiston ylioppilaskunta]] perusti elokuvakerho Kinokoplan 1965.<ref>[http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/viihde/kinokopla-juhlii-palkintoehdokkaiden-kevatsarjalla Kinokopla juhlii palkintoehdokkaiden kevätsarjalla], Aamuset 21.1.2015, viitattu 28.2.2015.</ref> Samana vuonna aloitti Tampereella Elokuvakerho Monroe, jonka toiminta oli 1980-luvun alussa Suomen laajinta noin 1&nbsp;300 jäsenellä ja 50–60 vuosittaisella elokuvanäytöksellä.<ref>Rautavuori, Piritta: [http://www15.uta.fi/festnews/fn2003/sunnuntai/monroe.html Ainoa laatuaan, Tampereen Elokuvakerho Monroe täytti 35 vuotta], Tampereen yliopisto 2003, viitattu 28.2.2015.</ref>
 
Suurimmillaan elokuvakerhotoiminta oli 1970–1980-luvuilla, jolloin Suomessa toimi parhaimmillaan yli 200 aktiivista elokuvakerhoa.<ref name =kaipainen/> 1960-luvun lopulta alkaen monien elokuvakerhojen toiminta kytkeytyi [[Taistolaisuus|taistolaisuuteen]] tai muihin vasemmistoliikkeisiin. Esimerkiksi Turun Kinokoplassa esitettiin eräässä vaiheessa pelkästään [[neuvostoliitto]]laisia ja muiden sosialistimaiden elokuvia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.widerscreen.fi/2002/2-3/tapani_maskula_osa_1.htm | Nimeke=Nuoresta elokuvaharrastajasta elokuvakriitikoksi ([[Tapani Maskula]]nMaskulan haastattelu)| Tekijä=Rosenqvist, Janne | Julkaisu=WiderScreen | Ajankohta=1.6.2002 | Viitattu=29.12.2010}}</ref>
 
Nykyisin Suomessa on elokuvakerhoja enää vajaat parikymmentä. Elokuvakerhojen kohtaloksi koitui ensin videoelokuvien suosio 1980-luvun lopulta lähtien ja sen jälkeen DVD- ja BlueRay-levyt. Teatterien esitystoiminnan siirtyessä digiprojisointiin elokuvakerhot ovat kahden ongelman edessä: elokuvien filmikopioille ei tahdo enää löytyä projektorikalustoa, ja toisaalta elokuvia ei ole saatavissa digitaalisessa muodossa kaupallisten teatteriesitysten ulkopuolisille toimijioille.<ref name =kaipainen>Kaipainen, Minna: [http://yle.fi/uutiset/digitaalisuus_tappaa_elokuvakerhot/7620521 Digitaalisuus tappaa elokuvakerhot] Yle Kymenlaakso 13.11.2014, viitattu 28.2.2015.</ref>
104 319

muokkausta