Logaritmit keksittiin 1600-luvun alussa. Englantilainen [[Edmund Gunter]] (1581−1626), [[Briggsin logaritmi|10-kantaisten logaritmien]] keksijän ''[[Henry BriggsinBriggs]]in'' (1561−1630) ystävä, keksi logaritmisen asteikon. Hän käytti harppia kerto- ja jakolaskujen edellyttämien janalaskutoimitusten suorittamiseen. Toimitusten suorittamisen käyttämällä kahta toistensa suhteen liu'utettavaa asteikkoa keksi englantilainen [[William Oughtred]] (1574−1660). Gunter ja Oughtred tekivät keksintönsä 1620-luvulla. Oughtredin apuna oli hänen oppilaansa ''William Delamain'' (1600−1644). Tiettävästi vanhin säilynyt laskuviivain on Lontoon Science Museumissa oleva vuonna 1654 valmistettu laskuviivain.<ref name="Calculating Machines and Instruments">{{kirjaviite|Tekijä=D. Baxandall ja Jane Pugh|Nimeke=Calculating Machines and Instruments|Vuosi=1975|Julkaisija=Science Museum|Sivu=29|Tunniste=ISBN 0-901805-14-9}}</ref> Laskuviivaimen pyöreä versio, ''laskukiekko'', on Oughtredin ja Delamainin yhteinen keksintö. Hahlon periaatteen esitti [[Newton|Isaac Newton]] ennen vuotta 1675 kehittämässään metodissa kolmannen asteen yhtälön ratkaisemiseksi.
Nykyaikaisen laskutikun standardimuodon loi ranskalainen upseeri-matemaatikko ''Amédée Mannheim'' (1831−1906) vuonna 1850. Häneltä periytyvät muun muassa edellä mainitut asteikkojen kirjaintunnukset.
