Wikipedia

Ero sivun ”Strasbourg” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Historia: +Historia (varhaishistoriasta toiseen maailmansotaan)
Rivi 83:
 
== Historia ==
[[Tiedosto:Gaul IVth century AD.svg|pienoiskuva|175px|vasen|[[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] raja Reinjoella 300-luvulla jaa.]]
[[Rooman valtakunta|Roomalaiset]] perustivat nykyisen Strasbourgin alueella sijainneelle saarelle etuvartioaseman nimeltä ''Argentoratum''. Leiri tuhottiin ja jälleenrakennettiin monta kertaa ja 300-luvulla kivestä ja tiilestä rakennettu kaksoismuuri torneineen rakennettiin tarjoamaan lisää suojaa. Roomalaislinnoitus muodosti perustan keskiaikaiselle kaupungille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.en.strasbourg.eu/en/discover-the-city/the-formation-of-the-territory/history-of-the-city/argentoratum-roman-foundation/ | Nimeke = Argentoratum, Roman foundation | Julkaisu = en.strasbourg.eu | Viitattu = 13.2.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref> Vuonna 357 [[alemannit|alemannien]] germaaniheimo kävi alueella [[Strasbourgin taistelu|taistelun]] Rooman valtakunnan [[legioona|legioonia]] vastaan, mutta heidät lyötiin myöhemmän Rooman keisarin [[Julianus Apostata|Julianuksen]] johdolla ja heidän kuninkaansa Chonodomarius otettiin vangiksi. Varhain 500-luvulla alemannit ylittivät jäätyneen Reinin suurella joukolla ja valtasivat [[Elsass]]in alueet sekä suuren osan nykyisestä [[Sveitsi]]stä. 500-luvun aikana kaupungin valtasivat alemannien lisäksi [[hunnit]] ja lopulta [[frankit]], jotka antoivat sille nykyisen nimen.
=== Varhaishistoria ja myöhäisantiikki ===
Varhaisimmat vakiintuneen asutuksen jättämät jäljet nykyisen Strasbourgin alueella ajoittuvat 1300-luvulle eaa. [[Keltit]] perustivat alueelle asutuksen 200-luvulla eaa ja antoivat sille nimen ''Argentorate''.<ref name="frenchmoments-history1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.frenchmoments.eu/strasbourg-history/ | Nimeke = Strasbourg History: Strasbourg in Ancient History | Julkaisu = frenchmoments.eu | Viitattu = 21.2.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref> [[Rooman valtakunta|Roomalaiset]] perustivat ajanlaskun alussa nykyisen Strasbourgin alueella sijainneelle saarelle etuvartioaseman nimeltä ''Argentoratum''. Leiri tuhottiin ja jälleenrakennettiin useaan otteeseen ja sitä vahvistettiin muun muassa 300-luvulla rakennetulla kaksoismuurilla. Ill- ja [[Bruche (joki)|Bruchejoen]] ympäröimä roomalaislinnoitus muodosti perustan myöhemmälle keskiaikaiselle kaupungille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.en.strasbourg.eu/en/discover-the-city/the-formation-of-the-territory/history-of-the-city/argentoratum-roman-foundation/ | Nimeke = Argentoratum, Roman foundation | Julkaisu = en.strasbourg.eu | Viitattu = 13.2.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Rooman valtakunnan valta Reinjoen rannoilla heikkeni 300-luvulla toistuvien barbaariheimojen suorittamien hyökkäysten seurauksena. Esimerkiksi [[alemannit]] hävittivät kaupungin vuonna 355 ja [[Attila]] vuonna 451. [[Klodvig]]in kääntyminen [[kristinusko]]on mahdollisti Strasbourgin kaltaisten kaupunkien kukoistuksen hänen auktoriteettinsa alaisuudessa. 400-luvun lopulla [[frankit]] antoivat kaupungille nimen ''Strateburgum''. 500-luvulta lähtien valtaansa vakiinnuttivat alueella muun muassa [[Strasbourgin piispa]]t.<ref name="frenchmoments-history1"/> Rooman valtakunna heikentyminen näkyi myös kaupungin väkiluvun laskuna.<ref name="strasbourg.eu-history2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.en.strasbourg.eu/en/discover-the-city/the-formation-of-the-territory/history-of-the-city/the-free-city-of-the-germanic-holy-roman-empire-6th-to-17th-centuries/ | Nimeke = The free city of the Germanic Holy Roman Empire (6th to 17th centuries) | Julkaisu = en.strasbourg.eu | Viitattu = 21.2.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Vuonna 842 Strasbourgissa laadittiin Strasbourgin vala, jota pidetään vanhimpana [[ranskan kieli|ranskan kielellä]] kirjoitettuna tekstinä. Vuonna 923 Strasbourg tuli [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan]] osaksi. Strasbourgin varhaiseen historiaan sisältyy paljon konflikteja kaupungin asukkaiden ja piispojen välillä. Vuonna 1262 käydyn Oberhausenbergin taistelun jälkeen kaupungin asukkaat pääsivät valtakiistassa voitolle, ja kuningas Filip Svaabialainen antoi kaupungille vapaan valtakunnankaupungin (''freie Reichsstadt'') aseman. Vuoden 1332 vallankumouksen myötä perustettiin kaupungin oma hallitus, ja Strasbourg julistautui vapaaksi tasavallaksi. Vuonna 1439 valmistunut tuomiokirkko (Straßburger Münster) oli vuoteen 1847 asti maailman korkein rakennus, jopa [[Gizan pyramidit|Gizan pyramideja]] korkeampi. 1520-luvulla kaupunki käännytettiin [[Protestantismi|protestanttiseen uskoon]] [[Martti Luther]]in oppien mukaisesti, ja [[luterilaisuus|luterilaisuuden]] kannattajat perustivat kaupunkiin [[yliopisto]]n.
 
=== Keskiaika ===
[[Kolmikymmenvuotinen sota|Kolmikymmenvuotisen sodan]] aikana Strasbourg julistautui puolueettomaksi. Kuitenkin vuonna 1681 Ranskan kuningas [[Ludvig XIV|Ludvig XIV:n]] joukot valtasivat kaupungin. Virallisesti kaupungin liittäminen Ranskaan tunnustettiin Ryswickin sopimuksessa vuonna 1697. Ranskan protestanttivastaisen [[Nantesin edikti]]n (1598) kumoaminen, [[Fontainebleaun edikti]] (1685), ei tullut voimaan Strasbourgissa eikä koko [[Elsass]]in alueella. Strasbourgin protestantit joutuivat luovuttamaan kaupungin katedraalin takaisin [[katolinen kirkko|katolisille]]. Luterilainen yliopisto säilyi kuitenkin alueella [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan vallankumoukseen]] asti.
[[Tiedosto:Grand sceau des bourgeois de Strasbourg.jpg|pienoiskuva|175px|Strasbourgin sinetti vuodelta 1201.]]
[[Kaarle Kaljupää]] ja [[Ludvig Saksalainen]] antoivat kaupungissa vuonna 842 [[Strasbourgin valat]] pitääkseen veljensä [[Lothar I]] ulkopuolella [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] valtakunnan jaosta. Seuraavana vuonna 843 Strasbourgissa solmittiin [[Verdunin sopimus]], joka sijoitti kaupungin [[Lotharingia]]n kuningaskuntaan. 870 kaupunki päätyi jälleen Ludvig Saksalaisen alaisuuteen. Strasbourg päätyi 900-luvulla osaksi [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa]] ja nautti samalla pitkästä vaurauden jaksosta saamiensa erioikeuksien turvin.<ref name="frenchmoments-history2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.frenchmoments.eu/strasbourg-history/#tabs-1 | Nimeke = Strasbourg History: Strasbourg in the Middle-Ages | Julkaisu = frenchmoments.eu | Viitattu = 21.2.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
900-luvun lopulla keisari myönsi Strasbourgin piispalle määräysvallan kaupungissa, mikä johti kaupan ja kaupungistumisen elpymiseen alueella.<ref name="strasbourg.eu-history2"/> 1100-luvun tienoilla kaupungin rakennukset suojattiin uudella linnoitetulla muurilla. Strasbourgin väkiluku kasvoi yhdeksi valtakunnan suurimmista ja kaupungissa perustettiin samaan aikaan useita munkkikuntia, kuten [[fransiskaanit]] ja [[dominikaanit]]. 1200-luvulla kaupungin suojamuuria laajennettiin, minkä ohella rakennettiin muun muassa [[Ponts Couverts]] -tornit.<ref name="frenchmoments-history2"/>
Ranskan vallankumouksen puhjettua [[Claude Joseph Rouget de Lisle]] kirjoitti Strasbourgissa kaupungin pormestarin illalliskutsuilla vuonna 1792 ''[[Marseljeesi]]n'' sanat. 1800-luku oli Strasbourgissa kasvun vuosisata. Ranskan hävittyä sodan [[Preussi]]a ja sen liittolaisia vastaan vuonna 1870 yhdistynyt [[Saksan keisarikunta]] liitti [[Elsass-Lothringen]]in itseensä, ja Strasbourgista tuli tämän uuden provinssin pääkaupunki. Saksan kaudella teollisuus, kauppa ja liikenne kehittyivät voimakkaasti, mikä johti kaupungin väkiluvun moninkertaistumiseen – vuonna 1910 Strasbourgissa oli lähes 180&nbsp;000 asukasta – sekä kaupunkialueen huomattavaan laajenemiseen. Myös yliopisto perustettiin uudelleen vuonna 1871.
 
[[Filip Schwabenilainen]] myönsi Strasbourgille vapaakaupungin oikeudet vuonna 1201. Porvariston kasvava vaikutusvalta uhkasi piispan vaikutusvaltaa, mikä johti aseellisiin yhteenottoihin piispa [[Walter von Geroldseck]]in sekä [[Rudolf I Habsburgilainen|Rudolf I Habsburgilaisen]] tukemien strasbourgilaisten välillä. 1262 käyty [[Hausbergenin taistelu]] päätyi strasbourgilaisten voittoon, minkä seurauksena piispa menetti vaikutusvaltansa.<ref name="frenchmoments-history2"/> Strasbourgista tuli 1262 vapaakaupunki Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa.<ref name="strasbourg.eu-history2"/>
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen kaupunki palasi taas Ranskan haltuun. [[Wehrmacht]] valloitti kaupungin osaksi [[natsi-Saksa]]a vuonna 1940, mutta menetti sen jälleen vuonna 1944 [[liittoutuneet|liittoutuneille]]. Sodan päätyttyä vuonna 1949 Euroopan historialle symbolisesti tärkeä Strasbourg valittiin [[Euroopan neuvosto]]n päämajaksi. Vuodesta 1979 lähtien se on ollut myös [[Euroopan parlamentti|Euroopan parlamentin]] päätoimipaikka, joskin siellä pidetään istuntoja vain kerran kuukaudessa neljän päivän ajan.
 
[[Tiedosto:Strasbourg1493.png|pienoiskuva|175px|vasen|Strasbourg [[Liber Chronicarum|Nürnberginin kronikassa]] 1400-luvun lopulla.]]
Strasbourgin historiaa sävyttivät 1300-luvulla erilaiset poliittiset pyörteet. Aatelisperhiden valtakamppailu johti vuonna 1332 sisällissotaan, minkä seurauksena valta päätyi lopulta kaupunkilaisille.<ref name="frenchmoments-history2"/> Samana vuonna kaupungin keskustaan rakennettu kaupungintalo sekä muut myöhemmin rakennetut hallintorakennukset valvoivat vallan siirtymistä pois uskonnollisilta auktoriteeteilta.<ref name="strasbourg.eu-history2"/> Mustan surman saavuttua alueelle 1300-luvulla juutalaisia vastaan suunnatut [[pogromi]]t lisääntyivät, ja esimerkiksi 1349 kaupungissa poltettiin elävältä 2&nbsp;000 juutalaista.<ref name="frenchmoments-history2"/>
 
Kaupankäynti oli Strasbourgin taloudelle elintärkeää.<ref name="strasbourg.eu-history2"/> Taloudellista hyötyä toivat muun muassa kaupungin autonominen asema keisarikunnassa, oikeus kantaa veroja ja lyödä rahaa, sekä strateginen sijainti kauppareittien varrella. [[Strasbourgin katedraali]]n torni valmistui 1439 ja siitä tuli samalla kristikunnan korkein rakennus. Srasbourgissa samoihin aikoihin asunut [[Johannes Gutenberg]] kehitti ensimmäisen [[painokone]]en. Pian sen jälkeen Strasbourgista tuli merkittävä [[Painaminen|painatuskeskus]] Euroopassa, mikä houkutteli kaupunkiin lisää intellektuelleja ja artisteja.<ref name="frenchmoments-history2"/> Kaupungin saarinen osa ympäröitiin kokonaisuudessaan suojamuurilla.<ref name="strasbourg.eu-history2"/>
 
=== Kohti uutta aikaa ===
[[Tiedosto:CivitatesOrbisTerrarum Strasbourg.jpg|pienoiskuva|175px|Strasbourgia esittävä kartta 1500-luvun lopulta.]]
Strasbourgissa vaikuttaneisiin uutta kirjapainotekniikkaa hyödyntäneisiin [[Humanismi|humanisteihin]] lukeutuivat muun muassa [[Jakob Wimpfeling]], [[Johann Geiler von Kaisersberg]] ja [[Sebastian Brant]]. [[Uskonpuhdistus]] saapui seudulle samoihin aikoihin ja [[Martti Luther]]in teesit naulattiin Strasbourgin katedraalin oviin 1519. Strasbourg omaksui uskonpuhdistuksen 1525 ja virallisesti se liittyi [[Protestanttisuus|protestanttisten]] kaupunkien joukkoon [[Augsburgin tunnustus|Augsburgin tunnustuksen]] myötä 1532. Strasbourgista tuli samalla yksi protestanttisuuden keskittymistä alueella, kun muualla Alsacessa väestön enemmistö säilyi [[Katolilaisuus|katolilaisina]].<ref name="frenchmoments-history3">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.frenchmoments.eu/strasbourg-history/#tabs-2 | Nimeke = Strasbourg History: Humanism and Reformation | Julkaisu = frenchmoments.eu | Viitattu = 22.2.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
1592 Strasbourgin katedraalin käyttö jaettiin katolilaisten ja protestanttien välillä, joiden joukosta valittiin kustakin piispa. Yhteenotot eri uskon edustajien välillä kuitenkin kiihtyivät, ja 1604 katolilainen [[Kaarle III (Lorraine)|Kaarle III]] nousi ainoana piispaksi. Modernien puolustuslinnoitusten takana sijainnut Strasbourg pysyi [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] aikana puolueettomana, eikä joutunut muiden seudun kaupunkien tavoin [[Ruotsi|ruotsalaisten]] hävittämäksi. Keisari [[Ferdinand II (keisari)|Ferdinand II]] sai Strasbourgilta lupauksen pysyä konfliktissa puolueettomana, mitä vastaan kaupungille myönnettiin oikeus perustaa yliopisto.<ref name="frenchmoments-history3"/>
 
[[Tiedosto:Louis XIV receiving the keys of Strasbourg-Constantyn Francken-f3791425.jpg|pienoiskuva|175px|vasen|[[Ludvig XIV]] vastaanottamassa Strasbourgin avaimia 1681.]]
 
=== Vapaakaupungista osaksi Ranskaa ===
[[Westfalenin rauha]]n myötä 1648 [[Habsburg]]it menettivät Alsacessa sijainneita alueitaan Ranskalle, mutta Strasbourg säilyi edelleen vapaakaupunkina osana Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa.<ref name="frenchmoments-history4">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.frenchmoments.eu/strasbourg-history/#tabs-3 | Nimeke = Strasbourg History: Strasbourg Becomes a French City | Julkaisu = frenchmoments.eu | Viitattu = 22.2.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref> Strasbourg antautui Ranskan kuningas [[Ludvig XIV]] joukoille 30. syyskuuta 1681 kahden päivän piirityksen jälkeen, minkä seurauksena kaupunki liitettiin osaksi Ranskaa. Strasbourgista tuli merkittävä varuskuntakaupunki suojaamassa valtakunnan raja-aluetta.<ref name="strasbourg.eu-history3">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.en.strasbourg.eu/en/discover-the-city/the-formation-of-the-territory/history-of-the-city/from-royal-free-city-to-industrialisation-1681-1871/ | Nimeke = From royal free city to industrialisation (1681-1871) | Julkaisu = en.strasbourg.eu | Viitattu = 22.2.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref> Neuvottelut kuninkaan ja strasbourgilaisten välillä johtivat entisen vapaakaupungin tiettyjen oikeuksien säilyttämiseen erityisesti poliittisella, hallinnollisella ja uskonnollisella tasolla.<ref name="frenchmoments-history4"/>
 
Ranskaan liittämisen jälkeen Strasbourgista tehtiin Alsacen provinssin pääkaupunki, minkä lisäksi siitä tuli uuden rajan myötä jälleen rajakaupunki ja merkittävä rajanylityspaikka Reinjoen toisella puolella sijainneille saksalaisalueille.<ref name="frenchmoments-history4"/> Ranskalainen sotilasarkkitehti [[Sébastien Le Prestre de Vauban]] ryhtyi parantamaan kaupungin puolustuksia ja lisäsi siihen uusia elementtejä, kuten [[Strasbourgin linnoitus|Strasbourgin linnoituksen]] ja [[Barrage Vauban]] -patorakennelman. Suuren varuskunnan länsäolo kaupungissa näkyi myös esimerkiksi parakkirakennuksina, minkä lisäksi rakennettiin muun muassa sotilassairaala, kuvernöörin virka-asunto sekä asevarasto.<ref name="strasbourg.eu-history3"/>
 
Kaupungissa säilyi edelleen protestanttinen enemmistö. Strasbourgin yliopisto kasvoi ja ulkomailta tulleiden opiskelijoiden joukossa oli muun muassa saksalaisia, [[Alankomaat|hollantilaisia]] ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|englantilaisia]].<ref name="frenchmoments-history4"/> 1732–1742 Strasbourgin piispalle rakennettu [[Palais Rohan]] edusti uutta ranskalaista tyyliä kaupungissa, mitä täydensivät lukuisat yksityiskartanot. Kaupunkiin sekä muurien ulkopuolelle rakennettiin myös puistokatoja. Arkkitehti [[Jacques François Blondel]] lähetettiin Strasbourgiin ratkomaan muun muassa kaupungin laajenemisen seurauksena syntyneitä liikenne- ja terveysongelmia.<ref name="strasbourg.eu-history3"/>
 
=== Vallankumouksesta 1800-luvulle ===
[[Tiedosto:Mise à sac de l'Hôtel de Ville de Strasbourg le 19 juillet 1789 (gravure de l'époque).jpg|pienoiskuva|175px|Strasbourgin kaupungintalon valtaus 1789.]]
[[Ranskan vallankumous|Ranskan vallankumouksen]] vaikutukset 1789 näkyivät myös Strasbourgissa. Väkijoukko hyökkäsi kaupungintalolle [[Pariisi]]ssa tapahtuneen [[Bastiljin valtaus|Bastiljin valtauksen]] jälkeen, minkä lisäksi kirkollinen omaisuus takavarikoitiin.<ref name="frenchmoments-history4"/> Vallankumouksen seurauksena erityisesti julkiset alueet ja kirkot kokivat hävitystä, minkä lisäksi suuria kartanoita ja rakennuksia hylättiin.<ref name="strasbourg.eu-history3"/> Jännitteet kasvoivat jälleen 1792, kun Ranska päätyi sotaan [[Preussi]]a ja [[Itävalta]]a vastaan. 26. huhtikuuta [[Claude Joseph Rouget de Lisle]] sävelsi kaupungin pormestarin pyynnöstä Reinin armeijan kunniaksi [[Marseljeesi]]na tunnetun hymnin.<ref name="frenchmoments-history4"/>
 
Vallankumousta seurannut [[Terrorin aika]] näkyi Strasbourgissa muun muassa uskontojen kieltämisenä. Kaupungin katedraalin torni selvisi vallankumousajan ohi, kun strasbourgilaiset kiinnittivät siihen suuren [[fryygialaismyssy]]n uuden tasavallan kunniaksi. 1797 Ranskan armeija ylitti Reinjoen ja valtasi saksalaiset [[Kehl]]in ja [[Offenburg]]in kaupungit, mitä seurasi uuden sillan rakentaminen joen yli ja uudistukset aluehallinnossa. [[Napoleonin sodat|Napoleonin sotien]] aikana kaupunkia piiritettiin kolme kuukautta, minkä lisäksi kaupungissa puhkesi [[pilkkukuume]]-epidemia. Välit katolilaisten ja protestanttien välit kuumenivat jälleen 1818.<ref name="frenchmoments-history4"/>
 
Strasbourgin sijainti Reinjoen varrella [[Teollinen vallankumous|teollisen vallankumouksen]] käynnistyessä toi lisää kehitystä. Taloudellisen toiminnan saralla painoarvoa saivat erityisesti kaupankäynti ja rahoitus.<ref name="frenchmoments-history4"/> Kaupungin modernisaatioon kuului muun muassa [[Kaasuvalaistus|kaasuvalaistuksen]] käyttöönotto, minkä lisäksi esimerkiksi julkisille kaduille lisättiin [[katukivetys]] ja viemäriverkostoa laajennettiin.<ref name="strasbourg.eu-history3"/> Strasbourgin yhteydet Pariisiin paranivat [[Reinin–Marnen kanava]]n valmistumisen myötä, minkä lisäksi ratayhteys kaupunkien välillä avattiin 1847.<ref name="frenchmoments-history4"/> Strasbourgin liikekeskusta siirtyi vanhastakaupungista pohjoisoseen kaupunginosaan.<ref name="strasbourg.eu-history3"/>
 
=== Saksan–Ranskan sodasta ensimmäiseen maailmansotaan ===
[[Tiedosto:StrasbourgSiege.png|pienoiskuva|175px|Strasbourgin antautuminen preussilaisjoukoille 1870.]]
Strasbourg antautui kaupunkia [[Saksan–Ranskan sota|Saksan–Ranskan sodan]] aikana piirittäneille preussilaisjoukoille 28. syyskuuta 1870. Sodan päättäneen [[Frankfurtin rauha]]n seurauksena Strasbourg liitettiin 1871 [[Saksan keisarikunta]]an ja siitä tehtiin muodostetun [[Elsass-Lothringen]]in valtakunnanmaan pääkaupunki. Strasbourgin strategisen sijainnin vuoksi viranomaiset tukivat saksalaisten muuttoa kaupunkiin varmistaakseen sen uskollisuuden mahdollisissa vihamielisyyksissä Ranskan kanssa.<ref name="strasbourg.eu-history4">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.en.strasbourg.eu/en/discover-the-city/the-formation-of-the-territory/history-of-the-city/the-capital-of-the-reichsland-and-the-modernisation-of-the-city-1871-1939/ | Nimeke = The capital of the Reichsland and the modernisation of the city (1871-1939) | Julkaisu = en.strasbourg.eu | Viitattu = 25.2.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref> Strasbourgin väkiluku kohosi saksalaisperheiden ja maalta suuntautuvan muuton seurauksena lähelle 100&nbsp;000.<ref name="frenchmoments-history5">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.frenchmoments.eu/strasbourg-history/#tabs-4 | Nimeke = Strasbourg History: Strasbourg Reunified with Germany | Julkaisu = en.strasbourg.eu | Viitattu = 25.2.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Saksalaisviranomaiset päättivät laajentaa kaupunkia vanhojen kaupunginmuurien ulkopuolelle. Voimakkaita [[uusklassismi]]a edustaneita piirteitä omaksunut [[Neustadt (Strasbourg)|Neustadtin]] kaupunginosa, johon vaikuttivat muun muassa arkkitehdit [[Jean Geoffroy Conrath]] ja [[August Orth]], kolminkertaisti kaupungin pinta-alan. Yksi tärkeimmistä rakennuskomplekseista oli uuden yliopiston kampusalue, jonka tarkoitus oli nopeuttaa alueen saksalaistamista. [[Kaiserplatz]]-aukio (nykyään [[Place de la République]]) rakennettiin osoittamaan nuoren keisarikunnan mahtia ja aukion laidoille rakennettiin myös useita hallintorakennuksia.<ref name="strasbourg.eu-history4"/>
 
Strasbourgin historiallisen keskustan [[Grande Île]]n sodan pommituksissa kokemia vaurioita korjattiin sodan jälkeen suoritetuissa mittavissa kunnostustöissä. Kaupunginosan nykyaikaistamisohjelma [[Grande-Percée]] aloitettiin saksalaisten toimesta 1900-luvun alussa. Ohjelman tarkoituksena oli raivata aluetta purkamalla vanhoja rakennuksia ja samalla helpottaa kulkuyhteyksiä eteläiseen kaupunginosaan. Vuoteen 1918 mennessä kehitysohjelmasta saatiin kuitenkin toteutettua lopulta ainoastaan yksi osuus, mutta loput suunnitelmasta pantiin ranskalaisten toimesta täytäntöön ilman suuria muutoksia 1950-luvulla.<ref name="strasbourg.eu-history4"/>
 
=== Maailmansotien välinen aika ===
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana käydyt taistelut eivät koskettaneet Strasbourgia ja kaupunki säästyi sotatoimilta. Sodan jälkeen solmittu [[Versaillesin rauhansopimus]] vahvisti kaupungin liittämisen jälleen Ranskaan. Ongelmia kuitenkin syntyi muun muassa hallinnollisissa ja kielellisissä kysymyksissä, mikä johti osittaiseen paikalliskulttuurin tukahduttamiseen ranskalaisviranomaisten toimesta. Maailmansotien välisenä aikana palautunutta hyvinvoinnin tasoa nosti erityisesti kaupungin otollinen sijainti rajakaupunkina ja lähellä satamaa.<ref name="frenchmoments-history6">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.frenchmoments.eu/strasbourg-history/#tabs-5 | Nimeke = Strasbourg History: Strasbourg becomes French… and then German again | Julkaisu = en.strasbourg.eu | Viitattu = 25.2.2015 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Strasbourgin kaupunkisuunnitelmallinen kehitys jatkui ranskalaisvallan alla ja ennen vuotta 1918 aloitetut projektit kuten Grande-Percée etenivät 1920- ja 1930-luvulla. Saksalaisvallan aikana asetettuja rakennussäädöksiä pidettiin aiempia tehokkaampina ja ne pidettiin sodan jälkeen voimassa. Maailmansotien välillä toteutettiin lisäksiä erilaisia sosiaalisten asuntojen tuotanto-ohjelmia. Rakennussäädösten lieventyminen koskien rakentamista muurien rajoissa helpotti lisäksi kaupungin leviämistä muurien ulkopuolelle sekä sen esikaupunkialueiden yhdistämistä.<ref name="strasbourg.eu-history4"/>
 
[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 121-0355, Paradeaufstelle am Bahnhofplatz in Straßburg.jpg|pienoiskuva|175px|vasen|Saksalaisia paraatijoukkoja Strasbourgissa 1940.]]
 
=== Toinen maailmansota ===
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] puhjetessa Ranskan hallitus julisti 3. syyskuuta 1939 sodan [[Natsi-Saksa]]lle ja määräsi Strasbourgin evakuoitavaksi. Tämän seurauksena yli 120&nbsp;000 ihmistä poistui kaupungista, mutta valtaosa palasi alueelle tappiollisen Ranskan solmittua aseleposopimuksen elokuussa 1940. Strasbourgin jäätyä Natsi-Saksan haltuun kaupunki liitettiin [[Baden]]in alueeseen ja siitä tehtiin ympäröivän alueen pääkaupunki. [[Adolf Hitler]] valtuutti valtakunnan pääarkkitehdin [[Albert Speer]]in suunnittelemaan Strasbourgista Reinjoen molemmille puolille levittäytymän metropolikaupungin, mutta suunnitelma jäi lopulta toteutumatta.<ref name="frenchmoments-history6"/>
 
Alueen saksalaistamisen edistämiseksi alueen ihmisiä pidettiin saksan kansalaisina, saksasta tehtiin pakollinen kieli ja katujen nimet muutettiin saksankielisiksi, minkä lisäksi ranskan käyttö kiellettiin rangaistavana rikkeenä. Lisäksi asepalveluksesta tehtiin pakollista ja strasbourgilaismiehiä lähetettiin luottamattomuutensa vuoksi taistelemaan etulinjaan [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] vastaiselle itärintamalle. [[Liittoutuneet|Liittoutuneiden]] ilmapommitukset alkoivat alueella 1943 ja aiheuttivat tuhoa myös Strasbourgissa. Ranskalaiskenraali [[Philippe Leclerc]]in alaisuudessa ollut [[Ranskan 2. panssaridivisioona]] valtasi Strasbourgin 23. marraskuuta 1944.<ref name="frenchmoments-history6"/>
 
== Kulttuurimaantiede ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Strasbourg”