Ero sivun ”Nelilehtivesikuusi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p yl. wikiluokitus |
|||
Rivi 20:
| commonscat = Hippuris tetraphylla
}}
'''Nelilehtivesikuusi''' (''Hippuris tetraphylla'') on [[ratamokasvit|ratamokasveihin]] (''Plantaginaceae'') kuuluva vesikasvi.<ref name="ITIS">{{ITIS |ID= 27068 |taksoni= Hippuris tetraphylla |luettu= 03.04.2012 }}</ref> Se on mainittu [[Euroopan unionin luontodirektiivi]]n liitteissä II ja IV, sillä sitä tavataan nykyisin Unionin alueella vain Suomesta. Direktiivi velvoittaa Suomen suojelemaan nelilehtivesikuusen kasvupaikkoja ja rauhoittamaan kasvin myös suojelualueiden ulkopuolella.<ref name="YMP">{{Verkkoviite| Osoite=http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=12587&lan=fi| Selite=
== Ulkonäkö ja koko ==
Rivi 28:
== Levinneisyys ==
Nelilehtikuusen levinneisyysalue on sirkumpolaarinen mutta laikuttainen. Sitä tavataan pohjoisella pallonpuoliskolla merten rannikoilla [[Islanti|Islannissa]], pohjoisella [[Itämeri|Itämerellä]], [[Kuolan niemimaa]]n ja [[Vienanmeri|Vienanmeren]] ympäristössä, Venäjän [[Tyynimeri|Tyynenmeren]] rannikolla sekä Pohjois-Amerikan pohjoisosissa [[Alaska]]sta [[Newfoundland]]iin. Suomessa nelilehtivesikuusta on tavattu lähes koko rannikon alueelta. Nykyään laji esiintyy lähes ainoastaan [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] rannikolla, pääasiassa Perämeren pohjukassa muun muassa [[Oulu]]n ja [[Ii]]n seuduilla. Kaikkiaan Suomesta tunnetaan noin 50 esiintymää.<ref name="YMP"/><ref name="UOTILA"/><ref name="VF">{{Verkkoviite | Osoite = http://linnaeus.nrm.se/flora/di/hippurida/hippu/hipptet.html | Nimeke =
== Elinympäristö ==
Nelilehtivesikuusi kasvaa ainoastaan niukasti suolaisessa [[murtovesi|murtovedessä]]. Se kasvaa pehmeäpohjaisissa ruovikon ja saraikon aukkopaikoissa sekä laidunnettujen rantaniittyjen lampareissa. Suomessa nelilehtivesikuusta tavataan tyypillisesti siellä, missä muodostuu uutta rantaviivaa [[maankohoaminen|maankohoamisen]] seurauksena. Lajin taantumisen syitä ei tarkkaan tiedetä. Niitä ovat ainakin Itämeren [[rehevöiytyminen|rehevöitymisestä]] johtuva rantojen umpeenkasvu, rantalaidunnuksen päättyminen sekä rakentaminen.<ref name="UOTILA"/> Yksi syy taantumiseen voi olla myös lajin risteytyminen [[lamparevesikuusi|lamparevesikuusen]] (''H. vulgaris'') kanssa. Monilla nelilehtivesikuusen entisillä kasvupaikoilla tavataan nykyään ainoastaan lamparevesikuusta sekä lajien risteymää [[rannikkovesikuusi|rannikkovesikuusta]] (''H.'' x ''lanceolata'')<ref>Väre 2009, s. 253.</ref>
== Lähteet ==
* ''Retkeilykasvio''. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Rivi 45:
*[http://dialogies.com/KuvaDetail.asp?Kategoria=geologia&SearchParam=%25&offset=155&KuvaID=jkl00064 Valokuva] Hailuodosta, Kuvatoimisto Dialogies
[[Luokka:58.4 Putkilokasvit]]
[[Luokka:Ratamokasvit]]
|