Ero sivun ”Segregaatio” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli| käsittelee termiä segregaatio [[maantiede|maantieteen]] näkökulmasta. Segragaatiolla voidaan viitata myös [[rotuerottelu|rotuerotteluun]] }}
'''Segregaatio''' eli '''eriytyminen''' on maantieteessä
Suomessa
== Eriytymisen vaikutuksia ==
Kaupunkimaantieteen professori [[Mari Vaattovaara]] pitäisi hyvänä sitä, jos väestö eriytyisi Helsingin kaupunginosiin sen mukaan, millaisessa kaupunginosassa he haluaisivat elää. Esimerkiksi Punavuoressa, Kampissa ja Kalliossa saisi meluta ja Töölö ja Kumpula olisivat vain lapsiperheille, länsi [[konservatiivi|konservatiiveille]] ja pohjoinen korttelijuhlia järjestäville [[arvoliberaali|arvoliberaaleille]]. <ref name=jaettu>[http://www.hs.fi/sunnuntai/a1379736646866 Bilettäjille ja ankeuttajille voisi antaa omat kaupunginosat] (paperilehdessä "Jaettu kaupunki"), Helsingin Sanomat 22.9.2013.</ref>
Vaattovaara kyseenalaistaa väestötyyppien sekoittamisen sosiaaliset hyödyt ja kertoo kollegoidensakin epäilevän, että se tuottaisi koheesion sijaan konflikteja. Osa ihmisistä ei oikein kestä erilaisuutta. <ref name=jaettu/>
Paikoin segregaatio ylläpitää monimuotoisuutta ja viihtyvyyttä sekä alueiden vetovoimaa. Esimerkiksi New Yorkin kaupunginosilla on eri luonteet ja ihmiset valitsevat asuinalueensa osittain elämäntapansa perusteella. Samaa on alkanut tapahtua Suomessakin. <ref name=jaettu/>
Segregaation ansiosta ihmiset voivat sietää toisiaan paremmin ja konfliktit vähetä. Lisäksi voidaan saada kannattaviksi tietynlaisten ihmisten tarvitsemia palveluita. Toisaalta eriytymisestä on haittaakin, esimerkiksi korkean työttömyysasteen alueilla työllistytään hitaammin kuin muualla. <ref name=jaettu/>
[[Kaupunkisuunnittelu]]ssa ja [[kaavoitus|kaavoituksessa]] saatetaan pyrkiä vähentämään segregaatiota esimerkiksi rakennuttamalla pieni- ja hyvätuloisille sopivia asuintaloja keskenään samalle alueelle tai lisäämään segregaatiota mahdollistamalla eri ihmisryhmille ja elämäntavoille sopivia alueita.
=== Eriytymistä vähentävät projektit ===
Joissain Euroopan maissa on yritetty vähentää segregaatiota sekoittamalla väestöä, korvaamalla vuokra-asuntoja kalliimmilla ja kunnostamalla huono-osaisten alueita. Projektit ovat olleet kalliita ja hitaita, eikä saavutettujen mittarikeskiarvojen nousun ole todettu johtuvan siitä, että alkuperäisten, huono-osaisten asukkaiden tilanne olisi parantunut, vaan yleensä tulokset johtuvat siitä, että työtätekevien muuttaminen alueelle esimerkiksi pienentää keskimääräistä työttömyysprosenttia parantamatta huono-osaisten työllisyyttä. <ref>[http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1424579459465 Kaupunkeja uudistettaessa on investoitava ihmisiin], Helsingin Sanomat, Vieraskynä, 23.2.2015, Maarten van Ham ja Jaana Nevalainen. "Van Ham on kaupunkiuudistuksen professori Delftin teknillisessä yliopistossa ja Nevalainen erityisasiantuntija ympäristöministeriössä."</ref>
== Kouluvalinta ja segregaatio ==
Talousteorian mukaan vapaa kouluvalinta hillitsee alueiden eriytymistä. Koulun määräytyminen asuinpaikan mukaan saa hyvätuloiset muutamaan heidän arvostamiensa koulujen lähelle, mikä hinnoittelee nämä alueet köyhien ulottumattomiin. Kouluvalinnan rajoittaminen ei myöskään välttämättä vähennä koulujen eriytymistä. <ref>[http://www.vatt.fi/policy-brief/kouluvalintojen-vaikutukset-suomessa-epaselvia Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä], VATT Policy Brief 3-2014, Mika Kortelainen, johtava ekonomisti, Isa Kuosmanen, tutkija, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.</ref>
==Viitteet==
{{viitteet}}
== Katso myös ==
| |||