Avaa päävalikko

Muutokset

1 380 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
tautien historiaa tarkemmin
{{Korjattava}}
{{Yhdistettävä|Infektiotaudit}}
 
'''Tartuntatauti''' eli kulkutauti (''morbus contagiosus'') on [[infektiosairaus]], joka voi tarttua aiheuttajamikrobin siirtyessä [[eliö]]stä toiseen joko suoraan tai välillisesti. Myös [[Virus|virukset]] aiheuttavat tartuntatauteja.<ref name=hs>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Sivu = 924–925| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref>
 
Tartuntataudit voivat levitä [[suu]]n ja [[hengitys]]teiden kautta [[pisaratartunta]]na tai [[kosketustartunta]]na esimerkiksi ihokosketuksessa. Tällaisia tauteja ovat monet [[bakteeri]]- (esimerkiksi [[hinkuyskä]], [[tulirokko]] ja [[tuberkuloosi]]) [[alkueläintauti|alkueläintaudit]] (esimerkiksi [[amebiasis]]) ja [[virus]]taudit (esimerkiksi [[tuhkarokko]], [[myyräkuume]], [[rabies]], [[vesirokko]], [[sikotauti]] ja [[influenssa]]) sekä [[sienitauti|sienitaudit]].
Varsinaiset [[epidemia]]t tulivat mahdollisiksi, kun ihmiset asettuivat maanviljelystaidon kehityttyä asumaan suurempiin yhteisöihin. Samoihin aikoihin tapahtui kotieläimien kesyttäminen. Ihmisten läheisempi kanssakäyminen muiden lajien kanssa mahdollisti mikrobien siirtymisen lajien välillä ja lisäsi siten tartuntatautien määrää {{Lähde||31. elokuuta 2008}}.
 
Tartuntatautiepidemioilla on ollut historiassa dramaattisia vaikutuksia. Tunnettuja esimerkkejä ovat keskiajan [[musta surma]] keskiajalla, [[kolera]]n aiheuttamat [[epidemia]]t 1700- ja 1800-luvuilla ja [[espanjantauti]] ensimmäisen maailmansodan aikana. AmerikanMusta alkuperäisväestösurma vähenivaikutti 1300-luvulla koko yhteiskuntajärjestykseen siten, että suurtilat yleistyivät ja heikkeniköyhtyneet huomattavastipienviljelijät eurooppalaistenjoutuivat niiden alaisuuteen.<ref name=tkh /> Eurooppalaisten mukanaan tuoman tautitaakan vuoksi Amerikan alkuperäisväestö väheni ja heikkeni huomattavasti. Napoleonin sotaretki Venäjälle epäonnistui punakuume-epidemian vietyä armeijan voimat.
 
Käsitys tautien tarttuvuudesta oli olemassa jo ennen lääketieteellistä tietoa sairauksien syistä ja taudinaiheuttajista. Tartuntatautien aiheuttajista oli useita teorioita ennen [[mikrobi]]en keksimistä. Syynä pidettiin muun muassa ummehtunutta hengitysilmaa.<ref name=tkh>{{LähdeLehtiviite | Tekijä = Natasia Broström |31 Otsikko = Musta surma. elokuutaUutta tietoa rutosta| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti Historia | Ajankohta = 2011| Numero = 12| Sivut = 14-21| Julkaisupaikka = Oslo| Julkaisija = Bonnier| Issn = 0806-5209 2008}}.</ref>
 
Vasta 1800-luvulle tultaessa ymmärrettiin, miten taudinaiheuttajat voivat siirtyä käsien tai ulosteiden ja juomaveden mukana ihmisestä toiseen. Keksinnön mahdollisti epidemiologisen tutkimuksen kehittyminen ja mikroskoopilla löydetty mikrobien maailma. Tartuntatautien torjunnan kannalta olennainen oli havainto, että elämä ei synny spontaanisti, vaan aiemmasta elämästä lisääntymisen seurauksena. Infektioita voitiin siis vähentää mikrobien torjunnalla: desinfioinnilla ja hygienialla {{Lähde||31. elokuuta 2008}}.
 
===Pahimmat tunnetut kulkutautiepidemiat===
<ref name=hs />
{|<!--taulukon määrite--> {{prettytable}}
|-
! vuodet
! tauti
! alue
! kuolleiden määrä
|-
<!-- taulukko alkaa tästä -->
| 542–650 || [[rutto]] || Eurooppa, Aasia || 80 milj.
|-
| 1347–1351|| rutto || Länsi-Eurooppa || 65 milj.
|-
| 1918–1919|| [[influenssa]] || Maailma || 25–40 milj.
|-
| 1600-luku|| rutto|| [[Intia]] || ei tietoa
|-
| 1897–1930|| rutto || Intia || 12 milj.
|-
| 1518–|| [[isorokko]], [[tuhkarokko]] || Väli-Amerikka || ei tietoa
|-
| 1485–1550|| "Englannin tauti" || Länsi-Eurooppa || 4 milj.
|-
| 1556–1560|| influenssa || Eurooppa || ei tietoa
|-
| 1500|| [[syfilis]] || Länsi-Eurooppa || ei tietoa
|-
| 1914–1915|| [[pilkkukuume]] || Länsi-Eurooppa || 3 milj.
|}
 
== Tarttuvat taudit Suomen laissa ==
*[[pernarutto]]
*[[polio]] (lapsihalvaus)
*[[rutto]]
*[[SARS]]
*[[Punatauti|shigellapunatauti]]
30 199

muokkausta