Ero sivun ”Venykekirjoitus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
Nenoniel (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 19:
Schildtin ohella innokkaimpia venykekirjoituksen puolustajia oli [[Erik Alexander Ingman]]. Hän julkaisi kreikkalaisen [[Anakreon]]in runosuomennoksia venykekirjoituksella painettuina.
 
Venykekirjoitus jäi vain lyhyeksi marginaali-ilmiöksi 1800-luvun suomen kielen kehityksessä. Syynä lienee ollut se, että suomen [[ortografia]] oli jo 1800-luvun puolivälissä sikäli vakiintunut, ettei uusinäin kokeilusuuri herättänytja ajansyvällekäypä johtavissamuutos kielenkehittäjissäollut paljonkaanenää innostustamahdollinen. Vaikka Schildt artikkelissaan ”Sananen Suomen kielen ulko-muodosta ja venytys-merkistä” kehuu, että ”jo moni sivistynyt henkilö” pitää hyvänä ”ûtta kirjotus-lâtua”, todellisuudessa venykekirjoitusta käyttivät Schildtin ohella vain harvat kirjoittajat. Schildtin ennustus, että venykekirjoitus ”kerran on oleva yleinen Suomen kielessä”, ei toteutunut. Kuitenkin Schildtin hautakiven teksti [[Jyväskylän vanha hautausmaa|Jyväskylän vanhalla hautausmaalla]] on kirjoitettu venykekirjoituksella ja läheisen [[Puistokatu (Jyväskylä)|Puistokadusta]] haarauvan pienhenpienen kadun nimi on Venykekuja.
 
== Lähteet ==