Wikipedia

Ero sivun ”Australian alkuperäiskansat” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
fix
Rivi 9:
| sukulaiskansat =
}}
'''Australian alkuperäiskansat''' eli '''aboriginaalit''' ovat [[Australia]]n [[Alkuperäiskansa|alkuperäistä väestöä]].<ref name="britannica-9394920">http://www.britannica.com/eb/article-9394920/Australian-Aborigine</ref> Vuoden [[2006]] väestönlaskennassa aboriginaalien määrä oli yhdessä [[Torresinsalmi|Torresinsalmen]] saarten alkuperäisasukkaiden kanssa 455&nbsp;031, joka on 2,3 prosenttia Australian väkiluvusta.<ref>[http://www.censusdata.abs.gov.au/ABSNavigation/prenav/LocationSearch?collection=Census&period=2006&areacode=0&producttype=QuickStats&breadcrumb=PL&action=401 2006 Census QuickStats : Australia]</ref> Varsinkin aikaisemmissa [[ihmisrotu]]jen luokitteluissa heistä käytettiin myös nimitystä [[australidi]]t.▼
 
▲'''Australian alkuperäiskansat''' eli '''aboriginaalit''' ovat [[Australia]]n [[Alkuperäiskansa|alkuperäistä väestöä]].<ref name="britannica-9394920">http://www.britannica.com/eb/article-9394920/Australian-Aborigine</ref> Vuoden [[2006]] väestönlaskennassa aboriginaalien määrä oli yhdessä [[Torresinsalmi|Torresinsalmen]] saarten alkuperäisasukkaiden kanssa 455&nbsp;031, joka on 2,3 prosenttia Australian väkiluvusta.<ref>[http://www.censusdata.abs.gov.au/ABSNavigation/prenav/LocationSearch?collection=Census&period=2006&areacode=0&producttype=QuickStats&breadcrumb=PL&action=401 2006 Census QuickStats : Australia]</ref> Varsinkin aikaisemmissa [[ihmisrotu]]jen luokitteluissa heistä käytettiin myös nimitystä [[australidi]]t.
 
Australia on ainoa manner, jossa koko alkuperäisväestö harjoitti metsästys- ja keräilykulttuuria aina nykyaikaan saakka. Vaikka heillä on kulttuurissaan useita samankaltaisuuksia muiden metsästäjä-keräilijäväestöjen kanssa, muodostavat he uskonnollisen elämänsä, sosiaalisen järjestyksensä ja käyttämänsä teknologian yksinkertaisuuden puolesta hyvin ominaislaatuisen ryhmän.<ref name="britannica-9394920"/>
 
== Historia ==
[[kuva:NSRW Australian Types.png|250px|thumb|oikea|Australian alkuperäiskansan kuvia teoksesta ''The New Student's Reference Work'', 1914]]
===Esihistoria===
Ensimmäiset asukkaat saapuivat Australiaan [[Aasia]]sta Kaakkois-Aasian saarten kautta noin 60&nbsp;000 vuotta sitten. Sen mahdollisti nykyistä matalammalla ollut merenpinta, jolloin maasiltoja pitkin liikkuminen onnistui. Joissakin paikoissa oli kuitenkin täytynyt käyttää veneitä, mikä oli maailmanhistorian vanhinta tunnettua merenkäyntiä. Noin 35&nbsp;000 vuotta sitten asutus oli levittäytynyt koko mantereelle, myös koillis- ja kaakkoiskolkkiin. [[Tasmania]]sta tuli saari noin 13&nbsp;500–8&nbsp;000 vuotta sitten merenpinnan noustessa, jolloin sinne levittäytynyt väestö jäi muista eristyksiin.
Rivi 21 ⟶ 20:
Alkuperäiskansoilta on löytynyt todisteita tuhkauksesta jo 40&nbsp;000 vuoden takaa, ruumiin koristelusta 30&nbsp;000 vuoden takaa ja pitkistä tavaroiden kauppamatkoista 10&nbsp;000 vuoden takaa. On epäselvää tapahtuiko muuttoliike Australiaan yhdessä vai useammassa aallossa. Alueella ei kuitenkaan ole nykytiedon mukaan elänyt ruumiinrakenteeltaan [[ihminen|nykyihmistä]] (''Homo sapiens sapiens'') alkukantaisempia ihmisiä. Australian koillisosista löytyneet pääkallot antavat merkkejä kahdesta ruumiinrakenteeltaan erilaisesta ihmistyypistä, ja nykykäsitys on melko yksimielinen siitä, että populaatiossa oli suurta vaihtelua. Joidenkin väitteiden mukaan eräs [[Murray]]-joella elänyt ihmisryhmä olisi harjoittanut itsensä koristelua kalloa muokkaamalla, mikä olisi johtanut erilaiseen ulkonäköön.<ref name="britannica-9394920"/>
 
Osa Australian alkuperäiskansoista on muista nykyisistä alkuasukkaista fyysisesti selvästi poikkeavia [[Negriitit|negriittejä]]. Heitä on kutsuttu myös [[Pygmit|pygmeiksi]], sillä miesten keskipituus on 140–150 cm ja naisten 15–30 cm vähemmän. Heitä asuu edelleen Pohjois-[[Queensland]]issa, mutta viime vuosikymmeninä heidän yhteisönsä ovat sekoittuneet muihin alkuasukaskansoihin. Joidenkin tutkijoiden mukaan nämä negriittikansat ovat Australian ensimmäisten asukkaiden jälkeläisiä ja vanhempaa perua kuin muut, vasta kolmannessa muuttoaallossa saapuneet alkuasukkaat, jotka tultuaan syrjäyttivät negriitit. Joidenkin mukaan kysymys siitä, tapahtuiko Australian asuttaminen yhdessä vai kolmessa vaiheessa, ja se, ketkä olivat maanosan ensimmäisiä asukkaita, politisoitui 1960-luvulla yhtenäisyyttä korostavan aboriginaalien poliittisen liikkeen synnyn myötä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sydneyline.com/Pygmies%20Extinction.htm | Nimeke = The extinction of the Australian pygmies| Tekijä = Windschuttle, Keith Windschuttle& Gillin, Tim Gillin| Ajankohta = 6/2002| Julkaisija = The Sydney Line| Viitattu = 10.1.2013 }}</ref>
 
Eurooppalaisten saapuessa vuonna 1788 aboriginaalit asuttivat koko mannerta ja olivat sopeutuneet kirjaviin ilmasto- ja luonnonoloihin aina kuumankosteista sademetsistä kuiviin autiomaihin. Arviot alkuperäisväestön lukumäärästä vaihtelevat 300&nbsp;000 ja yli miljoonan välillä.<ref>http://www.britannica.com/eb/article-256935/Australian-Aborigine</ref> ▼
 
Alkuperäiskansat puhuivat yli kahtasataa [[kieli|kieltä]]. Useimmat ihmiset olivat kaksi- tai useampikielisiä. Sekä kielet että ihmisheimot olivat jakautuneet alueittain. Alueellisesti jakautuneita heimoryhmiä saattoi olla jopa viisisataa. Heimojen jäsenet muodostivat keskenään omalaatuisen tapakulttuurin, mutta ne eivät olleet taloudellisesti tai poliittisesti järjestäytyneitä. Useat heimot on nimetty ja jaoteltu niiden puhuman kielen mukaan, mutta tämä on harhaanjohtavaa, koska heimot muodostui pikemminkin asuinpaikan ja yhteisön mukaan. Minkäänlaista tietoisuutta etnisestä tai kansallisesta identiteetistä ei ollut. Myöskään heimojen väliset kulttuurierot eivät noudatelleet ekologisia alueita. Eri ryhmät olivat voimakkaassa kanssakäymisessä toistensa kanssa, kulttuurivaihtoa tapahtui laajalti ja erilaisia verkostoja muodostui [[sukulaisuus|sukulaisuuksien]], [[avioliitto]]jen, [[vaihtokauppa|vaihtokaupan]] ja uskonnollisen kanssakäymisen myötä. Heimojen väliset raja-aidat ja konfliktitilanteet samoin kuin "”[[etnosentrismi]]"” olivat yleisempiä tiheämmin asutuilla, luonnonvaroiltaan rikkaammilla alueilla.▼
▲Eurooppalaisten saapuessa vuonna 1788 aboriginaalit asuttivat koko mannerta ja olivat sopeutuneet kirjaviin ilmasto- ja luonnonoloihin aina kuumankosteista sademetsistä kuiviin autiomaihin. Arviot alkuperäisväestön lukumäärästä vaihtelevat 300&nbsp;000 ja yli miljoonan välillä.<ref>http://www.britannica.com/eb/article-256935/Australian-Aborigine</ref>
 
Varsinkin aikaisemmissa [[ihmisrotu]]jen luokitteluissa heistä käytettiin myös nimitystä [[australidi]]t.
▲Alkuperäiskansat puhuivat yli kahtasataa [[kieli|kieltä]]. Useimmat ihmiset olivat kaksi- tai useampikielisiä. Sekä kielet että ihmisheimot olivat jakautuneet alueittain. Alueellisesti jakautuneita heimoryhmiä saattoi olla jopa viisisataa. Heimojen jäsenet muodostivat keskenään omalaatuisen tapakulttuurin, mutta ne eivät olleet taloudellisesti tai poliittisesti järjestäytyneitä. Useat heimot on nimetty ja jaoteltu niiden puhuman kielen mukaan, mutta tämä on harhaanjohtavaa, koska heimot muodostui pikemminkin asuinpaikan ja yhteisön mukaan. Minkäänlaista tietoisuutta etnisestä tai kansallisesta identiteetistä ei ollut. Myöskään heimojen väliset kulttuurierot eivät noudatelleet ekologisia alueita. Eri ryhmät olivat voimakkaassa kanssakäymisessä toistensa kanssa, kulttuurivaihtoa tapahtui laajalti ja erilaisia verkostoja muodostui [[sukulaisuus|sukulaisuuksien]], [[avioliitto]]jen, [[vaihtokauppa|vaihtokaupan]] ja uskonnollisen kanssakäymisen myötä. Heimojen väliset raja-aidat ja konfliktitilanteet samoin kuin "[[etnosentrismi]]" olivat yleisempiä tiheämmin asutuilla, luonnonvaroiltaan rikkaammilla alueilla.
 
===Ensimmäiset kohtaamiset ulkopuolisten ihmisten kanssa===
Ennen eurooppalaisasutuksen tuloa ainoastaan pohjoisrannikolla eläneet aboriginaalit kohtasivat ulkopuolisia ihmisiä. Jo ennen [[1700-luku]]alukua Indonesian saaristosta peräisin olleet [[makassarit|makassarikauppiaat]] alkoivat tehdä merimatkoja [[Arnheminmaa]]han, mistä he keräsivät [[merimakkarat|merimakkaraa]] viedäkseen sitä Kiinaan. Heillä oli merkittävä vaikutus paikalliseen taiteeseen, musiikkiin, rituaaleihin ja työvälineisiin. Koillisessa [[Cape Yorkin niemimaa]]lla on nähtävissä Uudesta-Guineasta peräisin olevien papualaisten vaikutus etenkin [[jousipyssy|jousissa]] ja [[nuoli]]ssa, [[kanootti|kanooteissa]] sekä naamioituna harjoitettavissa rituaalitansseissa ja rummun käytössä. Nämä vaikutukset eivät kuitenkaan levinneet syvemmälle maahan.<ref>http://www.britannica.com/eb/article-256945/Australian-Aborigine</ref>
 
===Eurooppalaisten saapuminen===
[[Kuva:Thomas Baines, Thomas Baines with Aborigines near the mouth of the Victoria River, N.T, 1857.jpg|thumb|250px|Taiteilija [[Thomas Baines]]in maalaus, jossa hän itse esiintyy alkuasukkaiden kanssa.]]
Vuonna [[1788]] alkoi [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittiläinen]] asutus alueella. Uudisasukkaiden voimakas kulttuuri rajoitti alkuperäisväestön itsehallintoa ja perinteistä elämäntapaa. Aboriginaalit joutuivat tekemään kompromisseja ja muuttamaan elintapojaan sopeutuakseen uudisasukasväestöön. Ensimmäiset kontaktit olivat usein epäileviä, mutta kuitenkin ystävällismielisiä. Vaikka [[Lontoo]]sta tuli määräys taata alkuperäisväestön oikeudet ja kohdella heitä Britannian alamaisina, kehittyi uudisasukkaitten ja paikallisten välille pian kitkaa, pitkää konfliktien sarjaa aboriginaalien ja siirtolaisten kanssa kutsutaan [[Australian rajaseutusodat|Australian rajaseutusodiksi]]. Keskinäinen kommunikaatio oli hyvin vähäistä ja kulttuurilliset erot suuret. Sittemmin eurooppalaisasutus laajeni sisämaahan aboriginaalien maille ja oli ristiriidassa heidän pyhänä pitämiensä maanomistustensa kanssa.<ref name="britannica-256946">http://www.britannica.com/eb/article-256946/Australian-Aborigine</ref>
 
Uudisasukkaiden mukana tulleisiin kulkutauteihin ja väkivaltaisissa konflikteissa kuoli runsaasti alkuperäisväestöä. Australian kaakkoisosassa alkuperäisväestön määrä väheni niin radikaalisti, että heidän kaikkien uskottiin pian kuolevan. Sittemmin huolestuneisuus humanitäärisistä asioista sai siirtokunnan laatimaan lakeja alkuperäisväestöstä huolehtimiseksi, ensimmäisenä vuonna [[1856]] [[Victoria (Australia)|Victoriassa]]. Alkuperäisväestö siirrettiin reservaatteihin ja heille annettiin ruokaa ja vaatteita. Lait eivät kuitenkaan suoneet alkuperäisväestölle minkäänlaista asemaa yhteiskunnan jäsenenä ja heidän tilanteensa vain heikkeni, kun heidät oltiin häädetty perinteisiltä asuma-alueiltaan, missä he olisivat selviytyneet metsästämällä ja keräilemällä.<ref name="britannica-256946" />
 
Aseellista toimintaa seurasi pyrkimys sopeuttaa aboriginaalit yhteiskuntaan. Aboriginaalien ja eurooppalaisten lapsia otettiin huostaan aina [[1940-luku|1940-luvulle]] saakka. Köyhyys oli ja on edelleen merkittävä ongelma alkuperäisväestön keskuudessa.<ref name="britannica-256946" />
 
[[1920-luku|1920-]] ja [[1930-luku]]jenlukujen taitteessa perustettiin alkuperäisväestölle suoja-alueita, mutta useat aboriginaalit joko halusivat tai pakotettiin itse asumaan kaupunkien reuna-alueille, missä he muodostivat kielellisesti ja heimollisesti monimuotoisia yhteisöjä. Pian syntyi uudenlainen elämänmuoto aboriginaalien keskuuteen, joka kuului rakenteellisesti laajemmin australialaiseen yhteiskuntaan. [[1960-luku|1960-luvun]] lopulla viimeisetkin perinteistä elämänmuotoaan harjoittaneet alkuperäisasukkaat muuttivat [[Iso Hiekka-aavikko|Isolta Hiekka-aavikolta]] kaupunkeihin. Perinteisten elämänmuotojen ja tapojen perinne kuitenkin säilyi jossakin määrin muotoaan muuttaneena uusissa kaupunkiyhteisöissä Australian kaakkois-, lounais- ja keskisissä itäosissa. [[2000-luku|2000-luvulle]] tultaessa on ollut havaittavissa kulttuurillista elpymistä. Australian keski- ja pohjoisosissa perinteinen elämäntapa säilyi hieman muotoaan muuttaneena. Syrjäseuduilla alkuperäisasukkaitten on yhä mahdollista elää pitkälti samalla tavoin kuin ennen eurooppalaisen uudisasutuksen tuloa, kuitenkin lain puitteissa.<ref name="britannica-256946" />
 
[[1900-luku|1900-luvun]] loppua kohti tultaessa alkoi esiintyä vaatimuksia Australian valtionhallintoa kohtaan anteeksipyynnöstä alkuperäisasukkaita kohtaan. Vuosikymmeniä hallitus kieltäytyi pyytämästä anteeksi alkuperäisasukkaiden kohtelua, mutta helmikuussa [[2008]] pääministeri [[Kevin Rudd]] antoi julkisen, virallisen anteeksipyyntönsä aboriginaaleille.<ref name="britannica-256946" />
 
==Perinteinen kulttuuri==
Rivi 50 ⟶ 51:
 
===Suku ja perhe===
Ihmisten väliseen kanssakäymiseen vaikutti uskonnon lisäksi hyvin paljon perhesuhteet. Aboriginaaleilla oli hyvin pieni määrä sukulaisuutta ilmaisevia sanoja, mutta niiden merkitys oli laaja. Esimerkiksi tietty sukulaisuutta merkitsevä termi, kuten ''isä'', saattoi tarkoittaa varsinaisen isän lisäksi myös tämän veljiä eli setiä, samaten äidin siskot olivat yhtä lailla äitejä. Nuoremman sukupolven edustajien täytyi osoittaa kunnioitusta ja tottelevaisuutta kaikkia "isejään"”isejään” ja "äitejään"”äitejään” kohtaan, ja vaati niitä seuraavalta, nuoremmalta [[sukupolvi|sukupolvelta]]. Tällaiset käytännöt eivät kuitenkaan vaikuttaneet emotionaalisiin suhteisiin, vaan suhde lähisukulaisiin oli läheisempi kuin muihin samalla hierarkiatasolla oleviin. Sukulaisuuskäytännöt kuitenkin muodostivat selkeän käyttäytymisen ohjenuoran. Lapsilta käytäntöjen noudattamista ruvettiin vaatimaan vasta aikuisuuden kynnyksellä. Avioliiton kanssa sukuun tulleiden asema oli usein samanlainen kuin verisukulaisiin. Ohjenuorat myös osoittivat kenen kanssa olisi mahdollista mennä naimisiin.<ref name="britannica-256937">http://www.britannica.com/eb/article-256937/Australian-Aborigine</ref>
 
[[Vastavuoroisuus|Vastavuoroisuuden]] periaate oli keskeisessä osassa aboriginaalien sukulaisuussuhteissa ja avioliitossa. Avioliitto ei ollut ainoastaan kahden ihmisen välinen suhde, vaan se yhdisti kaksi perhettä tai sukua, joilla, usein jo ennen liiton vahvistamista, oli samanlaiset oikeudet ja velvollisuudet. Yleinen käytäntö koko Australian alueella oli, että he jotka saivat [[vaimo]]n maksoivat tästä vastapalveluksen muodossa saman tien tai myöhemmässä vaiheessa. Yksinkertaisimmassa muodossaan vastavuoroisuus tarkoitti sitä, että miehet vaihtoivat sisaria ja naiset veljiä. Lapsien [[kihlaus]] oli yleistä ja saatettiin tehdä jo ennen kummankaan osapuolen syntymää. Avioliiton tunnustamiseen riitti usein että pariskunta eli julkisesti yhdessä ja täytti toisiaan sekä toistensa perheitä kohtaan tiettyjä velvollisuuksia. Sitova velvoitus näihin kuitenkin muodostui vasta lapsen syntymän jälkeen. Kaikkien ihmisten odotettiin avioituva. Tyttö piti tavallisesti naittaa jo ennen [[murrosikä]]ä ja ihanteellinen sulhanen oli iältään vanhempi. Kuitenkin joissakin tapauksissa mies saattoi ottaa vaimokseen vanhemman [[leski|lesken]]. Avioliittojen solmimiseen oli myös muita keinoja, kuten karkaaminen ja kaappaaminen sukuriitojen tai tappelujen keskeltä. Myös leskeksi jäänyt nainen saattoi joutua menemään naimisiin kuolleen miehensä veljen kanssa.<ref name="britannica-256937" />
 
Useimmilla miehillä oli kerrallaan vain yksi vaimo, mutta [[moniavioisuus]] oli myös sallittua ja hyväksi katsottua. Tavallisesti moniavioisissa liitoissa vaimoja oli kaksi tai kolme. Ison hiekka-aavikon alueella maksimimääräenimmäismäärä oli viisi tai kuusi, ''tiwi''-heimolla 29 ja ''yolngu''-heimolla 20–25 – useimmilla miehillä vaimoja oli 10–12. Useamman kuin yhden vaimon omistaminen oli usein merkki taitavuudesta, mutta myös taloudellisilla seikoilla oli merkitystä. Jotkut vaimot jopa painostivat miehiään ottamaan lisää vaimoja, jotta perheeseen tulisi lisää ruokaa ja lastenhoito helpottuisi. Purkaakseen avioliiton nainen saattoi yrittää karata. Mies sen sijaan pystyi antamaan pettymykseksi osoittautuneen vaimon jollekin toiselle tai eroamaan tästä.<ref name="britannica-256937" />
 
===Sosialisaatio===
Rivi 66 ⟶ 67:
 
===Johtajuus ja yhteiskunnallinen järjestys===
Aboriginaaleilla ei ollut päälliköitä tai muita instituutioita, joille poliittinen valta olisi keskitetty. Jossakin määrin aboriginaaliyhteisöissä oli sekä hierarkkisia että [[egalitarismi|egalitaristisia]] piirteitä. Tasa-arvo oli vallalla lukuun ottamatta kuitenkaan naisten asemaa. Kuitenkin tietyillä alueilla, kuten koillisessa Arnhem Landissa, [[Bathurst (saari)|Bathurstilla]] ja [[Melville (saari)|Melvillellä]], läntisellä [[Cape Yorkin niemimaa]]lla sekä ''aranda''-kansan keskuudessa Australian keskiosassa on löytynyt todisteita vahvoista hengellisistä johtajista, joiden valta ylsi myös maallisiin asioihin. Ikä ja sukupuoli määräsivät ihmisen aseman yhteiskunnassa. SuurimmilläänSuurimmillaan eriarvoisuus tuli esille uskonnollisissa asioissa. Naisia ei päästetty miesten salaisiin ja pyhiin rituaalitoimituksiin, ja miehillä etuoikeuksien määrä kasvoi iän myötä heidän oppiessaan asioita oppimisriiteissä. Aboriginaalikulttuurit olivat kuitenkin melko vapaita sikäli, että miehelle ei ollut mitään sosiaalista estettä edetä uskonnolliseksi johtajaksi mikäli vain hänen omat kykynsä siihen riittivät.<ref name="britannica-256939">http://www.britannica.com/eb/article-256939/Australian-Aborigine</ref>
 
Perinteisesti suurimmat erimielisyyksien aiheet liittyivät naisiin, uskonnollisiin asioihin ja kuolemiin. Jotkut naiset riitelivät aviomiestensä kanssa, karkasivat ja lähtivät kaikkien sääntöjen vastaisesti toisen miehen matkaan. Tällainen käytös aiheutti vakavia riitoja sukujen kesken. Pyhien lakien rikkomista pidettiin kaikkein vakavimpana rikoksena. Kuolemantapauksien sattuessa, olivat ne sitten luonnollisia tai tapaturmaisia, etsittiin usein "murhaaja"”murhaaja” ylemmiltä voimilta kysymällä, ja mahdollisesti tätä kohtaan suoritettiin rangaistustoimenpiteitä.<ref name="britannica-256939" />
 
Aboriginaalikulttuureissa lain ja järjestyksen ylläpito järjestettiin hyvin paikallisesti. Suku piti keskenään jäsenensä kurissa ja kaikki noudattivat käytäntöä ylläpitää [[rauha]]a. Myöskään tuomioistuimia ei pahemmin ollut lukuun ottamatta Murray-joen alaseutua, missä klaanien päämiesten neuvosto neuvotteli ongelmista ja valituksista.<ref name="britannica-256939" />
Rivi 75 ⟶ 76:
 
===Taide ja kulttuuri===
[[Kuva:Aboriginal Art Australia(2).jpg|thumb|Kalliomaalaus.]]
Australian alkuperäisasukkaiden pyhiin rituaaleihin kuului olennaisesti dramaattiset esitykset, joissa käytettiin monimutkaisia [[tanssi]]liikkeitä. Myös muissa seremonioissa mukana oli tanssia, [[pantomiimi]]ä ja laulua viihde- ja rentoutumistarkoituksessa. Laulujen tyyli vaihteli Keski-Australian ja Ison hiekka-aavikon kolmesta tai useammasta toistetusta sanasta koostuneista [[kupletti|kupleteista]] huolitelluimpiin Arnhem Landin lauluihin, joissa aiheet olivat mielikuvituksellisia ja sanoilla muodostettiin kuvia ja maisemia. Varsinaista runoutta aboriginaaleilla ei ollut. Pyhissä seremonioissa lauletuissa mystisissä lauluissa oli satoja säkeistöjä. Myös jokapäiväisessä elämässä laulettiin paljon erilaisia lauluja. Pohjoisessa soitettiin [[instrumentaalimusiikki]]a [[didgeridoo]]lla ja [[rytmikapulat|rytmikapuloilla]]. Eteläisillä alueilla ja keskiosissa myös [[bumerangi]]a käytettiin soittimena.<ref name="britannica-256943">http://www.britannica.com/eb/article-256943/Australian-Aborigine</ref>
 
Aboriginaaleilla on myös hyvin rikas suullisten kertomusten perinne. Pyhien mytologisten kertomusten ohella myös jokapäiväisestä elämästä kertovia satuja ja tarinoita on paljon, joko historiallisesti tosia tai keksittyjä. Monista tarinoista liikkuu useanlaisia versioita riippuen kerrontatilanteesta ja kertojasta.<ref name="britannica-256943" />
Rivi 85 ⟶ 86:
 
==Australian alkuperäisväestö nykypäivänä==
Australiana alkuperäisasukkaat yhdessä Torresinsalmen saarten alkuperäisväestön kanssa muodostavat 2,4 prosentin osuuden Australian väestöstä. Alkuperäisväestö on varsin nuorta mediaani-iän ollessa 20,5 vuotta, kun se koko Australian väestöllä on 36,1 vuotta. 69 prosenttia alkuperäisväestöstä elää suurten taajamien ulkopuolella. Vuonna [[2002]] noin 282&nbsp;200 alkuperäisasukasta oli 15-vuotiaita ja yli 27 prosenttia eli syrjäisillä alueilla.<ref name="year book">[http://www.abs.gov.au/ausstats/abs@.nsf/00000000000000000000000000000000/294322bc5648ead8ca256f7200833040!OpenDocument Year Book Australia, 2005 Selected findings from the 2002 National Aboriginal and Torres Strait Islander Social Survey]</ref>
 
===Ongelmat===
Rivi 96 ⟶ 97:
Jälkeenpäin on tunnustettu, että Australian vahva talous on pääasiassa saavutettu aboriginaaleja hyväksikäyttäen. Historioitsijat arvioivat, että yksistään Queenslandin osavaltio on Aboriginaaleille velkaa 500 miljoonaa dollaria.<ref name="stolenwages"/>
 
Osittain tämän vuoksi nykyisin Australian alkuperäiskansoja koskevat monet ongelma, kuten [[köyhyys]], alhainen koulutustaso, sairaudet, [[alkoholismi]] ja rikollisuus. Vuonna [[2002]] 74 prosenttia yli 15-vuotiaista alkuperäisasukkaista kertoi asuinalueella olevan ongelmia. Yleisimmät ongelmat olivat varkaudet (43&nbsp;%), [[Alkoholijuoma|alkoholi]] (34&nbsp;%) ja vandalismi, grafitti sekä omaisuuden tuhoaminen (33&nbsp;%). 82 prosenttia koki kokeneensa stressiä viimeisen vuoden aikana. Yleisimmät syyt olivat perheenjäsenen tai läheisen ystävän kuolema (46&nbsp;%), vakava sairaus tai vammaisuus (31&nbsp;%) ja työttömyys (27&nbsp;%). Syrjäalueilla läheisen kuoleman (55&nbsp;%) jälkeen suurimmat syyt olivat tungos kotona (42&nbsp;%) sekä alkoholiin tai [[huumeet|huumeisiin]] liittyvät ongelmat (37&nbsp;%). Vähintään 18-vuotiaat alkuperäisasukkaat kokivat stressiä 1,5 kertaa todennäköisemmin kuin muut.<ref name="year book"/>
 
====Kulttuurin elpyminen====
Vuonna [[2002]] tehdyn kyselytutkimuksen mukaan alkuperäiskansojen kulttuuri ei ole erityisemmin elpynyt vuodesta [[1994]]. Hieman yli puolet alkuperäisväestöstä kokee kuuluvansa johonkin klaaniin, heimoon tai kieliryhmään. Perinteisillä asuinalueillaan asuvien määrä on vähentynyt. Myöskään perinteisten kielten puhuminen kotona ei ole lisääntynyt (noin 1/8). Syrjäisillä alueilla kulttuurillinen elpyminen oli ollut voimakkaampaa.<ref name="year book"/>
 
====Terveys====
Alkuperäisväestöllä on myös muita enemmän terveysongelmia. Erityisesti esiintyy paljon [[sokeritauti]]a, [[sydänsairaudet|sydänvikoja]] ja hengitysongelmia. Vuonna [[2002]] 44&nbsp;% alkuperäisasukkaista ilmoitti terveydentilakseen erinomaisen tai erittäin hyvän, 32&nbsp;% hyvän ja 23&nbsp;% heikoksi. Vähintään 18-vuotiaat alkuperäisasukkaat ilmoittivat terveydentilakseen heikon kaksi kertaa yhtä todennäköisesti kuin muut. Myös vammaisuuden tai pitkäaikaissairauden todennäköisyys oli 1,5-kertainen.<ref name="year book"/> Vuonna [[2007]] julkaistun tutkimuksen mukaan Australian alkuperäisväestöllä on muihin verrattuna 26-kertainen todennäköisyys sairastua [[dementia]]an. Nuorimmat dementiasta kärsivät olivat 45-vuotiaita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.abc.net.au/news/stories/2007/09/18/2036122.htm | Nimeke = Researcher 'gobsmacked' by Indigenous dementia levels| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = ABC News| Ajankohta = 18.9.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = englanti}}</ref>
 
====Työttömyys ja koulutus====
Myös [[työttömyys]] on todennäköisempää alkuperäisasukkaiden keskuudessa kuin muilla. Työllisyystilanne on kuitenkin parantunut vuodesta [[1994]] vuoteen [[2002]] tultaessa. Vuonna 2002 alkuperäisasukkaiden palkkataso oli vain 59&nbsp;% muun väestön palkkatasosta. Myös koulun kesken jättäminen sekä muutoin alhainen koulutustaso on alkuperäisasukkaiden keskuudessa suurempaa kuin muilla.<ref name="year book"/>
 
====Rikollisuus====
Vuonna [[2002]] 24 prosenttia vähintään 15-vuotiaista alkuperäisasukkaista ilmoitti joutuneensa fyysisen väkivallan tai uhkailun kohteeksi viimeisen vuoden aikana. Luku oli lähes kaksinkertaistunut vuodesta [[1994]]. Vuonna 2002 16 prosenttia alkuperäisasukkaista oli pidätetty. Luku oli pienentynyt vuodesta 1994. Seitsemän prosenttia vähintään 15-vuotiaita kertoi joutuneensa vankilaan viimeisen viiden vuoden aikana.<ref name="year book"/> Vuonna [[2003]] Australian vankiloiden vangeista 20 prosenttia oli alkuperäisasukkaita. Samana vuonna vankiloissa tapahtui 39 kuolemantapausta, joista kymmenen alkuperäisasukkaille. Vuonna [[2004]] alkuperäisasukkaiden osuus vangeista oli 21 prosenttia. Alkuperäisasukkaiden todennäköisyys joutua vankilaan on 11-kertainen muihin verrattuna.<ref>[http://www.abs.gov.au/ausstats/abs@.nsf/94713ad445ff1425ca25682000192af2/a3c671495d062f72ca25703b0080ccd1 Australian Bureau of Statistics: 4102.0 - Australian Social Trends, 2005 Crime and Justice: Aboriginal and Torres Strait Islander People: Contact with the Law]</ref>
 
==Australian alkuperäisväestön vaatimukset==
Australian alkuperäisväestö on vaatinut holhoamisen lakkauttamista, tasa-arvoa ja maaoikeuksien palauttamista. Ongelmat eivät ole lakanneet, vaikka taistelu maaoikeuksista on kestänyt jo vuosikymmeniä. Tästä kertoo vuoden 2007 tapahtumat Pohjoisterritoriossa. Viranomaisten alkuperäisväestöön kohdistuneet holhoustoimet käynnisti selvitys, jonka mukaan lasten hyväksikäyttö ja [[perheväkivalta]] ovat erittäin yleisiä aboriginaaliyhteisöissä. Asia hoidettiin pakkotoimin lähettämällä alueelle poliiseja ja sotilaita, sekä määräämällä alkoholin ja pornografian[[pornografia]]n myyntikielto. Alkuperäisväestön edustajien mukaan ongelmat olisi pitänyt ratkaista neuvottelemalla yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa.
 
Australian alkuperäisväestön edustajat luovuttivat 22.7.2008 maan hallitukselle vetoomuksen, jossa vaativat oikeuksiensa parantamista ja asemansa sekä maanomistusoikeuksiensa tunnustamista perustuslaissa. Aboriginaalien metrin mittaiselle kaarnanpalalle kirjoitetussa vetoomuksessa todetaan: ''Emme halua ottaa pois muiden australialaisten oikeuksia, vaan haluamme vain saman suojan ja aseman, jotka muutkin saavat'' <ref>http://www.keskipohjanmaa.net/gen/510475.asp Australian aboriginaalit peräävät oikeuksiaan</ref>.
 
==Hallituksen anteeksipyyntö ja maan luovutus==
Australian uusi pääministeri Kevin Rudd pyysi helmikuussa 2008 maan alkuperäisväestöltä anteeksi Britannian 200 vuotta kestäneitä vääryyksiä. Australian suurin trooppinen sademetsäalue luovutettiin elokuussa 2008 takaisin maan alkuperäisille asukkaille. Maatilanomistajat, ympäristönsuojelijat ja alkuperäisasukkaat ovat taistelleet sademetsäalueesta jo 1970-luvulta lähtien. Queenslandin osavaltio on vastustanut alueen luovuttamista alkuperäisväestön haltuun. Cape Yorkin niemimaalla sijaitsevasta 1 800 neliökilometrin metsästä tulee alkuperäisasukkaiden hoitama kansallispuisto. Puolet Australian perhoslajeista elää alueella. Myös orkidealajeja kasvaa enemmän kuin missään muualla Australiassa. Alueella elää monia uhanalaisia eläinlajeja kuten [[kasuaari|kasuaareja]], suurikokoisia lentokyvyttömiä lintuja <ref>[http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=132400 Australian aboriginaalit saivat metsänsä takaisin.] STT 6.8.2008</ref>.
 
==Lähteet==
{{viitteet|sarakkeet}}
 
==Aiheesta muualla==
{{Commonscat|Australian Aboriginals|Australian alkuperäiskansat}}
*[http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uutinen.shtml?id=10818 Ylen tiedeuutiset: Australian alkuasukkaat ovat samaa nykyihmistenkantaa kuin eurooppalaiset].
 
[[Luokka:Australian alkuperäiskansat|*]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Australian_alkuperäiskansat”