Ero sivun ”Ambrosius” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 52:
Ambrosius kirjoitti Valentinianukselle aiheesta kirjeen, jossa hän selitti, että pakanalliset jumalat olivat usein hylänneet omistautuneimmatkin palvojansa; että Rooman armeijan voitot olivat vain sen sotilaiden luontaisen miehuullisuuden ansiota, eivätkä jumalien ansiota; että nämä pakanat vaativat itselleen sellaista, mitä eivät halunneet suoda kristityille; että koska kristityt papit kieltäytyivät ottamasta maallisia palkkioita, ne tulisi kieltää myös pakanallisilta papeilta; että luonnon koko järjestelmä rohkaisi innovaatioita, ja että ne oli sallittu kaikille kansoille myös uskonnon alueella; että pakanalliset uhrimenot loukkasivat kristittyjä; ja että kristityn prinssin tehtävä oli tukahduttaa pakanalliset seremoniat. Pyyntö ja vastaus ovat säilyneet Symmachuksen ja Ambrosiuksen kirjeiden joukossa. Valentinianus hylkäsi Symmachuksen pyynnön.
Myöhemmin erästä piispaa syytettiin juutalaisvastaisen väkijoukon yllyttämisestä erään synagogan polttamiseen. Keisari Theodosius valmistautui antamaan määräyksen, että tämän oli uudelleenrakennutettava se. Ambrosius sai keisarin luopumaan tästä – ei siksi, että kyseinen piispa ei olisi ollut vastuussa synagogan polttamisesta, vaan siksi, että se olisi osoittanut myötämielisyyttä juutalaisia kohtaan. Hän toi esiin vastaavanlaisia tapahtumia lähihistoriasta: kun useiden varakkaiden kodit poltettiin Roomassa; kun [[Konstantinopoli]]n piispan asunto poltettiin; sekä kun useita kristillisiä kirkkoja poltettiin [[Julianus Luopio]]n valtakaudella,
Tehostaakseen sanojaan Ambrosius kieltäytyi jakamasta ehtoollista, kunnes riita oli sovittu. Näin hän piti tavallaan koko seurakuntaa hengellisenä panttivankinaan. Myöhemmin hän kielsi ehtoollisen keisari Theodosiukselta, koska tämä oli surmauttanut 7 000 henkeä [[Thessalonika]]ssa vuonna 390. Kielto peruttiin vasta useiden kuukausien katumusharjoitusten jälkeen. Tämä osoittaa, kuinka vahva asema Ambrosiukselle oli valtakunnan läntisissä osissa, jopa vahvaa keisaria vastaan – vastakohtana muun muassa [[Johannes Khrysostomos|Johannes Khrysostomokselle]], joka kärsi muutamia vuosia myöhemmin Konstantinopolissa tappion paljon heikompaa keisaria vastaan.
| |||