|
| vuosi = 2007
}}
trolli jeppe 69sex
'''Viiala''' on taajama [[Akaa]]n kaupungin pohjoisosassa ja entinen kunta, joka yhdistettiin vuonna 2007 [[Toijala]]n kaupungin kanssa Akaan kaupungiksi. Kunnassa asui 5 439 ihmistä (12/2005), ja sen pinta-ala oli 56,18 km², josta 5,06 km² oli vesistöjä<ref name="pinta-ala"/>. [[Väestötiheys]] oli 107 asukasta/km². Viiala on Toijalaa muuttovoittoisempi paikkakunta.
== ==
Viiala sijaitsee [[Vanajavesi|Vanajaveteen]] kuuluvien Konhonselän ja Jumusen lounaispuolella. Keskustan halki virtaa [[Urjala]]sta alkunsa saava ja Vanajaveteen laskeva [[Tarpianjoki]]. Entisen kunnan lounaisosassa Vesilahden rajalla sijaitsee Vähä-Arajärvi, jonka pohjoisrannalla on seudun korkein maastonkohta, 151 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva Sissinvuori.<ref name="Suomenmaa"> Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 426–428. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.</ref>
Viialan keskustan kautta kulkevat [[Riihimäki–Tampere-rata]] ja [[seututie 303]], joka on osa entistä [[Tampere]]en ja [[Hämeenlinna]]n välistä [[kantatie 56|kantatietä 56]]. Keskustan koillispuolitse kulkee [[valtatie 3]], joka valmistui uudelleen [[moottoritie]]ksi rakennettuna 2000-luvun alussa. [[Valtatie 9]] kulki aiemmin keskustan länsipuolitse, mutta moottoritien valmistuttua se siirrettiin keskustan itä- ja kaakkoispuolelle ja vanha tieosuus Lempäälästä Kylmäkoskelle numeroitiin [[seututie 190|seututieksi 190]]. Viialasta on matkaa Tampereelle 35 kilometriä, Hämeenlinnaan 50 kilometriä, [[Helsinki]]in 150 kilometriä ja [[Turku]]un 125 kilometriä.
Viialan naapurikunnat olivat ennen kuntaliitosta [[Kylmäkoski]], [[Lempäälä]], [[Toijala]], [[Valkeakoski]] ja [[Vesilahti]]. [[Viialan vaakuna]]n suunnitteli [[Ahti Hammar]] ja se vahvistettiin vuonna [[1955]].<ref>Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 173</ref>
==Historiaa==
Entinen Viialan kunta sijaitsee vanhalla [[Satakunta|Satakunnan]] ja [[Häme]]en maakuntien rajaseudulla. Alueelle syntyi asutusta jo 400-luvulla ajanlaskun alun jälkeen. Näiltä seuduilta käsin harjoitettiin keskiajalla eränkäyntiä [[Näsijärvi|Näsijärven]] latvavesien alueelle.<ref name="Suomenmaa"/> Akaan pitäjän pohjoislaidalla sijainnut Viialan kylä koki suuren muutoksen, kun rautatie Hämeenlinnasta Viialan kautta Tampereelle ja [[Viialan rautatieasema|rautatieasema]] valmistuivat vuonna 1876. Viialasta kaavailtiin alun perin [[Toijala–Turku-rata|Turun radan]] risteysasemaa, mutta suunnitelmien muututtua ratojen risteys sijoitettiin Akaan suurimpaan kylään Toijalaan.<ref> Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat'' (2. painos), s. 76. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.</ref> Jo edellisellä vuosikymmenellä oli alkanut höyrylaivaliikenne [[Vanajavesi|Vanajavedellä]].<ref name="Suomenmaa"/>
Viiala on vanha teollisuuspaikkakunta: siellä aloitti toimintansa Viiala Oy:n (nimi vuoteen 1937 Akkas Ångsågs Ab) omistama saha vuonna 1873. Laitoksesta tuli myöhemmin Oy [[Wilh. Schauman]] Ab:n tytäryhtiö. Yritys harjoitti sahateollisuutta vuoteen 1957 saakka, lasiteollisuutta vuosina 1890–1937 ja puutaloteollisuutta toisen maailmansodan jälkeen vuosina 1947–1956. Tehtaalla aloitettiin [[vaneri]]n valmistus vuonna 1942.<ref> ''Otavan iso tietosanakirja'', osa 9, palsta 1467. Helsinki: Otava, 1965.</ref> Viialan Viila Oy:n [[viila]]tehdas perustettiin vuonna 1901. Tehtaiden ansiosta Viialan työpaikkaomavaraisuus oli hyvä; 1970-luvulla vain noin kymmenen prosenttia kuntalaisista työskenteli muualla, lähinnä Tampereella. Vuoden 1970 [[väestönlaskenta|väestönlaskennan]] mukaan 68 prosenttia Viialan asukkaista sai toimeentulonsa teollisuudesta ja rakennustoiminnasta, 23 prosenttia palveluammateista sekä yhdeksän prosenttia maa- ja metsätaloudesta.<ref name="Suomenmaa"/>
Viialan kunta muodostettiin vuonna 1932 osista Lempäälän, Vesilahden ja [[Akaa (entinen kunta)|Akaa]]n pitäjiä. Lopulliseen muotoonsa Viialan alue laajeni vanhan Akaan kunnan lakkauttamisen yhteydessä vuonna 1946. Aiemmin, vuonna 1926 oli jo perustettu Viialaan oma seurakunta. Ensimmäisen oman kirkkoherran seurakunta sai vuonna 1938. Kirkkona toimi aluksi vuonna 1906 valmistunut rukoushuone, kunnes vuonna 1950 valmistui arkkitehti [[Jaakko Tähtinen|Jaakko Tähtisen]] suunnittelema kirkko. Kirkon alttaritaulun on maalannut [[Lennart Segerstråle]].<ref name="Suomenmaa"/>
Viiala Osakeyhtiö perusti vuonna 1956 Suomen ensimmäisen lastulevytehtaan. Lastulevytehtaan tuotanto päättyi 1978, jolloin sen omistajana oli Oy Wilh. Schauman Ab. Viialassa toimi aina [[Suomen 1990-luvun alun lama|90-luvun lama]]an asti kolme suurta tehdastyönantajaa: viilatehdas, vaneritehdas sekä nahkatehdas. Näistä [[Viialan viilatehdas]] siirsi toimintonsa 1996 yrityskauppojen myötä ulkomaille. Nahkatehdas kaatui konkurssin myötä 1995 ja vuonna 2004 vuoden lopussa UPM-Kymmene sulki Viialan vaneritehtaan.
Teolliset työpaikat näkyivät [[kunnanvaltuusto]]n kokoonpanossa. Valtuustopaikat olivat vuoden 2005 alusta seuraavat:
* SDP 11 paikkaa
* Vasemmistoliitto 6 paikkaa
* Kokoomus 4 paikkaa
* Kristillisdemokraatit 2 paikkaa
* Keskusta 2 paikkaa
* Vihreät 2 paikkaa
==Henkikirjakylät==
Alkkula, Arpiainen, Haanoja, Haihunkoski, Halmeenmäki, Heinäsuo (Heinutsuo), Hulaus, Järviö, Lohnattila, Menkala, Nahkiala, Pappila, Perälä, Pätsiniemi, Pörölä, Riitiälä, Rikala, Saarela, Sarkkila, Taipale, Tarpia, Tolvila, Unajala, Varrasniemi, Viiala, Viljula, Vuolle (Vuoltee)<ref name="Suomenmaa"/>
==Nähtävyyksiä==
Merkittävä matkailukohde Viialassa on kunnostettu Haihunkoski [[Tarpianjoki|Tarpianjoen]] alajuoksulla. Haihunkoskeen istutetaan lohikalaa, mutta siinä on myös luontainen taimenkanta. Kosken alapuolelta saa keväisin myös isoja kuhia.
==Tunnettuja viialalaisia==
*[[Aimo Lahti]], asesuunnittelija
*[[Harri Marstio]], muusikko
*[[Arto Nyberg]], toimittaja
*[[Satu Pentikäinen]], laulaja
*[[Kimmo Pohjonen]], muusikko
*[[Sanna Saarijärvi]], näyttelijä
*[[Tenho Saurén]], näyttelijä
*[[Tuomas Tihinen]], lentopalloilija
*[[Lauri Tihinen]], lentopalloilija
*[[Satu Tuomisto]], Miss Suomi
*[[Passionate Kemp]], ravihevonen
*[[Mirka Rantanen]], muusikko
*[[Päivi Alasalmi]], kirjailija
*[[Jarkko Ahola]], muusikko
==Lähteet==
* {{Kirjaviite |Tekijä=Työryhmä | Nimeke=Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980 | Julkaisupaikka=Helsinki| Julkaisija=Otava | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 951-1-05460-0}}
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
* http://www.viialanteatteri.net
* [http://www.akaa.fi Akaan kaupungin kotisivut]
| 