Versio 16. helmikuuta 2015 kello 20.23 muokkaa Tomisti (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 88 267 muokkausta p Edellisen korjaus ← Vanhempi muutos		Versio 16. helmikuuta 2015 kello 20.50 muokkaa kumoa Thi (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 94 852 muokkausta fix, kuva Uudempi muutos →
Rivi 5: \| kuvateksti = \| osoite = \| sijainti = [[Ateena]], ~~{{Kreikan lippu}}~~ [[Kreikka]] \| koordinaatit = \| rakennustyyppi = [[temppeli~~\|pyhäkkö~~]] \| valmistumisvuosi = 438 eaa. \| purkuvuosi = \| suunnittelija = [[Iktinos]], [[Kallikrates]], [[Feidias]] \| omistaja = [[Kreikan valtio\|Kreikka]] \| haltija = \| käyttäjä = Rivi 18: \| runkorakenne = \| julkisivumateriaali = valkoinen marmori \| korkeus = 13,72 m \| kerrosala = \| bruttoala = Rivi 30: Parthenonin rakennustyön aloitti [[Perikles]], Ateenan huomattavin poliitikko 400-luvulla eaa. Rakennustyön johtajana toimi kuvanveistäjä [[Feidias]], joka johti myös koristelutyötä. Arkkitehdit olivat [[Iktinos]] ja [[Kallikrates]]. Parthenonia käytettiin myös rahavarastona, ja siellä säilytettiin Deloksen meriliiton, myöhemmän Ateenan imperiumin varoja. Parthenon on tärkein antiikin kreikkalainen nykyaikaan säilynyt rakennus. Sen [[Parthenonin marmoriveistokset\|koristeveistokset]] luetaan [[Antiikin Kreikan taide\|kreikkalaisen taiteen]] huippuihin. Parthenonia on pidetty [[Antiikin Kreikka\|muinaisen Kreikan]], [[Ateenan demokratia]]n ja koko [[Länsimainen kulttuuri\|länsimaisen sivilisaation]] symbolina. ==Suunnittelu ja rakentaminen== Rivi 52: Parthenon oli aikoinaan muiden aikaistensa rakennusten tavoin ainakin osittain maalattu. Kiistan kohteena on, kuinka suurelta osin ja millä väreillä. Tiedetään, että sisäkatot oli maalattu syvän sinisiksi ja että päätykolmioiden veistosryhmät oli maalattu kirkkain värein. Eräät tutkijat uskovat, että Parthenonin yläosat oli maalattu kirkkaan sinisiksi ja punaisiksi, jotta veistokset erottuisivat selvemmin alhaalta katsottaessa. == Myöhemmät vaiheet == [[Kuva:Parthenon from south.jpg\|thumb\|250px\|Parthenon etelästä.]] Parthenon säilyi kreikkalaisten muinaisuskon tärkeimpänä temppelinä lähes tuhannen vuoden ajan. Se oli ehjä vielä ainakin 300-luvulla, jolloin se oli jo yhtä vanha kuin [[Pariisi]]n [[Notre Damen katedraali (Pariisi)\|Notre Dame]] on nyt ja paljon vanhempi kuin [[Rooma]]n [[Pietarinkirkko]]. Mutta tuohon aikaan Ateena oli enää [[Rooman valtakunta\|Rooman valtakunnan]] provinssikaupunki, joskin sillä oli loistava menneisyys. Joskus 400-luvulla Rooman keisari ryösti temppelin suuren, Feidiaan veistämän Athenen patsaan [[Konstantinopoli]]in, jossa se myöhemmin tuhoutui, mahdollisesti kaupungin ryöstössä [[neljäs ristiretki\|neljännen ristiretken]] aikana vuonna 1204. Vähän tämän jälkeen Parthenonista tehtiin [[kristinusko\|kristillinen]] [[kirkko]]. Bysantin aikana se oli Jumalansynnyttäjän ([[Maria (Jeesuksen äiti)\|neitsyt Maria]]n) kirkko, ja [[Latinalainen keisarikunta\|Latinalaisen keisarikunnan]] aikana siitä tuli [[katolinen kirkko\|katolinen]] pyhän neitsyen kirkko. Temppelin muutostyössä kirkoksi sen sisäpuolen pylväät sekä osa cellan seinistä poistettiin ja itäpäätyyn tehtiin [[apsis]]. Samalla osa veistoksista väistämättä joutui kadoksiin. Pakanallisia jumalia esittäneet veistokset luultavasti poistettiin tarkoituksellisesti ja mahdollisesti tuhottiin. Vuonna 1456 [[Osmanien valtakunta\|osmanit]] valtasivat Ateenan, ja Parthenon muunnettiin uudestaan, tällä kertaa [[moskeija]]ksi. Osmanit kohtelivat alueillaan olleita antiikin muistomerkkejä melko kunnioittavasti eivätkä tahallaan tärvelleet Ateenan aarteita, mutta he eivät myöskään aktiivisesti varjelleet niitä. Sota-aikana he saattoivat purkaa rakennuksia linnoitustarpeiksi. Parthenoniin lisättiin [[minareetti]], mutta muuten sitä ei vaurioitettu enempää. 1600-luvulla Ateenassa matkustaneet eurooppalaiset kertovat rakennuksen olleen pääosin ehjä. Rivi 64 ⟶ 63: Vuonna 1687 Parthenon koki pahimmat tuhot, kun [[venetsia]]laiset hyökkäsivät Ateenaan ja ottomaanit linnoittivat Akropoliin ja käyttivät Parthenonia ruutivarastona. Syyskuun 26. päivänä venetsialainen tykinkuula räjäytti ruutivaraston ja rakennus tuhoutui osittain. Sisärakenteet tuhoutuivat, kaikki mitä katosta oli jäljellä romahti ja osa pylväistä − erityisesti eteläsivulla − katkesi. Veistokset kärsivät pahoin; suuri osa putosi maahan, ja niiden osia otettiin myöhemmin matkamuistoiksi. Tämän jälkeen rakennus jäi pääosin tyhjilleen. 1700-luvun lopulla Ateenassa vieraili yhä enemmän eurooppalaisia, ja Parthenonin rauniot olivat suosittu piirrosten ja maalausten aihe. Osaltaan nämä taiteelliset esitykset nostattivat [[Yhdistynyt kuningaskunta\|Britannia]]ssa ja [[Ranska]]ssa Kreikan itsenäisyydelle suopeaa mielialaa. Vuonna 1801 Britannian Konstantinopolin-suurlähettiläs [[lordi Elgin]] hankki [[sulttaani]]lta lahjuksin ja diplomaattiasemallaan painostaen luvan sisäänpääsyyn ja tutkimuksiin Akropoliilla.<ref> ~~Alkuperäinen turkinkielinen asiakirja on kadonnut, mutta siitä säilynyt italialainen käännös tunnetaan.~~ {{Verkkoviite \| Tekijä= Brysac, Shareen Blair \| Nimeke=At the Museums: The Parthenon Marbles Custody Case (abstract) \| Osoite=http://www.archaeology.org/9905/abstracts/museum.html \| Julkaisija=Archaeology 52.3, May/June 1999 \| ~~Luettu~~Viitattu=8.2.2007 \| Kieli={{en}} }}</ref> Firman oikeutti Elginin teettämään Akropoliin taide-esineistä, valoksia ja piirroksia, kaivamaan esiin piirtokirjoituksia tai kohokuvia sekä ottamaan mukaansa kivenpalasia. Rakennusten purkamiseen tai taide-esineiden suurimittaiseen haltuunottoon lupa ei valtuuttanut, joskaan Elgin ei tästä rajoituksesta piitannut. Hän alkoi koota itselleen kaikkia löytämiään veistoksia. Osan hän irrotti rakennuksista, osan keräsi maasta, osan hän osti paikallisilta.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä=St. Clair W. \| Nimeke=Lord Elgin and the Marbles\| Sivu = 87–120 \| Julkaisija= Oxford University Press\| Vuosi=1967 \| Tunniste=ISBN 0-19-288053-5\| Kieli={{en}} }}.</ref><ref>{{Kirjaviite \| Tekijä=Hitchens C.\| Nimeke=Imperial Spoils: The Curious Case of Elgin Marbles\| Sivu = 38–49 \| ~~Julkaisija~~Julkaisupaikka= New York: \| Julkaisija=Hill & Wang\| Vuosi=1987 \| Tunniste=ISBN 0-8090-4189-8 \| Kieli={{en}} }}.</ref> Nykyään veistoskokoelma on [[British Museum]]issa. Parthenonin veistoksia on myös Pariisin [[Louvre]]ssa sekä [[Kööpenhamina]]ssa. Jäljelle jääneistä suurin osa on Akropoliin museossa aivan Parthenonin kaakkoispuolella. Muutama on vielä paikallaan rakennuksessa. Britannian ja Kreikan välillä on kiistelty pitkään veistosten oikeasta paikasta. Rivi 70 ⟶ 69: Kun itsenäistynyt Kreikka otti Ateenan hallintaansa vuonna 1832, Parthenonin minareetti sekä kaikki Akropoliin keskiaikaiset ja uudemmat rakennukset purettiin. Alue siirrettiin historiallisena muistomerkkinä Kreikan valtion hallintaan. Nykyään miljoonat turistit vuosittain kiipeävät Akropoliille lännestä käsin, läpi entistetyn [[Propylaia]]n ja Panathenaia-kulkueen reittiä pitkin Parthenonin luo. Parthenon on suojattu aidalla. == Jälleenrakennus == [[Tiedosto:Attica 06-13 Athens 50 View from Philopappos - Acropolis Hill.jpg\|thumb\|Parthenon ja Akropolis.]] Vuonna 1975 Kreikan valtio aloitti [[Euroopan unioni~~\|EU~~]]:n rahallisella ja teknisellä avustuksella suurimittaisen hankkeen Parthenonin sekä Akropoliin muiden rakennusten entistämiseksi. Arkeologinen komitea dokumentoi perusteellisesti kaikki paikalla vielä olleet esineet, ja tietokonemallien avulla arkkitehdit pyrkivät määrittämään kunkin alkuperäisen paikan. Eräissä tapauksissa aiempi ennallistaminen osoittautui virheelliseksi. Erityisen merkittävät ja hauraat veistokset siirrettiin Akropoliin museoon. Parthenonin sisään pystytettiin työmaanosturi, jolla marmorilohkareita siirrettiin. Kun nosturi ei ollut käytössä, se voitiin laskea rakennuksen harjan alapuolelle pois näkyvistä. Virheelliset korjaukset purettiin, ja ryhdyttiin hyvin huolelliseen jälleenrakennustyöhön. Parthenonia ei aiota palauttaa vuotta 1687 edeltäneeseen asuun, mutta räjähdyksen tekemiä vaurioita korjataan mahdollisuuksien mukaan, ja alkuperäisestä louhoksesta otettua uutta marmoria käytetään aukkojen täyttämisessä sekä rakenteellisesti välttämättömissä korjauksissa. Lopulta lähes kaikki suuremmat marmoriosat tulevat alkuperäisille paikoilleen tarpeen mukaan uusilla materiaaleilla tuettuina. Parthenonia uhkaavat ympäristöongelmat. Ateena kärsii liikenneruuhkista ja ilmansaasteista. Pakokaasujen synnyttämä marmoria syövyttävä [[happosade]] uhkaa veistoksia sekä itse temppeliä. Kreikan valtio ja Ateenan kaupunki ovat onnistuneet lievittämään ongelmaa jossain määrin, mutta Parthenonin tulevaisuudesta on yhä syytä olla huolissaan. == Kiista veistoksista == {{Pääartikkeli\|[[Parthenonin marmoriveistokset]]}} [[Kuva:Elgin marbles frieze.jpg\|thumb\|~~260px~~350px\|Feidias, ''Parthenonin ~~marmoriveistoksia~~marmoriveistokset'', ~~British~~443–438 ~~Museumissa~~eaa.]] Parthenonin veistoksista suuri osa on nykyään British Museumissa Lontoossa. Veistoskokoelma sisältää muun muassa noin kaksi kolmannesta Parthenonin friisistä. Kokoelmassa on myös veistoksia Akropoliin muista rakennuksista. Kreikan valtio on vuosikymmenten ajan vaatinut brittejä palauttamaan veistokset, mutta British Museum ei ole vaatimuksiin suostunut eikä Britannian hallitus ole halunnut pakottaa sitä. Kreikkalaiset kuitenkin luottavat saavansa marmorit takaisin Ateenaan joskus tulevaisuudessa. Vuonna 2009 Akropoliin eteläpuolelle valmistui [[Uusi Akropoliin museo]], jossa on tilat myös British Museumissa olevien marmoriveistosten esillepanoon. Rivi 85 ⟶ 84: Lontoossa veistokset ovat joka tapauksessa säästyneet Ateenan ilmansaasteilta, jotka ovat turmelleet monia kaupungin muistomerkkejä. Elginin marmorit vaurioituivat kuitenkin pahasti väärin tehdyn entistyksen vuoksi 1930-luvulla. == Katso myös == * [[Parthenon (Nashville)]] == Lähteet == {{Viitteet}} == Aiheesta muualla == {{Commonscat-rivi}} * [http://www.culture.gr/2/21/211/21101a/e211aa01.html ~~Hellenic Ministry of Culture —~~ The Acropolis of Athens: The Parthenon]. Hellenic Ministry of Culture. {{en}} * [http://ysma.culture.gr/english/index.html The Acropolis Restoration Project]. {{en}} * Niels-Peter Granzow Busch: [http://historianet.fi/sivilisaatiot/taydellinen-temppeli Täydellinen temppeli]. Historia-lehti.

Ero sivun ”Parthenon” versioiden välillä