Ero sivun ”Parthenon” versioiden välillä

Parthenonin paikallarakennustyön sijaitsialoitti aiemmin[[Perikles]], toinenAteenan temppelihuomattavin poliitikko 400-luvulla eaa. Rakennustyön johtajana toimi kuvanveistäjä [[Feidias]], jonkajoka johti myös koristelutyötä. Arkkitehdit olivat [[Iktinos]] persialaisetja tuhosivat[[Kallikrates]]. Parthenonia käytettiin myös rahavarastona, ja siellä säilytettiin Deloksen meriliiton, myöhemmän Ateenan imperiumin varoja.

Rakennustyö alkoi vuonna [[447 eaa.]], ja rakennus oli pääosin valmis vuonna [[438 eaa.]] Koristelutyöt jatkuivat kuitenkin ainakin vuoteen [[433 eaa.]] asti. Osa Parthenonin rakennustyön kirjanpidosta on säilynyt, ja siitä ilmenee, että suurin menoerä oli kiven kuljettaminen Akropoliille [[Pentelikon]]-vuorelta noin 16 kilometrin päästä. Osa rahoista saatiin [[Deloksen meriliitto|Deloksen meriliiton]] kassasta, joka oli siirretty Deloksen Panhelleenisestä pyhäköstä Akropoliille vuonna [[454 eaa.]]

Ateenan [[Hefaistoksen temppeli]] on kaikkein ehjimpänä säilynyt doorilainen temppeli, mutta omana aikanaan Parthenonia pidettiin parhaana. John Julius Norwichin mukaan Parthenon "on”on kaikkein täydellisimmän koskaan rakennetun doorilaisen temppelin maineessa. Jo antiikin aikana sen arkkitehtoninen hienostuneisuus oli tarunomainen, erityisesti sen [[stylobaatti|stylobaatin]] kaarevuuden, naoksen seinien kaltevuuden ja pylväiden entasiksen hienovaraiset keskinäiset suhteet."” Stylobaatti on taso, jolla pylväät seisovat. Se on hieman kupera optisista syistä. Entasis merkitsee pylväiden hienoista pullistumista, joka tasapainottaa vaikutelmaa katsottaessa niitä alhaalta päin. Pienten kaarevuuksien ansiosta temppeli näyttää symmetrisemmältä kuin onkaan.

[[Kuva:Parthenon from south.jpg|thumb|250px|Parthenon etelästä vuonna 2005.]]

Parthenon säilyi kreikkalaisten muinaisuskon tärkeimpänä temppelinä lähes tuhannen vuoden ajan. Se oli ehjä vielä ainakin 300-luvulla, jolloin se oli jo yhtä vanha kuin [[Pariisi]]n [[Notre Damen katedraali (Pariisi)|Notre Dame]] on nyt ja paljon vanhempi kuin [[Rooma]]n [[Pietarinkirkko]]. Mutta tuohon aikaan Ateena oli enää [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] provinssikaupunki, joskin sillä oli loistava menneisyys. Joskus 400-luvulla Rooman keisari ryösti temppelin suuren, Feidiaan veistämän Athenen patsaan [[Konstantinopoli]]in, jossa se myöhemmin tuhoutui, mahdollisesti kaupungin ryöstössä [[neljäs ristiretki|neljännen ristiretken]] aikana vuonna [[1204]].

Vuonna [[1456]] [[OttomaanitOsmanien valtakunta|osmanit]] valtasivat Ateenan, ja Parthenon muunnettiin uudestaan, tällä kertaa [[moskeija]]ksi. Vastoin myöhempää yleistä luuloa OttomaanitOsmanit kohtelivat alueillaan olleita antiikin muistomerkkejä melko kunnioittavasti eivätkä tahallaan tärvelleet Ateenan aarteita, mutta he eivät myöskään aktiivisesti varjelleet niitä. Sota-aikana he saattoivat purkaa rakennuksia linnoitustarpeiksi. Parthenoniin lisättiin [[minareetti]], mutta muuten sitä ei vaurioitettu enempää. 1600-luvulla Ateenassa matkustaneet eurooppalaiset kertovat rakennuksen olleen pääosin ehjä.

Vuonna [[1687]] Parthenon koki pahimmat tuhot, kun [[venetsia]]laiset hyökkäsivät Ateenaan ja ottomaanit linnoittivat Akropoliin ja käyttivät Parthenonia ruutivarastona. [[26. syyskuuta|Syyskuun 26. päivänä]] venetsialainen tykinkuula räjäytti ruutivaraston ja rakennus tuhoutui osittain. Sisärakenteet tuhoutuivat, kaikki mitä katosta oli jäljellä romahti ja osa pylväistä − erityisesti eteläsivulla − katkesi. Veistokset kärsivät pahoin; suuri osa putosi maahan, ja niiden osia otettiin myöhemmin matkamuistoiksi. Tämän jälkeen rakennus jäi pääosin tyhjilleen.

1700-luvun lopulla Ateenassa vieraili yhä enemmän eurooppalaisia, ja Parthenonin pittoreskit rauniot olivat suosittu piirrosten ja maalausten aihe. Osaltaan nämä taiteelliset esitykset nostattivat [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]]ssa ja [[Ranska]]ssa Kreikan itsenäisyydelle suopeaa mielialaa. Vuonna [[1801]] Britannian Konstantinopolin-suurlähettiläs [[lordi Elgin]] hankki [[sulttaani]]lta lahjuksin ja diplomaattiasemallaan painostaen firmanin eli luvan sisäänpääsyyn ja tutkimuksiin Akropoliilla.<ref> Alkuperäinen turkinkielinen asiakirja on kadonnut, mutta siitä säilynyt italialainen käännös tunnetaan.<ref> {{Verkkoviite | Tekijä= Brysac, Shareen Blair Brysac | Nimeke=At the Museums: The Parthenon Marbles Custody Case (abstract) | Osoite=http://www.archaeology.org/9905/abstracts/museum.html | Julkaisija=Archaeology 52.3, May/June 1999 | Luettu=8.2.2007 | Kieli={{en}} }}</ref> Firman oikeutti Elginin teettämään Akropoliin taide-esineistä, valoksia ja piirroksia, kaivamaan esiin piirtokirjoituksia tai reliefejäkohokuvia sekä ottamaan mukaansa kivenpalasia. Rakennusten purkamiseen tai taide-esineiden suurimittaiseen haltuunottoon lupa ei valtuuttanut, joskaan Elgin ei tästä rajoituksesta piitannut. Hän alkoi koota itselleen kaikkia löytämiään veistoksia. Osan hän irrotti rakennuksista, osan keräsi maasta, osan hän osti paikallisilta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=St. Clair W. | Nimeke=Lord Elgin and the Marbles| Sivu = 87–120 | Julkaisija= Oxford University Press| Vuosi=1967 | Tunniste=ISBN 0-19-288053-5| Kieli={{en}} }}.</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hitchens C.| Nimeke=Imperial Spoils: The Curious Case of Elgin Marbles| Sivu = 38–49 | Julkaisija= New York: Hill&Wang| Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 0-8090-4189-8 | Kieli={{en}} }}.</ref>

Nykyään veistoskokoelma on [[British Museum]]issa, jossa ne tunnetaan nimellä [[Elginin marmorit]] ({{k-en|The Elgin Marbles}}). Parthenonin veistoksia on myös Pariisin [[Louvre]]ssa sekä [[Kööpenhamina]]ssa. Jäljelle jääneistä suurin osa on Akropoliin museossa aivan Parthenonin kaakkoispuolella. Muutama on vielä paikallaan rakennuksessa. Britannian ja Kreikan välillä on kiistelty pitkään veistosten oikeasta paikasta (ks. edempänä).

Kun itsenäistynyt Kreikka otti Ateenan hallintaansa vuonna [[1832]], Parthenonin minareetti sekä kaikki Akropoliin keskiaikaiset ja uudemmat rakennukset purettiin. Alue siirrettiin historiallisena muistomerkkinä Kreikan valtion hallintaan. Nykyään miljoonat turistit vuosittain kiipeävät Akropoliille lännestä käsin, läpi restauroidunentistetyn [[Propylaia]]n ja Panathenaia-kulkueen reittiä pitkin Parthenonin luo. Parthenon on suojattu aidalla.

Vuonna [[1975]] Kreikan valtio aloitti [[Euroopan unioni|EU]]:n rahallisella ja teknisellä avustuksella suurimittaisen projektinhankkeen Parthenonin sekä Akropoliin muiden rakennusten restauroimiseksientistämiseksi. Arkeologinen komitea dokumentoi perusteellisesti kaikki paikalla vielä olleet esineet, ja tietokonemallien avulla arkkitehdit pyrkivät määrittämään kunkin alkuperäisen paikan. Eräissä tapauksissa aiempi restaurointiennallistaminen osoittautui virheelliseksi. Erityisen merkittävät ja hauraat veistokset siirrettiin Akropoliin museoon. Parthenonin sisään pystytettiin nykyaikainen työmaanosturi, jolla marmorilohkareita siirrettiin. Kun nosturi ei ollut käytössä, se voitiin laskea rakennuksen harjan alapuolelle pois näkyvistä. Virheelliset restauroinnitkorjaukset purettiin, ja ryhdyttiin hyvin huolelliseen jälleenrakennustyöhön. Parthenonia ei aiota palauttaa vuotta 1687 edeltäneeseen asuun, mutta räjähdyksen tekemiä vaurioita korjataan mahdollisuuksien mukaan, ja alkuperäisestä louhoksesta otettua uutta marmoria käytetään aukkojen täyttämisessä sekä rakenteellisesti välttämättömissä korjauksissa. Lopulta lähes kaikki suuremmat marmoriosat tulevat alkuperäisille paikoilleen tarpeen mukaan uusilla materiaaleilla tuettuina.

Tällä hetkellä Parthenonia uhkaavat ympäristöongelmat. Ateena on [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen kasvanut suunnattomasti ja kärsii liikenneruuhkista ja ilmansaasteista. Pakokaasujen synnyttämä marmoria syövyttävä [[happosade]] uhkaa jäljellä olevia veistoksia sekä itse temppeliä. Viimeisten 20 vuoden aikana Kreikan valtio ja Ateenan kaupunki ovat onnistuneet lievittämään ongelmaa jossain määrin, mutta Parthenonin tulevaisuudesta on yhä syytä olla huolissaan.

==Kiista Elginin marmoreistaveistoksista==

[[Kuva:Elgin marbles frieze.jpg|thumb|260px|ElgininParthenonin marmoreitamarmoriveistoksia British Museumissa.]]

Parthenonin veistoksista suuri osa on nykyään British Museumissa Lontoossa. [[ElgininVeistoskokoelma marmorit|Elgininsisältää marmoreiksi]]muun kutsuttu veistoskokoelma sisältää mm.muassa noin kaksi kolmannesta Parthenonin friisistä. Kokoelmassa on myös veistoksia Akropoliin muista rakennuksista. Kreikan valtio on vuosikymmenten ajan vaatinut brittejä palauttamaan veistokset, mutta British Museum ei ole vaatimuksiin suostunut eikä Britannian hallitus ole halunnut pakottaa sitä. Kreikkalaiset uskovat kuitenkin luottavat saavansa marmorit takaisin Ateenaan joskus tulevaisuudessa. AlkuvuodestaVuonna [[2008]]2009 Akropoliin eteläpuolelle valmistuuvalmistui [[Uusi Akropoliin museo]], jonnejossa on suunniteltu tilat myös British Museumissa olevien marmoriveistosten esillepanoon.

Lontoossa veistokset ovat joka tapauksessa säästyneet Ateenan ilmansaasteilta, jotka ovat turmelleet monia kaupungin muistomerkkejä. Elginin marmorit silti vaurioituivat kuitenkin pahasti väärin tehdyn restauroinninentistyksen vuoksi 1930-luvulla, minkä British Museum on sittemmin myöntänyt.

* [http://www.culture.gr/2/21/211/21101a/e211aa01.html Hellenic Ministry of Culture — The Acropolis of Athens: The Parthenon]. {{en}}

* [http://ysma.culture.gr/english/index.html The Acropolis Restoration Project]. {{en}}