Ero sivun ”Kielin rauha” versioiden välillä

'''Kielin rauha''' solmittiin [[14. tammikuuta]] [[1814]] [[Tanska]]n ja [[Ruotsi]]n välillä. Rauhansopimuksessa [[Norja]] jäi Ruotsin [[etupiiri]]in ja Tanskalle luvattiin hyvitykseksi Ruotsilta [[Ruotsin Pommeri]]n alue.

Elokuussa [[1807]] [[Yhdistynyt kuningaskunta|Iso-Britannia]] halusi varmistaa siihen asti kuusi vuotta puolueettomana olleen Tanskan laivaston omalle puolelleen ja hyökkäsi Tanskaan. Britit piirittivät [[Kööpenhamina]]n ja takavarikoivatvaltasivat lähes koko Tanskan laivaston itselleen. Seurauksena Tanska liittyi [[Napoleon]]in puolelle ja julisti sodan [[Ruotsi]]lleRuotsille [[1808]]. Sota raunioitti Tanskan talouden ja vuonna [[1813]] valtio meni konkurssiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.milhist.dk/englandskrigene/england/introuk.html| Nimeke = 1801-1807| Tekijä = Claus Christiansen| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = www.milhist.dk| Ajankohta = 2007| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 28. tammikuuta 2008| Kieli = {{en}}}}</ref> Britannia eristi Norjan ja Tanskan laivastoylivoimallaan. Saarto merkitsi Tanskassa ja Norjassa talouskriisejä ja pulaa, Norjassa koettiin suoranainen nälänhätä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.norden.org/web/1-1-fakta/fi/1-1-4-nordens_hist.asp| Nimeke = Pohjoismainen yhteistyö| Tekijä = Eivind Sætre| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 21. kesäkuuta 2007| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Nordiska ministerrådet| Viitattu = 28. tammikuuta 2008| Kieli = }}</ref> Vuonna 1813 Napoleon koki tappiot [[VenäjäIsänmaallinen sota|Venäjällä]]llä ja [[LeipzigLeipzigin taistelu|Leipzigissa]]issa ja joulukuussa kruununprinssi [[Kaarle XIV Juhana|Kaarle Juhana]] hyökkäsi mannermaalta käsin Tanskaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.1809.fi/kronologia/tapahtumahistoria/fi.jsp| Nimeke =KOTIMAINEN HALLINTOLAITOS LAAJENEE EUROOPAN SELJETESSÄ| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = 1809 kansakuntaa rakentamaan| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Valtioneuvoston kanslia| Viitattu = 28. tammikuuta 2008| Kieli = }}</ref> Diplomaattinen paine Kööpenhaminassa kasvoi ja Tanskan kuningas [[Fredrik VI]] antautui ylivoiman edessä [[6. tammikuuta]] [[1814]].<ref name="noregur">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.noregur.is/history2/eigthteenfourteen/eighteenfourteen.htm| Nimeke =1814 - et skjebneår| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Norge - det offisielle nettstedet i Island| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Norjan Islannin-suurlähetystö| Viitattu = 24. tammikuuta 2008| Kieli = {{no}}}}</ref> Talvella 1813–1814 [[Skagerrak]]iin oli muodostunut myös valtava jäämassa joka eristi Norjan entistä pahemmin emämaastaanTanskasta.<ref name="noregur"/>.

Kahdeksan päivää myöhemmin, [[14. tammikuuta]], solmittiin rauhansopimukset Tanskan ja Ruotsin, Tanskan ja Englannin sekä vähän myöhemmin myös Tanskan ja [[Preussi]]n sekä Tanskan ja [[Venäjä]]n välillä.<ref name="noregur"/>

Itse rauhansopimuksessa Tanska luovutti Norjan Ruotsin etupiiriin ja liittyi Napoleonin vastaiseen liittokuntaan.<ref name="noregur"/>. Hyvitykseksi Tanskan piti saada [[Ruotsin Pommeri]]. Sopimus solmittiin 14. tammikuuta ja ratifioitiin [[31. tammikuuta]] [[Tukholma]]ssa ja [[7. helmikuuta]] Kööpenhaminassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://hem.passagen.se/klas.hasselstig/w_tryck/fred1814.html| Nimeke = Freds - Fördrag| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 1814| Julkaisupaikka = Tukholma| Julkaisija = Kogl. Tryckeriet| Viitattu = 28. tammikuuta 2008| Kieli = {{sv}}}}</ref> Sopimus merkitsi Norjan irtautumista Tanskasta 434 vuoden yhteiselon jälkeen. Sopimuksessa todettiin myös, että Norja liittyisi itsenäisenä valtiona unioniin Ruotsin kanssa. Sitä ennen maa oli ollut Tanskan osa.<ref name="noregur"/> Sopimus myös erotti [[Islanti|Islannin]], [[Färsaaret]] ja [[Grönlanti|Grönlannin]] Norjasta.

[[8. helmikuuta]] [[1814]] Ruotsin kuningas [[Kaarle XIII]] julisti 8. helmikuuta 1814 norjalaisille, että he muodostaisivat itsenäisen valtakunnan, jossa olisi vapaa mielipiteenmuodostus, kansallinen edustus sekä verotusoikeus. Historioitsijat pitävät julistuksen arkkitehtina kruununprinssi Kaarle Juhanaa. FrederikFredrik VI nimitti Tanskan kruununprinssi [[Kristian VIII|Kristian FrederikinFredrikin]] Norjan valtionhoitajaksi ja tämä teki parhaansa edistääkseen norjalaistanorjalaisten vastarintaa estääkseen Ruotsin yliotteen ja saadakseen mahdollisesti Norjan tulevaisuudessa takaisin Tanskan yhteyteen. FrederikFredrik VI myös käynnisti myös mittavat toimet kuljettaakseen viljaa nälänhädän kourissa olevaan Norjaan.<ref name="noregur"/>

Rauhansopimus ei koskaan toteutunut suunnitellusti. [[Preussi]] miehitti Pommerin ja Norja julistautui ensin itsenäiseksi Kristian FrederikinFredrikin johdolla, sekä määritteli itselleen oman perustuslain [[Eidsvollin kansalliskokous|Eidsvollin kansalliskokouksessa]]. Lyhyen kesäsodan jälkeen Norjan oli kuitenkin taivuttava [[Ruotsi-Norja|personaaliunioniin]]-personaaliunioniin Ruotsin kanssa.