Ero sivun ”Kanervakasvit” versioiden välillä

163 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit)
== Tuntomerkit ==
 
Kanervakasvit ovat monivuotisia, usein [[puuvarsi|puuvartisia]] kasveja. Useimmat lajit ovat matalia varpuja tai pieniä pensaita, mutta heimoon kuuluu myös joitakin [[köynnös|köynnöksiä]] ja [[puu|puita]]. Heimoon kuuluu joitakin [[päällyskasvi|päällyskasveja]]. Kanervakasvit ovat yleensä [[ainavihanta|ainavihantia]]. Eräät lajit ovat [[lehtivihreä]]ttömiä [[loiskasvi|loiskasveja]]. [[lehti (kasvitiede)|Lehdet]] ovat usein hammaslaitaisia, [[lehtiasento|kierteisesti]] tai vastakkaisesti asettuneita. [[kukinto|Kukinnot]] ovat rakenteeltaan terttumaisia. [[kukka|Kukissa]] on yleensä viisi, joskus neljä terä- ja verholehteä. [[Teriö]] on osittain tai lähes kokonaan yhteenkasvanut ja muodoltaan kellomainen. [[Hedelmä]] on yleensä [[kota (hedelmä)|kota]] tai [[marja]], joillakin lajeilla [[luumarja]].<ref name="delta"/><ref name="FoC">{{Verkkoviite | Osoite = http://efloras.org/florataxon.aspx?flora_id=2&taxon_id=10316 | Nimeke = Ericaceae | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Flora of China | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 7.8.2012 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
== Luokittelu ==
 
=== 1. Enkianthoideae Kron, Judd & Anderberg ===
Alaheimossa on vain [[kellopensaat|kellopensaiden]] 16-lajinen suku (''Enkianthus''), joka on kotoisin Etelä-Kiinasta[[Kiina]]sta ja Japanista[[Japani]]sta. Niiden lehdet ovat valekiehkuroissa, kukat riippuvia ja heteenponnet sarvellisia.
 
=== 2. Pyroloideae Kosteltsky ===
Alaheimon neljässä suvussa on 40 lajia, joista 35 kuuluu [[Talvikit|talvikkien]] sukuun (''Pyrola''). Kasvit ovat monivuotisia juurakollisia ruohoja, joista jotkut ovat sienijuuren varassa eläviä marraskasveja, joiden lehdet ovat surkastuneet suomuiksi. Lehdet sijaitsevat valekiehkuroissa, kukinto on terttu, kukka eriteräinen ja mesiäisetön, heteenponnet lisäkkeettömiä, istukat turvonneita laitaistukoita ja alkio lyhyt ja tuskin erilaistunut. Alaheimo kasvaa enimmäkseen pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä (myös Suomessa), lisäksi arktisilla alueilla ja Pohjois-Sumatralla[[Sumatra]]lla.
 
=== 3. Monotropoideae Arnott ===
Alaheimon lajit ovat monivuotisia, lehtivihreättömiä, sienijuuren varassa tai loisina eläviä ruohoja, joiden lehdet ovat ruodittomia ja suomumaisia. Kukinto on terttu. Kukat ovat 3-8-lukuisia, verhiö toisinaan melko kookas ja teriö eri- tai yhdislehtinen tai joskus puuttuu. Heteenponnet avautuvat tavallisesti raoilla ja ovat tavallisesti lisäkkeettömiä. Joskus hedelmä on marjamainen; siemenet toisinaan siivellisiä; alkio vähäpätöinen ja erilaistumaton.
 
Alaheimossa on kymmenen sukua ja 15 lajia, jotka kasvavat pohjoisella pallonpuoliskolla, pääasiassa lauhkeilla alueilla, myös Suomessa ([[mäntykukka]]).
 
=== 4. Arbutoideae Niedenzu ===
 
=== 5. Cassiopoideae Kron & Judd ===
Alaheimon muodostaa yksi ainoa suku, varpiot[[varpio]]t (''Cassiope''), jossa on 12 lajia sirkumboreaalisesti levinneinä. Niiden silmut ovat suomuttomia, kukat sijaitsevat yksittäin lehtihangoissa ja ovat riippuvia ja ponnet ovat lisäkkeellisiä.
 
=== 6. Ericoideae Link ===
Kasvien lehdet ovat kuivuuteen sopeutuneita (kseromorfisia) ja teräväkärkisiä. Kukinto on joko lehtihankainen, tavallisesti tähkä, tai kukat sijaitsevat yksittäin lehtihangoissa. Kukat ovat usein riippuvia, ja niissä on viisi hedettä; heteenponnet ovat yksiteekaisia, avautuvat raoilla ja ovat lisäkkeettömiä. Teriö on jäljellä hedelmässä.
 
Alaheimossa on 35 sukua ja 545 lajia pääasiassa eteläisellä pallonpuoliskolla, erityisesti Australaasiassa[[Australaasia]]ssa ja Chilessä[[Chile]]ssä. Tribuksia ovat Prionoteae (kaksi yksilajista sukua Chilessä ja Tasmaniassa[[Tasmania]]ssa), Archerieae (yksi nelilajinen suku Australiassa[[Australia]]ssa, Tasmaniassa ja [[Uusi-Seelanti|Uudessa-Seelannissa]]), Oligarrheneae (kolme sukua ja viisi lajia Australiassa), Cosmelieae (kolme sukua ja 27 lajia Lounais- ja Itä-Australiassa sekä Tasmaniassa, mm. ''Andersonia''), Richeeae (kaksi sukua ja 68 lajia Australiassa, [[Uusi-Kaledonia|Uudessa-Kaledoniassa]] ja Uudessa-Seelannissa, mm. ''Dracophyllum''), Epacrideae (viisi sukua, 55 lajia Itä-Australiassa ja Tasmaniassa, mm. ''Epacris'') ja Styphelieae (noin 19 sukua Australiasta Kaakkois-Aasiaan ja Havaijille[[Havaiji]]lle ulottuvalla alueella, mm. ''Leucopogon'').
 
=== 9. Vaccinioideae Arnott ===
Noin 20% lajeista on epifyyttejä. Kärkisilmu kuolee ja kasvu jatkuu hankasilmuista. Lehdet ovat ehyitä ja tavallisesti sulkasuonisia; niissä on toisinaan rauhasia. Kukinto on tavallisesti lehtihankainen ja kukat riippuvia. Kukkaperä on usein nivelikäs ja siinä on esilehtiä. Heteenponsissa on lisäkkeitä tai ne puuttuvat. Sikiäin on tavallisesti kehänpäällinen, luotti tylppä. Hedelmä on tavallisesti kota, mutta myös marja.
 
Alaheimo kasvaa pohjoisella pallonpuoliskolla, [[Malaijien saaristossasaaristo]]ssa, Keski- ja Etelä-Amerikan vuoristoissa, Australian Queenslandissa[[Queensland]]issa ja jokunen laji Afrikassa. Suurimmat suvut ovat [[puolukat]] (''Vaccinium'', 450 lajia), ''Agapetes'' (noin 400 lajia), [[salalit]] (''Gaultheria'', 240 lajia), ''Cavendishia'' (155 lajia), ''Dimorphanthera'' (noin 85 lajia), ''Psammisia'' (60 lajia), ''Thibaudia'' (60 lajia), ''Macleania'' (55 lajia) ja [[kruunumustikat]] (''Gaylussacia'', 50 lajia).
 
===Suvut===
== Lähteet ==
*Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Tynkä/Kasvi}}
* [http://linnaeus.nrm.se/flora/di/erica/welcome.html Den virtuella floran] {{sv}}
 
[[Luokka:Ericales|Kanervakasvit | *]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
54 665

muokkausta