Ero sivun ”Suomen Valtakunnan Urheiluliitto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 6:
=== Toiminta Venäjän vallan aikana ===
[[File:SVUL 1906 - work council.jpg|thumb|250px||SVUL:n ensimmäinen toimitusvaliokunta - jäsenet vasemmalta: [[Juho Tamminen]], [[Ivar Wilskman]], [[Arvo Vartia]], [[Gösta Wasenius]], [[Aksel Ek]] ja [[Kaarle Majantie]].]]
SVUL pyrki ottamaan toimintaansa heti alussa mahdollisimman laajasti Suomen liikuntakulttuurin eri lajit. Liittoon tulivat ajankohdan näkyvimpinä urheilulajeina voimistelu, yleisurheilu, paini ja hiihto. Keskeinen elin SVUL:n toiminnassa oli toimitusvaliokunta, jossa puheenjohtajana toimi liiton puheenjohtaja [[Ivar WilksmanWilskman]] sen jälkeen [[Kaarle Majantie]]. Toimitusvaliokuntatoiminta ei ollut sopiva toimintamuoto kovin kauan urheilutoiminnan laajetessa. Työtaakka tuli liian suureksi keskitetylle mallille. Aktiivina toimijana uuden toimintamallin käyttöönotossa oli [[Lauri Pihkala]]. Niinpä vuodesta 1910 lähtien siirryttiin jaostohallintoon, jossa omina jaostoinaan olivat voimistelu, yleisurheilu, paini ja atletiikka sekä hiihto, luistelu ja pyöräily. Muodostui siis neljä urheilujaostoa. Jaostoista voimistelua johdettiin vuosina 1910–14 [[Viipuri]]sta – Suomen silloinen voimistelukeskus näkyvimpänä seuranaan [[Viipurin Reipas]]. Vastaavasti yleisurheilujaoston sijaintipaikka vuosina 1910–14 oli [[Tampere]] johtavana seurana [[Tampereen Pyrintö]]. Muut jaostot toimivat Helsingistä käsin, jonne voimistelu ja yleisurheilukin siirtyvät vuonna 1914. Painin vahvoiksi seuroiksi muodostuivat alkuvaiheessa helsinkiläiset [[Helsingin Atleettiklubi|Atleettiklubi]] ja [[Helsingin Jyry|Jyry]]. <ref name=SVUL60-2> Halila-Sirmeikkö: SVUL 1900-60, s. 78-92 </ref>
 
Virallisesti vuonna 1906 luodun SVUL:n keskeisiä toimintamuotoja oli kansallisten mestaruuskilpailujen järjestäminen. Yleisurheilussa syntyivät [[Kalevan kisat]], kun vuonna 1909 [[Kaleva (vakuutusyhtiö)|Henkivakuutusyhtiö Kalevan]] virkailijat lahjoittivat arvokkaan kunniapalkinnon, [[Kalevan kisat#Kalevan malja|Kalevan maljan]], josta tuli kiertävä parhaan yleisurheiluseuran palkinto. Yleisurheilun mestaruuskisat saivat nimensäkin palkinnosta eli alkoivat Kalevan kisat. Vuonna 1909 perustettu [[Helsingin Kisa-Veikot]] ottikin kahdeksan ensimmäistä kiinnitystä Kalevan maljaan vuosina 1910–18. Voimistelun puolella vuotuisia näkyviä tapahtumia olivat yleiset voimistelujuhlat, joita järjestettiin joka kolmas vuosi. Ensimmäiset yksilökohtaiset voimistelun mestaruusklilpailut järjestettiin Viipurissa keväällä 1916. <ref name=SVUL60-3> Halila-Sirmeikkö: SVUL 1900-60, s. 117-118 </ref>