Ero sivun ”Sauli Niinistö” versioiden välillä

43 141 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
tekstiä
(tekstiä)
{{Lupaava}}
{{Valtionjohto
| nimi = Sauli Niinistö
| kuva = [[Tiedosto:Sauli Niinistö (cropped).jpg|225px]]
| kuvateksti = Niinistö valtiovierailulla Latviassa vuonna 2013
| arvo = [[Suomen tasavallan presidentti|Suomen tasavallan 12. presidentti]] <ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/presidenttien_virkaanastujaiset_78410.html#media=78447| Nimeke = Presidenttien virkaanastujaiset| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Sauli Niinistö astuu virkaansa 2012| Julkaisu = Elävä Arkisto| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio| Viitattu = 21.1.2014 | Kieli = }}</ref>
| virassa = [[1. maaliskuuta]] [[2012]]–virassa
| edeltäjä = [[Tarja Halonen]]
| seuraaja =
| arvo2 = [[Eduskunnan puhemies]]
| virassa2 = 24.4.2007–19.4.2011
| edeltäjä2 = [[Timo Kalli]]
| seuraaja2 = [[Ben Zyskowicz]]
| arvo3 = [[Suomen pääministeri#Pääministerin sijainen|Pääministerin sijainen]]
| virassa3 = [[Lipposen I hallitus]]<br>13.4.1995–15.4.1999<br>[[Lipposen II hallitus]]<br>15.4.1999–30.8.2001
| edeltäjä3 = [[Pertti Salolainen]]
| seuraaja3 = [[Ville Itälä]]
| arvo4 = [[Suomen valtiovarainministeri]]
| virassa4 = [[Lipposen I hallitus]]<ref name="Lipposen I hallitus">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&selectedCriterion.hallitus_id=66 | Nimeke=Lipposen I hallitus | Sivusto=valtioneuvosto.fi | Viitattu=11.8.2010}}</ref> <br>2.2.1996–14.4.1999<br>[[Lipposen II hallitus]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&selectedCriterion.hallitus_id=67 | Nimeke=Lipposen II hallitus | Sivusto=valtioneuvosto.fi | Viitattu=11.8.2010}}</ref> <br>15.4.1999–16.4.2003
| edeltäjä4 = [[Iiro Viinanen]]<ref name="Lipposen I hallitus" />
| seuraaja4 = [[Antti Kalliomäki]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&multivalue.selectedCriterion.hallitus_id=68 | Nimeke=Jäätteenmäen hallitus | Sivusto=valtioneuvosto.fi | Viitattu=11.8.2010}}</ref>
| arvo5 = [[Suomen oikeusministeri]]
| virassa5 = [[Lipposen I hallitus]]<ref name="Lipposen I hallitus" /><br>13.4.1995–1.2.1996
| edeltäjä5 = [[Anneli Jäätteenmäki]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/hallitukset/vuodesta-1917/tulokset/fi.jsp?report_id=M1&selectedCriterion.hallitus_id=65 | Nimeke=Ahon hallitus | Sivusto=valtioneuvosto.fi | Viitattu=11.8.2010}}</ref>
| seuraaja5 = [[Kari Häkämies]]<ref name="Lipposen I hallitus" />
| kansanedustajana = 21.3.1987–18.3.2003<br>21.3.2007–19.4.2011<ref name="edustajamatrikkeli">{{Edustajamatrikkeli|nro=223}}</ref>
| eduskuntaryhmä = [[Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä]]
| vaalipiiri = [[Uudenmaan vaalipiiri]]
| syntymäaika = {{Syntymäaika ja ikä|24|8|1948}}<ref name="edustajamatrikkeli"/>
| syntymäpaikka = [[Salo]]<ref name="edustajamatrikkeli"/>
| puolue = [[Kansallinen Kokoomus]]<ref name="edustajamatrikkeli"/>
| koulutus = oikeustieteen kandidaatti (1974)<br>[[varatuomari]] (1977)<ref name= "edustajamatrikkeli" />
| puoliso = [[Marja-Leena Alanko]] (1974–1995†)<br>[[Jenni Haukio]] (2009–)<ref name="edustajamatrikkeli" />
}}
'''Sauli Väinämö Niinistö''' (s. [[24. elokuuta]] [[1948]] [[Salo]]) on [[Suomi|Suomen tasavallan]] kahdestoista [[Suomen tasavallan presidentti|presidentti]]. Hänen toimikautensa alkoi 1. maaliskuuta 2012.
 
[[Juristi]]na työskennellyt Niinistö toimi kansanedustajana vuosina 1987–2003 ja 2007–2011 ja [[Kansallinen Kokoomus|Kansallisen Kokoomuksen]] puheenjohtajana 1994–2001. Hän oli mukana [[Paavo Lipponen|Paavo Lipposen]] [[Lipposen I hallitus|ensimmäisessä]] ja [[Lipposen II hallitus|toisessa]] hallituksessa, ensin [[Suomen oikeusministeri|oikeusministerinä]] 1995–1996 ja myöhemmin [[valtiovarainministeri]]nä 1996–2003. Jälkimmäisessä virassa Niinistö tunnettiin tiukasta talouskuristaan ja työstään [[Suomen 1990-luvun alun lama|1990-luvun laman]] jälkeisten säästöjen ja leikkausten parissa. Ministeriuran jälkeen hän siirtyi [[Euroopan investointipankki|Euroopan investointipankin]] varapääjohtajaksi vuosiksi 2003–2007. Vuosina 2007–2011 Niinistö oli [[eduskunnan puhemies]].
 
Niinistö oli kokoomuksen presidenttiehdokkaana [[Suomen presidentinvaali 2006|vuoden 2006 presidentinvaalissa]] ja uudestaan [[Suomen presidentinvaali 2012|vuoden 2012 vaalissa]], jossa hänet valittiin tasavallan presidentiksi toisella kierroksella.
 
== Ura ==
===Juristina===
Niinistö valmistui [[Turun yliopisto]]sta [[oikeustiede|oikeustieteen]] kandidaatiksi vuonna 1974 ja sai varatuomarin arvon vuonna 1977. Hän oli [[Turun hovioikeus|Turun hovioikeuden]] hovioikeudenviskaalina vuosina 1976–1987 ja nimitettynä hovioikeudenneuvokseksi vuonna 1994. Lisäksi hän piti omaa lakiasiaintoimistoaan Salossa 1978–1988.<ref name="edustajamatrikkeli"/>
 
=== Kunnallispolitiikka ===
Niinistö aloitti poliittisen uransa asettumalla ehdolle [[Kunnallisvaalit 1976|vuoden 1976 kunnallisvaaleissa]] [[Salo]]ssa. Hänet valittiin [[Salon kaupunginvaltuusto]]on ja [[Kunnanhallitus Suomessa|kaupunginhallitukseen]]. Kaupunginhallituksessa hän oli yhtäjaksoisesti vuoteen 1988 saakka, minkä jälkeen hän jatkoi kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1989–1992. Vuonna 1992 hän jäi pois kaupunginvaltuustosta.<ref name="edustajamatrikkeli"/>
 
=== Eduskuntatyö ===
Niinistö nousi eduskuntaan kolmannella yrittämällään vuoden [[Eduskuntavaalit 1987|1987 eduskuntavaaleissa]]. Kokoomuksen kansanedustaja [[Ilkka Kanerva]] on kertonut epäilleensä tulokasta vahvasti ja pitäneensä häntä yhden kauden kansanedustajana. Niinistö kuitenkin vahvisti asemaansa kokoomuksen ryhmässä [[Holkerin hallitus|Holkerin hallituksen]] verouudistuksen yhteydessä ja teki yhteistyötä [[Kari Häkämies|Kari Häkämiehen]] kanssa.<ref name="MTV3">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sauli-niinisto--eduskunnan-seinaruususta-tasavallan-presidentiksi-/1879056 | Nimeke = Sauli Niinistö: Eduskunnan seinäruususta tasavallan presidentiksi | Tekijä = Pohja, Jaana | Julkaisija = MTV Uutiset | Ajankohta = 5.2.2012 | Viitattu = 5.5.2014}}</ref> [[Eduskuntavaalit 1991|Vuoden 1991 vaaleissa]] Niinistö valittiin toiselle kaudelle. Hän toimi vuosina 1993–1995 [[perustuslakivaliokunta|perustuslakivaliokunnan]] puheenjohtajana.<ref name=edustajamatrikkeli/> Vuonna 1993 Niinistö valittiin Varsinais-Suomen Kokoomus ry:n puheenjohtajaksi. Seuraavana vuonna hänestä tuli kokoomuksen puheenjohtaja, jona hän jatkoi vuoteen 2001.<ref name="edustajamatrikkeli"/>
 
[[Eduskuntavaalit 1995|Vuoden 1995 eduskuntavaaleissa]] Niinistö sai [[Varsinais-Suomen vaalipiiri|Turun läänin eteläisessä vaalipiirissä]] 18&nbsp;946 ääntä, mikä oli vaalien suurin henkilökohtainen äänimäärä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.stat.fi/til/evaa/2003/evaa_2003_2004-05-31_tau_022.html | Nimeke=Ääniharava - eduskuntavaaleissa 1995 eniten ääniä saaneet valitut ehdokkaat | Ajankohta=31.5.2004 | Julkaisija=Tilastokeskus | Viitattu=2.3.2012}}</ref> Hän nousi ensin [[Lipposen I hallitus|Lipposen ensimmäisen hallituksen]] oikeusministeriksi mutta siirtyi seuraavana vuonna [[Iiro Viinanen|Iiro Viinasen]] tilalle valtiovarainministeriksi. Valtiovarainministerinä Niinistö joutui kantamaan vastuuta [[Suomen 1990-luvun alun lama|1990-luvun lamasta]] ja sitä seuranneista säästöistä ja leikkauksista. Hän tuli tunnetuksi valtiontalouden ankarasta säästölinjasta.<ref name="City">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.city.fi/ilmiot/sauli+niinisto/1774 | Nimeke = Sauli Niinistö | Tekijä = Perho, Anna | Julkaisu = City-lehti | Ajankohta = 6.1.2006 | Viitattu = 5.5.2014}}</ref>
 
[[Eduskuntavaalit 1999|Eduskuntavaaleissa 1999]] Niinistö asettui ehdokkaaksi [[Helsingin vaalipiiri]]ssä. Hän sai 30&nbsp;450 ääntä ja hänestä tuli toistamiseen vaalien äänikuningas.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stat.fi/til//evaa/2003/evaa_2003_2004-05-31_tau_023.html | Nimeke=Ääniharava – eduskuntavaaleissa 1999 eniten ääniä saaneet valitut ehdokkaat | Julkaisija=Tilastokeskus | Ajankohta=31.5.2004 | Viitattu=1.8.2008}}</ref> Niinistö toimi valtiovarainministerinä vuoteen 2003 asti, jolloin hän jäi pois eduskunnasta ja ryhtyi [[Euroopan investointipankki|Euroopan investointipankin]] varapääjohtajaksi.<ref name="MTV3" />
 
Niinistö palasi eduskuntaan [[Eduskuntavaalit 2007|vuoden 2007 eduskuntavaaleissa]]. Hän sai 60&nbsp;563 ääntä,<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.stat.fi/til/evaa/2007/evaa_2007_2007-04-03_tau_021.html | Nimeke=Ääniharava – eduskuntavaaleissa 2007 eniten ääniä saaneet valitut ehdokkaat (yli 10 000 ääntä saaneet) | Julkaisija=Tilastokeskus | Ajankohta=3.4.2007 | Viitattu=13.3.2012}}</ref> [[Luettelo eduskuntavaalien ääniharavista|eniten eduskuntavaalien historiassa]]. Hänet valittiin [[Eduskunnan puhemies|eduskunnan puhemieheksi]] vaalikaudelle 2007–2011.<ref name="edustajamatrikkeli"/> Vuonna 2010 puhemiehen vaalissa Niinistö sai jatkokauden vain 89 äänellä. Useat kansanedustajat arvostelivat Niinistön tarkkaa kulukuria sekä sitä, ettei hän ollut puolustanut eduskuntaa julkisuudessa. Silloinen puolustusministeri [[Jyri Häkämies]] esitti jopa luopumista suljetusta lippuäänestyksestä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Pohjanpalo, Olli | Otsikko = Puhemiehen vaali poikii protestiääniä | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 24.1.2013 | Vuosikerta = | Numero = 22| Sivut = A 14| www = http://www.hs.fi/paivanlehti/kotimaa/Puhemiehen+vaali+poikii+protesti%C3%A4%C3%A4ni%C3%A4/a1358952406077 | Viitattu = 5.5.2014}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288335207863.html | Nimeke = Saako Sauli Niinistö sapiskaa? | Julkaisu = Iltasanomat.fi | Tekijä = Koskinen, Mika | Ajankohta = 2.2.2010 | Viitattu = 5.5.2014}}</ref> Esimerkiksi [[Kimmo Kiljunen]] ja [[Sinikka Hurskainen]] arvostelivat Niinistöä siitä, miten kansanedustajien piti matkustaa toisessa luokassa ja yöpyä edullisissa hotelleissa. Heidän mielestään nämä käytännöt tekivät heidät naurunalaisiksi ulkomaalaisten kollegojen keskuudessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288336749907.html | Nimeke = Kapina eduskunnassa - maalitauluna Niinistö | Julkaisu = Iltasanomat.fi | Tekijä = Lehto, Mika | Ajankohta = 1.2.2010 | Viitattu = 5.5.2014}}</ref> Huonon tuloksen vuoksi Niinistö harkitsi puhemiehen tehtävästä eroamista mutta päätti lopulta jatkaa kautensa loppuun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2010/02/03/sauli-niinisto-jatkaa-puhemiehena/20101712/12 | Nimeke = Sauli Niinistö jatkaa puhemiehenä | Julkaisu = Taloussanomat | Ajankohta = 3.2.2010 | Viitattu = 5.5.2014}}</ref> Kansanedustajien arvosteluun hän vastasi, että vain ne, jotka näyttävät esimerkkiä omalla säästäväisyydellään, voi uskottavasti velvoittaa muita samaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288336126207.html | Nimeke = Näin Niinistö näpäytti eduskuntaa takaisin | Julkaisu = Iltasanomat.fi | Ajankohta = 2.2.2010 | Viitattu = 5.5.2014}}</ref>
 
=== Muut luottamustoimet ===
Elokuussa 2009 Niinistö ilmoitti hakevansa [[Suomen Palloliitto|Suomen Palloliiton]] uudeksi puheenjohtajaksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/niinisto-palloliiton-puheenjohtajakilpaan/1867014 | Nimeke = Niinistö Palloliiton puheenjohtajakilpaan | Julkaisu = MTV Urheilu | Ajankohta = 24.8.2009 | Viitattu = 5.5.2014}}</ref> Hänet valittiin puheenjohtajaksi 8. marraskuuta 2009<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.palloliitto.fi/uutiset/suomen-palloliitto/sauli-niinistosta-palloliiton-puheenjohtaja?lang=fi | Nimeke = Sauli Niinistöstä Palloliiton puheenjohtaja | Julkaisija = Suomen Palloliitto | Ajankohta = 8.11.2009 | Viitattu = 31.10.2014}}</ref>, mutta kolmivuotiskausi keskeytyi kun Niinistö valittiin presidentiksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/urheilu/suomen_palloliiton_puheenjohtaja_vaihtuu/5297010 | Nimeke = Suomen Palloliiton puheenjohtaja vaihtuu | Julkaisija = Yle Uutiset | Ajankohta = 5.2.2012 | Viitattu = 31.10.2014}}</ref>
 
Niinistö toimi myös [[Euroopan Demokraattisen Unioni]]n (EDU) puheenjohtajana 1998–2002. Hän oli avainasemassa EDU:a ja EPP:tä yhdistettäessä, ja hänet nimitettiin [[Euroopan kansanpuolue]]en (EPP) kunniapuheenjohtajaksi vuonna 2003.<ref name=cv/>
 
Vuosituhannen vaihteessa Niinistö oli mukana eri pankkineuvostoissa, kuten [[Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki|Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin]] (EBRD) hallintoneuvoston jäsenenä 1999–2003 ja puheenjohtajana 1999–2000 sekä [[Kansainvälinen valuuttarahasto|Kansainvälisen valuuttarahasto]]n valuutta- ja rahoituskomitean (IMFC) jäsenenä 2000–2001.<ref name=cv>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.president.fi/public/default.aspx?contentid=242542&nodeid=44811&contentlan=1&culture=fi-FI | Nimeke = Sauli Väinämö Niinistö | Julkaisu = President.fi | Ajankohta = 27.3.2014 (päivitetty) | Viitattu = 5.5.2014}}</ref> IMFC:ssä Niinistö edusti [[Pohjoismaat|Pohjoismaita]] ja [[Baltian maat|Baltian]] aluetta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/2001/7028/name.jsp | Nimeke=Kansainvälisen valuuttarahaston toimintaa linjaava rahoituskomitea IMFC kokoontuu Ottawassa 17.11.2001 | Tekijä=Valtiovarainministeriö | Julkaistu 14.11.2001 | Viitattu=15.2.2012}}</ref>
 
== Presidenttiehdokkuudet ==
=== Vuoden 2006 presidentinvaali ===
{{Pääartikkeli|[[Suomen presidentinvaali 2006]]}}
[[Tiedosto:Fin-pres-2006.PNG|thumb|Niinistön kannatus vuoden 2006 presidentinvaalien ensimmäisellä ja toisella kierroksella sinisellä.]]
Niinistöä pyydettiin ehdokkaaksi jo [[Suomen presidentinvaali 2000|vuoden 2000 presidentinvaaleissa]], mutta silloin hän kieltäytyi perhesyistä ja sanoi olevansa [[Yksinhuoltaja|yksinhuoltaja]] ja ”puolivallaton leskimies”. Kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi valittiin [[Riitta Uosukainen]].<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Kinnunen, Raila | Otsikko=Sauli Niinistön paluu | Julkaisu=Apu | Ajankohta=20.6.2005 | Sivut=}}</ref> Maaliskuussa 2005 Niinistö suostui kuitenkin kokoomuksen ehdokkaaksi vuoden [[Suomen presidentinvaali 2006|2006 presidentinvaaliin]], ja virallisesti hänet nimitettiin presidenttiehdokkaaksi 12. marraskuuta 2005. Hänen vaaliteemansa oli [[provokaatio|provosoiva]] ”Työväen presidentti”, ja kampanjassa käytettiin myös iskulausetta ”Vastakkainasettelun aika on ohi”, millä tarkoitettiin työn ja pääoman sekä työntekijöiden ja työnantajien vastakkainasettelua.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20140505222419/http://www.hs.fi/extrat/presidentinvaalit2006/artikkeli/1101981761744 | Nimeke = Näin tehtiin työväen presidentti | Tekijä = Lukka, Teemu | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Selite = Internet Archive | Ajankohta = 27.11.2005 | Viitattu = 5.5.2014}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288338321205.html | Nimeke = "Työväen presidentti" kuumensi tunteita | Julkaisu = Iltasanomat.fi | Ajankohta = 27.10.2005 | Viitattu = 5.5.2014}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288337988955.html | Nimeke = Niinistö kampanjoi "työväen presidenttinä" | Julkaisu = Iltasanomat.fi | Ajankohta = 26.10.2005 | Viitattu = 5.5.2014}}</ref>
 
Ensimmäisellä kierroksella Niinistö sai kaikista äänistä 24,1&nbsp;prosenttia ja pääsi 46,3&nbsp;prosenttia saaneen Tarja Halosen haastajaksi toiselle kierrokselle. Vaaleissa kolmenneksi tullut keskustan [[Matti Vanhanen]] ilmoitti vaali-iltana tukevansa toisella kierroksella Sauli Niinistöä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288334982256.html | Nimeke = Nyt alkaa taistelu | Julkaisu = Iltasanomat.fi | Ajankohta = 14.1.2006 | Viitattu = 5.5.2014}}</ref> Myös [[Ruotsalainen kansanpuolue|RKP:n]] [[Henrik Lax]], [[Suomen Kristillisdemokraatit|kristillisdemokraattien]] [[Bjarne Kallis]] ja valitsijayhdistyksen [[Arto Lahti]] ilmoittivat kannattavansa Niinistöä.<ref name=vaalit06>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/nain-taparasti-niinisto-havisi-vuonna-2006---katso-koskettavat-kuvat-/1931850 | Nimeke = Näin täpärästi Niinistö hävisi vuonna 2006 | Julkaisu = MTV Uutiset | Ajankohta = 28.6.2011 | Viitattu = 5.5.2014}}</ref>
 
Toisella kierroksella Niinistö sai 48,2&nbsp;% äänistä ja Tarja Halonen valittiin presidentiksi. Ennakkoäänistä Niinistö sai 46,1&nbsp;%, mutta vaalipäivänä hän sai 1&nbsp;100 ääntä enemmän kuin Halonen. Tappion jälkeen Niinistö ilmoitti palaavansa Euroopan investointipankkiin.<ref name=vaalit06/>
 
=== Vuoden 2012 presidentinvaali ===
{{Pääartikkeli|[[Suomen presidentinvaali 2012]]}}
Niinistö ilmoitti 28. kesäkuuta 2011 pyrkivänsä kokoomuksen ehdokkaaksi vuoden [[Suomen presidentinvaali 2012|2012 presidentinvaaleissa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/sauli_niinisto_lahtee_presidenttiehdokkaaksi/2689426 | Nimeke = Sauli Niinistö lähtee presidenttiehdokkaaksi | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 28.6.2011 | Viitattu = 5.5.2014}}</ref> Ehdokkuus vahvistettiin kokoomuksen ylimääräisessä puoluekokouksessa 22. lokakuuta 2011.<ref name="HS23102011">{{Lehtiviite | Otsikko=Kokoomus hellii Niinistö-ilmiötä | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=23.10.2011 | www=http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1305547785798 | Viitattu=23.10.2011}}</ref> [[Ilta-Sanomat|Ilta-Sanomien]] samana päivänä julkistaman mielipidetiedustelun mukaan Niinistöä oli kertonut voivansa äänestää 58&nbsp;% vastaajista.<ref name="HS23102011"/> Niinistö sai ensimmäisellä kierroksella suurimman äänimäärän, 37&nbsp;% äänistä. Toisella kierroksella hänen vastassaan oli [[Pekka Haavisto]]. Niinistö valittiin Suomen 12. presidentiksi 62,6&nbsp;%:n kannatuksella, mikä oli suurin toisen kierroksen kannatus Suomen suoran kansanvaalin aikana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/politiikka/a1305554999878 | Nimeke=Uutisanalyysi: Historiallinen presidentinvaali | Tekijä=Junkkari, Marko | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=5.2.2012 | Viitattu=2.3.2012}}</ref>
 
''[[Iltalehti]]'' arvioi 2011 Niinistön valmistelleen ehdokkuuttaan suunnitelmallisesti jo vuosia ottamalla etäisyyttä puolueeseensa. Vielä vuonna 2009 [[Vaalit yleisödemokratiassa: Eduskuntavaalitutkimus 2007|Vaalit yleisödemokratiassa]] -tutkimus luki Sauli Niinistön silloisen eduskunnan kymmenen [[Oikeisto|oikeistolaisimman]] kansanedustajan joukkoon. Iltalehden pääkirjoituksessa arvioidaan, että hänen [[Vasemmisto|vasemmalle]] suuntautuviin suunnitelmallisiin avauksiinsa kuuluvat niin [[Jyrki Katainen|Jyrki Kataisen]] linjasta poikkeavat talous- ja eurooppapoliittiset puheenvuorot kuin profiilin madaltaminen Nato-kysymyksessäkin. Aiemmin Niinistön julkista kuvaa ovat kuitenkin värittäneet tiukka valtiovarainministerin rooli sekä toimiminen yhtenä [[euro]]on liittymisen pääarkkitehtina.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=Niinistön voitto ei ole kirkossa kuulutettu | Julkaisu=Iltalehti | Vuosi=2011 | Numero=5.8. | Sivut=5 | www=http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2011080514162510_pk.shtml}}</ref>
 
== Presidenttinä ==
[[Tiedosto:Kunniakomppania.JPG|thumb|Presidentti Sauli Niinistö tarkastaa kunniankomppanian, takanaan muun muassa väistyvä presidentti [[Tarja Halonen]] sekä [[puolustusvoimain komentaja]] [[kenraali]] [[Ari Puheloinen]].]]
[[File:Tasavallanpresidentinvaihdos2012 08.JPG|thumb|304px|Presidentti Sauli Niinistö poistumassa Eduskunnasta valan vannomistilaisuuden jälkeen väistyvän presidentti [[Tarja Halonen|Tarja Halosen]] kanssa. Takana on [[puolustusvoimain komentaja]] [[kenraali]] [[Ari Puheloinen]].]]
 
 
Niinistö astui tasavallan presidentin virkaan eduskunnassa 1. maaliskuuta 2012. Virkaanastujaispuheessaan hän painotti huoltaan nuorten [[syrjäytyminen|syrjäytymisestä]] ja lupasi koota asiantuntijoita pohtimaan, miten yhdistää parhaiten nuoren oma vastuuntunto, vanhempien vastuu ja ulkopuolinen apu. Hän myös totesi, että Suomen tulee tunnistaa kansainväliset kilpailuasetelmat, ja kertoi aikovansa kehittää Suomen suhteita Kiinaan ja muihin kehittyviin talouksiin. Puheensa lopuksi Niinistö sanoi kunnioittavansa suomalaista työtä ja työmoraalia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/tvuutiset/uutiset/upics/liitetiedostot/sauli_niiniston_virkaanastujaispuhe_eduskunnassa.pdf | Nimeke = Tasavallan presidentti Sauli Niinistön virkaanastujaispuhe eduskunnassa | Tekijä = Niinistö, Sauli | Ajankohta = 1.3.2012 | Julkaisija = Yle | Viitattu = 5.3.2012}}</ref>
 
Niinistö piti presidenttinä ensimmäisen virallisen tiedotustilaisuutensa 5. maaliskuuta 2012. Hän onnitteli [[Vladimir Putin]]ia [[Venäjän presidentinvaali 2012|Venäjän presidentinvaalien]] voittamisesta, mutta esitti samalla huolensa vaalivilpistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012030515285739_uu.shtml | Nimeke = Presidentti Niinistö kehui Venäjän vaaleja | Julkaisu = Iltalehti | Ajankohta = 5.3.2012 | Viitattu = 5.3.2012}}</ref> Venäjän vaalivilppi nousikin esiin Niinistön ja Putinin ensimmäisessä puhelinkeskustelussa. Putin vakuutti, että kaikki vaaliepäselvyydet tutkitaan tarkoin ja kutsui Niinistön vierailulle Venäjälle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288453691352.html | Nimeke = Niinistön ja Putinin ensimmäisen puhelun sisältö julki | Julkaisu = Iltasanomat.fi | Ajankohta = 7.3.2012 | Viitattu = 5.5.2014}}</ref> Niinistön ensimmäinen ulkomaanmatka suuntautui maaliskuun lopussa [[Etelä-Korea]]an, missä hän osallistui kansainväliseen ydinturvallisuutta käsittelevään huippukokoukseen. Ennen kokousta hän tapasi [[Yhdistyneet kansakunnat|YK:n]] pääsihteerin [[Ban Ki-moon]]in.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012032515368858_uu.shtml | Nimeke = Niinistö saapui Koreaan | Julkaisu = Iltalehti | Ajankohta = 25.3.2012 | Viitattu = 26.3.2012}}</ref> Niinistön ensimmäinen virallinen valtiovierailu puolestaan suuntautui perinteisesti Ruotsiin, missä hän tapasi [[Kaarle XVI Kustaa]]n perheineen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1305560143968 | Nimeke = Presidenttiparin Ruotsin-matka huipentui juhlavastaanottoon | Julkaisu = Helsingin sanomat | Ajankohta = 18.4.2012 | Viitattu = 10.6.2012}}</ref>
 
[[Tiedosto:Vladimir Putin and Sauli Niinistö, June 2012-1.jpeg|thumb|Niinistö ja Vladimir Putin kesäkuussa 2012.]]
Kesäkuussa 2012 Suomessa vieraillut Venäjän asevoimien komentaja, kenraali [[Nikolai Makarov (kenraali)|Nikolai Makarov]] totesi, että Suomen Nato-jäsenyys olisi uhka Venäjän turvallisuudelle. Makarovin mukaan Suomen tulisi tiivistää sotilasyhteistyötään Naton sijaan Venäjän kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/Ven%C3%A4l%C3%A4iskenraali+Suomen+Nato-j%C3%A4senyys+olisi+uhka+Ven%C3%A4j%C3%A4n+turvallisuudelle/a1305572899291 | Nimeke = Venäläiskenraali: Suomen Nato-jäsenyys olisi uhka Venäjän turvallisuudelle | Julkaisu = Helsingin sanomat | Ajankohta = 5.6.2012 | Viitattu = 30.6.2012}}</ref> Lausunto sai aikaan Suomessa laajan kohun. Niinistö otti asian esiin tapaamisessa Makarovin kanssa, ja totesi että tämän olisi pitänyt tutustua paremmin Suomen Nato-kantaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1305573305705 | Nimeke = Presidentti Niinistö: Kenraali Makarovin analyysi oli väärä | Julkaisu = Helsingin sanomat | Ajankohta = 7.6.2012 | Viitattu = 30.6.2012}}</ref> Niinistön Venäjän vierailun yhteydessä presidentit eivät keskustelleet asiasta, mutta pidetyssä tiedoitustilaisuudessa asiasta kysyttäessä Putin vahvisti olevansa samoilla linjoilla Makarovin kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1305576517232 | Nimeke = Putin samaa mieltä Makarovin kanssa Nato-kysymyksestä | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 22.6.2012 | Viitattu = 30.6.2012}}</ref>
 
Tammikuussa 2013 Niinistö esitti presidentin palkkion alentamista vuoden 2006 maaliskuun tasolle. Tämä oli jatkoa Niinistön pitämälle uudenvuodenpuheelle, jossa hän moitti yritysjohtajia ahneudesta ja oman edun maksimoinnista.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.hs.fi/paivanlehti/kotimaa/Niinist%C3%B6+haluaa+alentaa+palkkiotaan/a1357106964466 | nimeke = Niinistö haluaa alentaa palkkiotaan | tekijä = Raeste, Juha-Pekka | julkaisu = Helsingin Sanomat | ajankohta = 3.1.2013 | viitattu = 28.1.2013}}</ref> Niinistön avaus aloitti julkisuudessa keskustelun yleisestä palkkojen pienennyksestä, mutta Niinistö itse kiisti ajavansa palkka-alea.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.hs.fi/politiikka/a1305633480090 | nimeke = Niinistö ei ehdota yleisiä palkkojen pienennyksiä | julkaisu = Helsingin Sanomat | ajankohta = 6.1.2013 | viitattu = 28.1.2013}}</ref> Eduskunta hyväksyi Niinistön aloitteen yksimielisesti.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/a1361937637457 | nimeke = Eduskunta hyväksyi presidentin palkka-alen | julkaisu = Helsingin Sanomat | ajankohta = 27.2.2013 | viitattu = 10.3.2013}}</ref>
 
Koska presidentinlinnaa kunnostettiin, Niinistö valitsi vuoden 2013 itsenäisyyspäivän vastaanoton pitopaikaksi [[Tampere-talo]]n [[Tampere]]ella. Samalla presidenttipari uudisti perinteistä ohjelmaa korvaamalla tanssiaiset konsertilla sekä vähentämällä ruokatarjoilua.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.iltasanomat.fi/linnanjuhlat/art-1288603449289.html | nimeke = Linnan juhliin radikaaleja muutoksia - tanssit peruttu, lyhyet mekot tulevat | julkaisu = Ilta-sanomat | ajankohta = 27.9.2013 | viitattu = 3.10.2013}}</ref>
 
=== Itä-Ukrainan kriisi ===
Presidentti Niinistön toistaiseksi merkittävin ulkopoliittisesti näkyvä toimi oli hänen vierailunsa Venäjällä ja Ukrainassa 15.-16. elokuuta 2014. Silloin hän tapasi varoituksista huolimatta [[Venäjä]]n presidentin [[Vladimir Putin]]in [[Sotši]]ssa ja seuraavana päivänä [[Ukraina]]n presidentin [[Petro Porošenko]]n [[Kiova]]ssa. Vierailun keskeisenä tarkoituksena oli tukea Ukrainan tulevaisuutta käsittelevän huippukokouksen järjestämistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ulkomaat/a1408428449986 | Nimeke = Niinistö saatteli presidentit yhteen | Tekijä = Huhta, Kari | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 20.8.2014 | Viitattu = 26.8.2014}}</ref> Vierailun tuloksena hän totesi, ettei ole minään suurena rauhantekijänä [[Itä-Ukrainan kriisi 2014|asiassa]], koska mahdollinen rauhanprosessi on vasta alussa, mutta vuoropuhelun ylläpitäminen on keskeisin asia rauhan ylläpitämisessä. Kaikkein tärkeimmäksi tavoitteeksi hän katsoi avoimen, ihmisuhreja vaativan sodan ehkäisemisen. Edelleen hän katsoi, että konfliktin taustalla ja sikäli ratkaisun avaimena on Ukrainan valtion taholta Euroopan unionin kanssa kaavaillun integraatiosopimuksen ja Venäjän kanssa tehtävän tulliliiton yhteensovittaminen. Hänen mukaansa Suomella on tässä vielä annettavaa, vaikka maa onkin liittoutunut [[Euroopan unioni]]in.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/niinisto_ukraina-matkastaan_avoimelle_keskusteluyhteydelle_ja_viestien_valittamiselle_on_tarvetta/7415676 | Nimeke = Niinistö Ukrainan-matkastaan: Avoimelle keskusteluyhteydelle ja viestien välittämiselle on tarvetta| Tekijä = Kari Nissinen| Tiedostomuoto = | Selite = (mukana Areenan välitämä osa haastattelusta)| Julkaisu = | Ajankohta = 16.8.2014| Julkaisupaikka = | Julkaisija = YLE Uutiset| Viitattu = 16.8.2014 | Kieli = }}</ref> Tapaamisten jälkeen Niinistö keskusteli Ukrainan kriistiä puhelimitse huippukokoukseen osallistuvien [[José Manuel Barroso]]n, [[Herman Van Rompuy]]n ja [[Nursultan Nazarbajev]]in kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/presidentti_niinisto_keskusteli_ukrainan_kriisista_barroson_ja_van_rompuyn_kanssa/7418571 | Nimeke = Ukrainan kriisistä Barroson ja Van Rompuyn kanssa | Ajankohta = 18.8.2014 | Julkaisija = YLE Uutiset| Viitattu = 18.8.2014}}</ref>
 
== Poliittiset näkemykset ==
Niinistö on kuvannut aatemaailmaansa sanalla [[Porvari (politiikka)|porvari]]. Haastattelussa vuonna 2005 Niinistö kertoi yhdistävänsä sanan poliittiseen [[oikeisto]]on, [[Oikeudenmukaisuus|oikeudenmukaisuuteen]] ja toisten oikeuksia loukkaamattomaan [[individualismi]]iin.<ref name="Vimma">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.image.fi/image-lehti/porvarin-paluu-sauli-niinisto | Nimeke=Porvarin paluu | Tekijä=Vimma, Tuomas | Julkaisu=Image | Ajankohta=7/2005 | Viitattu=23.1.2012}}</ref>
 
Presidentinvaalien 2012 yhteydessä Niinistö ilmoitti ''[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]]'' [[vaalikone]]essa esimerkiksi haluavansa poistaa presidentin oikeuden [[Armahdus|armahtaa]] vankeja. Hän on noudattanut tätä linjaa myös presidenttikaudella, ja armahti ensimmäisenä presidenttivuotenaan vain yhden vangin.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Yle: Niinistö armahti vain yhden tuomitun | Osoite= http://www.hs.fi/kotimaa/a1305638555583 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta= 17.1.2013 | Viitattu=28.1.2013}}</ref> Niinistö mainitsi kannattavansa [[Toinen kotimainen kieli|toisen kotimaisen kielen]] opiskelua ja vastustavansa [[samaa sukupuolta olevien avioliitto]]ja, joskin hän kannatti samaa sukupuolta olevien parien oikeutta yhteiseen [[Sukunimi|sukunimeen]] ja [[Samaa sukupuolta olevien parien adoptio-oikeus|adoptioihin]].<ref name="hs_vaalikone">{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20111127024404/http://www.vaalikone.fi/presidentti2012/ehdokkaat/kokoomus/niinisto-sauli/ | Nimeke = Niinistö Sauli | Sivusto = Vaalikone.fi | Selite = Internet Archive | Viitattu = 5.5.2014}}</ref> Hän on kertonut kannattavansa [[eutanasia]]a, mutta edellyttää tälle tarkkoja säännöksiä.<ref name="HS265">{{Verkkoviite | Nimeke= Presidentti Niinistö kannattaa eutanasiaa | Osoite= http://www.hs.fi/kotimaa/a1305571280538 | Julkaisu= Helsingin Sanomat | Ajankohta= 26.5.2012 | Viitattu=10.6.2012}}</ref>
 
Kysymystä Suomen [[Pohjois-Atlantin liitto|NATO-jäsenyydestä]] Niinistö ei pitänyt vaalien 2012 aikaan ajankohtaisena.<ref name="hs_vaalikone"/> Niinistön mielestä Suomen tulisi edetä eurooppalaisessa puolustusyhteistyössä niin pitkälle kuin Nato sen sallii. Mahdollinen Natoon liittyminen on ratkaistava [[Kansanäänestys|kansanäänestyksellä.]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.seinajoensanomat.fi/artikkeli/84665-sauli-niinisto-ei-kaipaa-kekkoseksi | Nimeke=Sauli Niinistö ei kaipaa Kekkoseksi | Tekijä=Hämäläinen, Jyrki | Julkaisu=Seinäjoen sanomat | Ajankohta=27.12.2011 | Viitattu=23.1.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Niinistö tahtoo kansanäänestyksen Natosta | Osoite=http://yle.fi/uutiset/kotimaa/article293469.ece | Julkaisu=Yle Uutiset | Ajankohta=31.10.2008 | Viitattu=5.2.2009}}</ref> Presidentiksi noustuaan Niinistö totesi, ettei hän näe tarvetta Nato-jäsenyysasian käsittelyyn virkakautensa aikana, ja kertoi kannattavansa EU:n yhteisen puolustuspolitiikan kehittämistä pidemmälle. <ref name="HS265" />
 
Taloudellisissa kannanotoissaan Niinistö on korostanut säästäväisyyttä, työtä ja yrittämistä.<ref name="Vimma"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sauli-niinisto--suomella-toissa--/1889952 | Nimeke = Sauli Niinistö: Suomella töissä? | Tekijä = Pohja, Jaana | Julkaisu = MTV Uutiset | Ajankohta = 23.1.2012 | Viitattu = 5.5.2014}}</ref> Hän haluaisi pidentää työuria muun muassa lyhentämällä opiskeluaikoja ja suosimalla eläkeikäisten osa-aikatyötä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://archive.today/KvhU | Nimeke = Sauli Niinistö teki pikavisiitin | Julkaisu = Karkkilalainen | Selite = Internet Archive | Ajankohta = 23.11.2011 | Viitattu = 5.5.2014}}</ref> [[Yleisradio]]n vaalitentissä 2012 Niinistö vaati laittomien [[lakko]]jen rangaistusten kiristämistä, mikä herätti vastarintaa [[ammattiyhdistysliike|ammattiyhdistysliikkeissä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/298500/Ayjohtajat+pillastuivat+Niiniston+lakkopuheista | Nimeke = Ay-johtajat pillastuivat Niinistön lakkopuheista | Julkaisu = TS.fi | Ajankohta = 12.1.2012 | Viitattu = 5.5.2014}}</ref>
 
== Yksityiselämä ==
[[Tiedosto:Sauli Niinistö ja Jenni Haukio, Killan laituri, Naantali, 16.6.2012 (27).JPG|thumb|250px|Sauli Niinistö puolisonsa Jenni Haukion kanssa Naantalissa kesällä 2012.]]
Sauli Niinistön vanhemmat ovat levikkipäällikkö Väinö Niinistö ja sairaanhoitaja Hilkka Niinistö.<ref name="edustajamatrikkeli"/> Hänellä on kolme vanhempaa sisarusta: hänen veljensä [[Kari Niinistö]] on kasvatustieteen emeritusprofessori,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012030215275756_uu.shtml | Nimeke = Sauli Niinistön Kari-veli kertoo: "Äidin elämän tähtihetki" | Julkaisu = Iltalehti.fi | Tekijä = Waris, Olli | Ajankohta = 2.3.2012 | Viitattu = 5.5.2014}}</ref> ja sisarista toinen toimii [[Kuntaliitto|Kuntaliiton]] johdon sihteerinä ja toinen on ravintolayrittäjä. Sauli Niinistön veljenpoika [[Ville Niinistö]] on [[Vihreä liitto|Vihreän liiton]] puheenjohtaja ja kansanedustaja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288334882061.html | Nimeke = Niinistön veljenpoika on vihreiden uusi tähti | Julkaisu = Iltasanomat.fi | Ajankohta = 24.5.2004 | Viitattu = 5.5.2014}}</ref> Sauli Niinistön [[kummi]]setä oli [[Salora]]n perustaja [[Fjalar Nordell]].<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Hämäläinen, Unto | Otsikko =Mäntyniemen nuori isäntä | Julkaisu =Helsingin Sanomat. Kuukausiliite | Ajankohta =2012 | Vuosikerta = | Numero =3 | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 12.3.2012 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
 
Niinistön ensimmäinen puoliso oli Marja-Leena Niinistö (o.s. Alanko). He menivät naimisiin 1974 ja saivat kaksi poikaa (Nuutti, s. 1975 ja Matias, s. 1980).<ref name="edustajamatrikkeli"/> Marja-Leena Niinistö menehtyi liikenneonnettomuudessa tammikuussa 1995.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/presidentinvaalit/2011120814912397_pd.shtml | Nimeke = Sauli Niinistö - yksinäinen susi | Julkaisu = Iltalehti.fi | Ajankohta = 14.12.2011 | Viitattu = 31.10.2014}}</ref> Niinistö kirjoitti vaimonsa kuoleman jälkeisestä ajasta kirjassaan ''[[Viiden vuoden yksinäisyys]]''. Hänen toinen puolisonsa on [[Jenni Haukio]] (s. 1977), joka toimi kokoomuksen viestintäpäällikkönä. Niinistö ja Haukio vihittiin 3. tammikuuta 2009 [[Reposaaren kirkko|Reposaaren kirkossa]]. He olivat seurustelleet jo noin kaksi vuotta mutta pitivät suhteensa salassa tiedotusvälineiltä hääpäivään asti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288338740617.html | Nimeke = Sauli Niinistö ja Jenni Haukio vihittiin | Julkaisu = Iltasanomat.fi | Ajankohta = 3.1.2009 | Viitattu = 5.5.2014}}</ref>
 
Niinistö seurusteli kulttuuriministerinäkin toimineen keskustan kansanedustajan [[Tanja Karpela]]n kanssa muutaman vuoden. He kihlautuivat loppuvuodesta 2003,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288339588411.html | Nimeke = Sauli Niinistö kihlasi Tanja Karpelan! | Julkaisu = Iltasanomat.fi | Ajankohta = 26.11.2003 | Viitattu = 5.5.2014}}</ref> mutta kihlaus purkautui seuraavana vuonna.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.v2.fi/uutiset/viihde/4539/Tanja-Karpela-kihloihin-viidennen-kerran/ | Nimeke = Tanja Karpela kihloihin viidennen kerran | Julkaisu = V2.fi | Tekijä = Kaunisto, J. A. | Ajankohta = 4.11.2008 | Viitattu = 8.11.2014}}</ref>
 
Vuonna 2004 Niinistö ja hänen poikansa selviytyivät täpärästi [[Intian valtameren maanjäristys 2004|Intian valtameren maanjäristyksen aiheuttamasta tsunamista]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288337518853.html | Nimeke = Niinistö puhuu nyt tsunamista | Tekijä = Lehto, Mika | Julkaisu = Iltasanomat.fi | Ajankohta = 20.9.2007 | Viitattu = 5.5.2014}}</ref>
 
Niinistö harrastaa vapaa-ajallaan [[rullaluistelu]]a, mistä on tullut hänelle eräänlainen tavaramerkki. Suomalaisessa satiiritelevisiosarjassa ''[[Itse valtiaat]]'' Niinistön hahmo nähtiin useimmiten rullaluistimet jalassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/viihde/muut/artikkeli/sauli-niiniston-pinssista-tuli-vaalien-hittituote/2967574 | Nimeke = Sauli Niinistön pinssistä tuli vaalien hittituote | Ajankohta = 28.12.2011 | Julkaisija = MTV Viihde | Viitattu = 5.5.2014}}</ref>
 
===Hyväntekeväisyys===
Vuonna 2007 Niinistö lahjoitti ''[[Hiljaisten historia]]'' -teoksensa tekijänoikeuspalkkiot [[Kirkon diakoniarahasto]]lle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/E01C50139E49996AC2257352002C21D6?OpenDocument&lang=FI | Nimeke = Sauli Niinistö lahjoitti tekijänoikeuspalkkiot diakoniarahastolle | Julkaisu = Evl.fi | Ajankohta = 10.9.2007 | Viitattu = 8.11.2014}}</ref> Samana vuonna hän perusti [[Hjallis Harkimo]]n kanssa [[Tukikummit]]-säätiön, jonka puheenjohtajana hän toimii yhä presidenttikautensa aikana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/politiikka/a1305555080054 | Nimeke=Niinistö: Pohjoismainen puolustusyhteistyö helpottaisi säästöpaineita | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=6.2.2012 | Viitattu=11.2.2012}}</ref> Viimeisen kansanedustajakautensa päätteeksi Niinistö lahjoitti kansanedustajan palkkansa, eli yhteensä yli 120&nbsp;000 euroa, hyväntekeväisyyteen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010102512579414_uu.shtml | Nimeke=IS: Niinistö lahjoitti jättipotin hyväntekeväisyyteen | Julkaisu=Iltalehti | Ajankohta=25.10.2010 | Viitattu=11.2.2012}}</ref>
 
Vuoden 2012 presidentinvaalien kampanjoinnin aikaan [[Heikki Hursti]] liittyi Niinistön tukijoihin ja kertoi arvostavansa Niinistön työtä syrjäytyneiden hyväksi. Niinistö on työskennellyt Hurstin avustusjärjestössä ja on tukenut järjestön työtä kolumneistaan saamilla palkkioilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.digipaper.fi/nykypaiva/83096/index.php?pgnumb=20 | Nimeke = ”Sauli Niinistö tehnyt arvokasta työtä” | Tekijä = Schauman, Satu | Ajankohta = 27.1.2012 | Julkaisu = Nykypäivä 4/2012 | Viitattu = 5.5.2014}}</ref>
 
== Tunnustukset ==
* 2009: [[Tapaseura|Tapaseura ry:n]] [[Vuoden käyttäytyjä]] -kunnianosoitus.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Vuoden käyttäytyjä | Osoite = http://www.tapaseura.fi/yhdistyksemme/vuoden-kayttaytyja/ | Julkaisija = Tapaseura ry | Viitattu = 27.11.2013 }}</ref>
* 3. toukokuuta 2013: [[Suomen Tiedeseura]]n 175-juhlavuoden hopeinen mitali. Alexandre Bakharevin suunnittelema ansiomerkki myönnetään erityisestä Seuran hyväksi tehdystä työstä.<ref> {{Verkkoviite | Nimeke = Presidentti Niinistölle Suomen Tiedeseuran mitali | Osoite = http://www.presidentti.fi/Public/default.aspx?contentid=275812&culture=fi-FI | Julkaisija = Tasavallan presidentin kanslia | Viitattu = 9.5.2013 }}</ref>
 
== Teokset ==
* {{Kirjaviite | Nimeke=[[Viiden vuoden yksinäisyys]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 978-951-8-51040-9}}<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Viiden vuoden yksinäisyys | Osoite = http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/2005/viiden-vuoden-yksin%C3%A4isyys.html | Julkaisija = Teos | Viitattu = 27.11.2013 }}</ref>
* {{Kirjaviite | Nimeke=[[Hiljaisten historia]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Teos | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-8-51132-1}}<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Hiljaisten historia | Osoite = http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/2007/hiljaisten-historia.html | Julkaisija = Teos | Viitattu = 27.11.2013 }}</ref>
 
== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Nevalainen, Petri | Nimeke=[[Nimismiehen kiharat|Nimismiehen kiharat: Sauli Niinistön henkilökuva]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ajatus | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-20-8105-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Tikka, Juha-Pekka | Nimeke=[[130 päivää|130 päivää - Sauli Niinistön presidentinvaalikampanjan tarina]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kansalliskustannus | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-93-0438-7}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Uimonen, Risto | Nimeke=Puolivallaton presidentti: Sauli Niinistön pitkä kiri Mäntyniemeen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-951-0-39350-5}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Sauli Niinistö}}
{{Wikisitaatit}}
* [http://www.tpk.fi/Public/default.aspx Suomen tasavallan presidentti]
* {{Edustajamatrikkeli|nro=223}}
* [http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/henkil%C3%B6/Sauli%20Niinist%C3%B6 Sauli Niinistö]. Ylen Elävä arkisto.
* [http://www.kantti.net/arkkipiispalla/puhemies-sauli-niinist%25C3%25B6-puhemiehen-puheenvuoro Arkkipiispalla vieraana puhemies Sauli Niinistö: ”Puhemiehen puheenvuoro”] (1h luentotallenne, .mp3)
* {{Kansallisbiografia | id=8821 | nimi=Niinistö, Sauli (1948–) | tekijä=Häikiö, Martti |vapaa=| ajankohta=3.4.2006}}
* Marjaana Toiminen: [http://www.image.fi/image-lehti/tylyjen-tilanteiden-mies-sauli-niinisto Tylyjen tilanteiden mies]. Image 9–10/2002.
 
{{Suomen presidentit}}
{{Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajat}}
{{Kokoomuksen kansanedustajat 2007–2011}}
{{Uudenmaan vaalipiirin kansanedustajat}}
{{Suomen vuoden 2006 presidentinvaalien ehdokkaat}}
{{Suomen vuoden 2012 presidentinvaalien ehdokkaat}}
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=
|Edeltäjä=[[Anneli Jäätteenmäki]]
|Seuraaja=[[Kari Häkämies]]
|Titteli=[[Suomen oikeusministeri]]
|Kommentti=1995−1996}}
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=
|Edeltäjä=[[Iiro Viinanen]]
|Seuraaja=[[Antti Kalliomäki]]
|Titteli=[[Suomen valtiovarainministeri]]
|Kommentti=1996–2003}}
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=
|Edeltäjä=[[Riitta Uosukainen]]
|Seuraaja=–
|Titteli=[[Luettelo_Suomen_presidenttiehdokkaista_puolueen_mukaan#Kokoomus|Kansallisen Kokoomuksen presidenttiehdokas]]
|Kommentti=[[Suomen presidentinvaali 2006|2006]], [[Suomen presidentinvaali 2012|2012]]}}
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=
|Edeltäjä=[[Timo Kalli]]
|Seuraaja=[[Ben Zyskowicz]]
|Titteli=[[Eduskunnan puhemies]]
|Kommentti=2007–2011}}
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=
|Edeltäjä=[[Pekka Hämäläinen (jalkapalloilija)|Pekka Hämäläinen]]
|Seuraaja=[[Pertti Alaja]]
|Titteli=[[Suomen Palloliitto|Suomen Palloliiton puheenjohtaja]]
|Kommentti=2009–2012}}
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=
|Edeltäjä=[[Ilkka Kanerva]]
|Seuraaja= Ben Zyskowicz
|Titteli=Kokoomuksen edustaja eduskunnan puhemiehistössä
|Kommentti=2007–2011}}
{{Metatieto}}
 
Rekisteröitymätön käyttäjä