Ero sivun ”DP (pikakivääri)” versioiden välillä

'''Degtjarjova Pehotnyi''' tai lyhennettynä '''DP''' ({{K-ru|Ручной пулемет Дегтярева, пехотный (ДП)|Rutšnoi pulemjot Degtjarjova, pehotnyi (DP)}}) on [[Vasili Degtjarjov]]in suunnittelema [[pikakivääri]], jonka suunnittelu aloitettiin vuonna [[1921]]. [[Puna-armeija]] otti aseen palveluskäyttöön vuonna [[1928]].<ref name="jaegerplatoon">[http://www.jaegerplatoon.net/LMG1.htm Jaeger Platoon: Lahti-Saloranta, DP and DT]</ref> Uudistettu versio DPM tuli tuotantoon [[1945]]. Aseella voi ampua ainoastaan sarjatulta. Piipun jäähdyttämiseksi DP toimii avoimelta lukolta; lukko jää taakse, kun liipaisin vapautetaan. Aseen päällä oleva rumpulipas ei ole lialle herkkä.{{lähde}}

Modernisoitu versio '''DPM''' otettiin valmistukseen 1943–44. Tätä valmistettiin myös Kiinassa nimellä Tyyppi 53. Lentokoneisiin tarkoitettiin DA. Sitä käytettiin [[Tupolev TB-3]], [[Polikarpov R-5]] ja [[Polikarpov Po-2]] -koneissa, mutta ase jäi harvinaiseksi ja korvattiin pian [[ŠKAS]]illa. Panssariajoneuvoissa käytettiin malleja '''DT''' (Дегтярёва танковый) ja '''DTM''' (modernisoitu). Vuonna 1946 otettiin käyttöön vyösyöttöinen, raskaammalla piipulla varustettu RP-46 (Ротный пулемет &ndash;– komppanian konekivääri). Tätä valmistettiin myös Kiinassa ja Pohjois-Koreassa.

Suomalaiset saivat asetta [[talvisota|talvi-]] ja [[jatkosota|jatkosodan]] aikana [[sotasaalis|sotasaaliiksi]] niin suuria määriä (n.noin 9000 kpl), että se syrjäytti rintamakäytössä [[Lahti-Saloranta M/26]] -pikakiväärin toimintavarmuutensa ansiosta. Ase säilyi puolustusvoimien käytössä 1990-luvulle asti.

Suomessa asetta nimitettiin Emmaksi 1930-luvun ”[[Emma (kappale)|Emma-iskelmän]]”-iskelmän ja [[äänilevy]]ä muistuttavan rumpulippaan (jonka kansi pyörii ammuttaessa) synnyttämän mielleyhtymän vuoksi.