Ero sivun ”Heikomman suoja” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
Heikomman suojan periaate liittyi 1970- ja 1980-luvuilla käytyyn yhteiskunnalliseen keskusteluun [[Hyvinvointivaltio|hyvinvointivaltiosta]] ja sen periaatteiden huomioon ottamiseen sopimusoikeudessa.
 
1990-luvulta alkaen on kehitys kuitenkin ollut sen suuntainen, että heikomman suojaan viittaaminen pitäisi pääsääntöisesti kiinnittää johonkin konkreettiseen lain säännökseen. Tällaista lainsäädäntöä on Suomessa erityisesti [[Kuluttajansuojalaki|kuluttajansuojalaissa]], [[Työoikeus|työsopimusoikeudessa]], [[Vahingonkorvausoikeus|vahingonkorvausoikeudessa]], vakuutusoikeudessa yms. Heikomman suojan kannalta on erittäin tärkeä oikeustoimilainoikeustoimilainhttps://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290228 36 §, jonka nojalla [[Kohtuus|kohtuuttomia]] sopimuksia ja sopimusehtoja on [[Sopimuksen sovittelu|soviteltava]].
 
Sopimusoikeuteen kuuluu yleisiä periaatteita, joista eräät ilmenevät lainsäädännöstä mutta toiset eivät. Eräistä sopimustyypeistä on erikoislainsäädäntöä kuten kiinteistön kaupasta. Eräitä sopimuksia koskevat riidat ratkaistaan yleisten periaatteiden ja osa taas periaatteiden lisäksi erikoislaisäädännön kuten kauppalain tai kuluttajansuojalain perusteella. Erikoislainsäädännöllä on monesti tarkoitus suojata heikompaa osapuolta; kuluttajansuojalla kuluttajaa elinkeinonharjoittajaa kohtaan ja työlainsäädännöllä työntekijää työnantajaa kohtaan.