Ero sivun ”Neova” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Htm (keskustelu | muokkaukset) p →Aiheesta muualla: + key |
|||
Rivi 97:
|-
|}
[[26. tammikuuta]] [[1940]] valtion laitosten polttopuiden sekä puutavaran hankinta keskitettiin [[Rautatiehallitus|Rautatiehallituksen]] Puutavaratoimistolle.<ref name=tarina>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.vapo.fi/konserni/tarinamme|Nimeke=Tarinamme|Julkaisija=Vapo|Viitattu=7.10.2013}}</ref> Puutavaratoimiston toiminta laajentui, ja se siirtyi kansanhuoltoministeriön alaisuuteen. Vuonna [[1945]]
Vuonna [[1950]] yrityksen nimeksi muutettiin '''Valtionrautateiden Polttoainetoimisto''', ja yhtiön omien puutavarankuljetusajoneuvojen määrä väheni, pinotavaran [[uitto|uitot]] loppuivat ja laivaukset vähenivät. Yhtiö aloitti sahaustoiminnan [[Mikkeli]]ssä, ja polttopuutuotannon ohessa hakkeen tuotanto alkoi [[1958]]. Vaposta tuli tuontipolttoaineiden ([[kivihiili]], [[koksi]], [[lämmitysöljy]]) välittäjä. Vuonna [[1963]] nimeksi muutettiin jälleen '''Valtion polttoainetoimisto''', ja Vapo-lyhenne virallistettiin. Vuonna [[1968]] nimeksi muutettiin '''Valtion polttoainekeskus'''. Sahausta tehostettiin ja keskitettiin muutamille tuotantopaikkakunnille. [[1960-luku|1960-luvun]] lopulla Vapolle siirtyi myös valtion polttoaineiden varmuusvarastointi, ja yhtiö hankki omistukseensa [[Suo (yhtiö)|Suo Oy:n]].
| |||