Ero sivun ”Heikomman suoja” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Heikomman suojan periaate liittyi 1970- ja 1980-luvuilla käytyyn yhteiskunnalliseen keskusteluun [[Hyvinvointivaltio|hyvinvointivaltiosta]], ja sen periaatteiden huomioon ottamiseen sopimusoikeudessa.
1990-luvulta alkaen on kehitys kuitenkin ollut sen suuntainen, että heikomman suojaan viittaaminen pitäisi pääsääntöisesti kiinnittää johonkin konkreettiseen lain säännökseen. Tällaista lainsäädäntöä on Suomessa erityisesti [[Kuluttajansuojalaki|kuluttajansuojalaissa]], [[Työoikeus|työsopimusoikeudessa]], [[Vahingonkorvausoikeus|
Sopimusoikeuteen kuuluu yleisiä [[Oikeusperiaate|periaatteita]], joista eräät ilmenevät lainsäädännöstä, mutta toiset eivät. Eräistä sopimustyypeistä on erikoislainsäädäntöä, kuten kiinteistön kaupasta. Eräitä sopimuksia koskevat riidat ratkaistaan yleisten periaatteiden ja osa taas periaatteiden lisäksi erikoislaisäädännön kuten kauppalain tai kuluttajansuojalain perusteella. Erikoislainsäädännöllä on monesti tarkoitus suojata heikompaa osapuolta kuten kuluttajansuojalailla kuluttajaa elinkeinonharjoittajaa kohtaan ja työlainsäädännöllä työntekijää työnantajaa kohtaan.<ref>Sopimusoikeus, Wikipediasivu http://fi.wikipedia.org/wiki/Sopimusoikeus</ref>
| |||