Ero sivun ”Tieteellinen konsensus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
sarakkeet, pitkän lauseen luettavuuden helpotus
monikko; suomennettu teos
Rivi 11:
Suurin osa tieteessä tapahtuvia muutoksia kuvaavista malleista ovat riippuvaisia tieteellisten [[Koe|kokeiden]] tuottamasta datasta. [[Karl Popper]] esitti, että koska mikään määrä kokeita ei voisi koskaan ''todistaa oikeaksi'' tieteellistä teoriaa, mutta koska yksikin koe voisi ''todistaa vääräksi'' sellaisen, tieteen tulisi perustua [[falsifiointi]]in.<ref name="PopperLSR">{{Kirjaviite | Tekijä = Popper, Karl Raimund | Nimeke = The Logic of Scientific Discovery | Vuosi = 2002 | Selite = | Julkaisija = Routledge Classics | Julkaisupaikka = New York | Isbn = 978-0-415-27844-7 | Kieli={{en}} }} Alkuperäisteos: {{Kirjaviite | Nimeke=Logik der Forschung: zur Erkenntnistheorie der modenen Naturwissenschaft | Vuosi=1935 | Julkaisija=Springer | Julkaisupaikka =Wien, Itävalta | Oclc=220936200|Kieli={{de}} }}</ref> Vaikka tämä muodostaa loogisen teorian tieteelle, se on tavallaan "ajaton" eikä välttämättä kuvasta näkemystä siitä miten tieteen tulisi edetä ajan myötä.
 
Merkittävimpiin haastajiin tämänkaltaiselle ajattelulle lukeutui [[Thomas Kuhn]], joka väitti että kokeelliset tulokset tuottavat aina jotain tietoa mikä ei sovi täydellisesti tiettyyn teoriaan, ja että falsifiointi yksinään ei johtanut tieteelliseen muutokseen tai tieteellisen konsensuksen heikkenemiseen. Hän esitti että tieteellinen konsensus toimi "[[Paradigma|paradigmojen]]" muodossa. Nämä olivat hänen mukaan tietyn tieteenalan tutkijoita yhdistäviä yhteenliitettyjä teorioita ja taustaoletuksia itse teorian luonteesta. Kuhn väitti, että vain sen jälkeen kun monet "merkittävät" poikkeavuudet olivat kasaantuneet, tieteellinen konsensus siirtyisi "kriisin" ajanjaksoon. Tässä vaiheessa pyrittäisiin löytämään uusia teorioita, ja lopulta yksi paradigma kukistaisi vanhan &mdash; sykli paradigmanvaihdoksia lineaarisen totuutta kohti etenemisen sijaan. Kuhnin malli korosti myös selkeämmin teorianteorioiden muutoksenmuutoksien sosiaalisia ja henkilökohtaisia näkökohtia, osoittaen historiallisten esimerkkien kautta ettei tieteellisessä konsensuksessa koskaan todella ollut kysymys pelkästään logiikasta tai tosiasioista.<ref name="KuhnSSR">{{Kirjaviite | Tekijä = Kuhn, Thomas S. | Nimeke=Tieteellisten vallankumousten =rakenne | Selite=(The Structure of Scientific Revolutions|, Vuosi1962.) =Suomentanut 1962Kimmo Pietiläinen | Selite Julkaisupaikka= vuoden 1996 painosHelsinki | Julkaisija =Art UniversityHouse of| Chicago Press |JulkaisupaikkaVuosi= Chicago1994 |Isbn Tunniste=ISBN 978951-0884-226151-45808-3 | Kieli={{en}} 9}}</ref> On kuitenkin huomattava, että nämä 'kriisitieteen' ja 'normaalitieteen' jaksot eivät ole toisiaan poissulkevia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että nämä ovat eri toimintatapoja, eivät eri historiallisia ajanjaksoja.<ref name="Shwed ja Bearman 2010" />
 
== Tieteen politisointi ==