Ero sivun ”Eduard Hanslick” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Uusi sivu saks. Wikipedian ym. lähteiden mukaan |
malline |
||
Rivi 1:
{{Tieteilijä
| tieteilijän nimi =Eduard Hanslick
'''Eduard Hanslick''' ([[11. syyskuuta]] [[1825]] [[Praha]] – [[6. elokuuta]] [[1904]] [[Baden (Itävalta)|Baden]]) oli [[itävaltalaiset|itävaltalainen]] [[musiikkitiede|musiikkitieteilijä]] ja eräs aikansa vaikutusvaltaisimmista musiikkiarvostelijoista.<ref name="OIS">''Otavan Iso Musiikkitietosanakirja'' 2, s. 516. Otava, Helsinki 1977. ISBN 951-1-04191-6.</ref>▼
| tieteilijän alkuperäinen nimi =
| kuva =Rudolf Krziwanek - Eduard Hanslick.jpg
| kuvan leveys =
| kuvateksti =
| syntymäaika =[[11. syyskuuta]] [[1825]]
| syntymäpaikka =[[Praha]], [[Itävallan keisarikunta]]
| kuolinaika =[[6. elokuuta]] [[1904]]
| kuolinpaikka =[[Baden (Itävalta)|Baden]], [[Itävalta-Unkari]]
| asuinpaikat =Praha, Wien
| kansalaisuus =
| sukujuuret =
| tutkimusalue =[[musiikkiestetiikka]]
| instituutti =
| alma mater =[[Wienin yliopisto]]
| ohjaaja =
| oppilaat =
| tunnetut työt =''Musiikille ominaisesta kauneudesta''
| palkinnot =
| uskonto =[[roomalaiskatolisuus]]
| allekirjoitus =
| alaviitteet =Aikansa vaikutusvaltaisimpia musiikkiarvostelijoita.
▲}}'''Eduard Hanslick''' ([[11. syyskuuta]] [[1825]] [[Praha]] – [[6. elokuuta]] [[1904]] [[Baden (Itävalta)|Baden]]) oli [[itävaltalaiset|itävaltalainen]] [[musiikkitiede|musiikkitieteilijä]] ja eräs aikansa vaikutusvaltaisimmista musiikkiarvostelijoista.<ref name="OIS">''Otavan Iso Musiikkitietosanakirja'' 2, s. 516. Otava, Helsinki 1977. ISBN 951-1-04191-6.</ref>
==Varhaisvaiheet==
Eduard Hanslick syntyi musikaaliseen perheeseen; hänen isänsä Joseph Adolph Hanslick työskenteli estetiikan opettajana ja kirjastonhoitajana ja opetti lapsilleen musiikkia. Äiti Karoline o.s. Kisch oli juutalaista kauppiassukua.
Hanslick opiskeli aluksi oikeustiedettä
==Musiikkiarvostelijana==
Arvostelijanuransa Hanslick aloitti 1840-luvulla. Hän kirjoitti wieniläisiin musiikkilehtiin arvosteluja, jotka olivat asiantuntevia, tarkkoja, usein sarkastisia ja poleemisia. Hänen toimeksiantajiaan olivat 1848–1853 ''Wiener Zeitung'', 1853–1864 ''Die Presse'' ja 1864–1901 ''Die Neue Freie Presse''. Hän matkusteli laajalti Euroopassa, ja hän oli keskeinen hahmo aikansa musiikkielämässä ja tunsi henkilökohtaisesti useimmat nimekkäät muusikot.<ref name="DB" />
Aikansa musiikkirintamilla Hanslick asettui vastustamaan Richard Wagneria ja [[Anton Bruckner]]ia; hän kuului [[Johannes
Hanslickin tunnetuin teos on musiikkiesteettinen tutkielma ''Vom Musikalisch-Schönen'' vuodelta 1854. Hanslick asettuu vastustamaan 1840-luvun tunne- ja sisältöestetiikkaa. Kirjasta tuli suosittu, ja sen pohjalta alettiin väitellä musiikin olemuksesta. Hanslick edusti muotoestetiikkaa: musiikin olemuksena ovat ”liikkuvat sävelmuodosteet” ({{k-de|tönend bewegte Formen}}). Hanslick pyrki vastustamaan nk. uussaksalaista koulukuntaa ([[Franz Liszt]], [[Richard Wagner]]) ja sen tunteenomaista ja ohjelmallista musiikkikäsitystä ja puolustamaan musiikin itseisarvoa ja riippumattomuutta; hänen mukaansa musiikki ei ole suoraan yhteydessä tunteisiin, vaikka musiikki voikin havainnollistaa tunteen dynaamista luonnetta. Tunteiden asemesta Hanslick korosti musiikillisia ideoita ja niiden dynaamisuutta sekä musiikin rakennetta ja muotoa. Häntä voidaankin pitää [[strukturalismi|strukturalistien]] edelläkävijänä. Hanslick piti [[W. A. Mozart]]ia ja [[Ludwig van Beethoven]]ia musiikillisen kehityksen huipentumina ja [[Robert Schumann]]ia ja [[Johannes Brahms]]ia näiden arvollisina seuraajina.<ref name="OIS" />▼
==Esteettinen teoria==
▲Aikansa musiikkirintamilla Hanslick asettui vastustamaan Richard Wagneria ja [[Anton Bruckner]]ia; hän kuului Johannes Brahmsin lähimpiin ystäviin. Hanslickista tulikin yksi Wagner- ja Brahms-leirien kiistelyn keskushahmoista. Wagner [[parodia|parodioi]] Hanslickia oopperansa ''[[Nürnbergin mestarilaulajat]]'' Beckmesserin hahmossa.<ref name="DB" />
▲Hanslickin tunnetuin teos on musiikkiesteettinen tutkielma ''Vom Musikalisch-Schönen'' vuodelta 1854. Hanslick asettuu vastustamaan 1840-luvun tunne- ja sisältöestetiikkaa. Kirjasta tuli suosittu, ja sen pohjalta alettiin väitellä musiikin olemuksesta. Hanslick edusti muotoestetiikkaa: musiikin olemuksena ovat ”liikkuvat sävelmuodosteet” ({{k-de|tönend bewegte Formen}}). Hanslick pyrki vastustamaan nk. uussaksalaista koulukuntaa ([[Franz Liszt]], [[Richard Wagner]]) ja sen tunteenomaista ja ohjelmallista musiikkikäsitystä ja puolustamaan musiikin itseisarvoa ja riippumattomuutta; hänen mukaansa musiikki ei ole suoraan yhteydessä tunteisiin, vaikka musiikki voikin havainnollistaa tunteen dynaamista luonnetta. Tunteiden asemesta Hanslick korosti musiikillisia ideoita ja niiden dynaamisuutta sekä musiikin rakennetta ja muotoa. Häntä voidaankin pitää [[strukturalismi|strukturalistien]] edelläkävijänä. Hanslick piti [[W. A. Mozart]]ia ja [[Ludwig van Beethoven]]ia musiikillisen kehityksen huipentumina ja [[Robert Schumann]]ia ja
Kriitikontoimensa rinnalla Hanslick teki myös akateemista uraa. Hän väitteli Wienin yliopistossa tohtoriksi musiikin historiasta ja estetiikasta vuonna 1856 ja opetti yliopistossa aluksi yksityisdosenttina vuodesta 1856 ja professorina 1861–1895; hän oli Wienin yliopiston musiikinhistorian professuurin ensimmäinen hoitaja. Hän sai [[hovineuvos|hovineuvoksen]] arvonimen vuonna 1886.<ref name="DB" />
Hanslickin teos ''Musiikille ominaisesta kauneudesta'' julkaistiin suomeksi 160 vuotta ilmestymisensä jälkeen vuonna 2014.
==Teoksia==
{{Wikiaineisto|de|Eduard Hanslick}}
| |||