Ero sivun ”V. A. Koskenniemi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisäsin Koskenniemen koulun (Oulun lyseo). |
|||
Rivi 27:
== Elämä ja ura ==
Koskenniemi oli kotoisin Oulusta, kirjoitti ylioppilaaksi [[oulunlyseo.fi|Oulun lyseosta]] 1903 ja opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa, josta valmistui [[maisteri]]ksi 1907. Opiskelujen aikana hän toimi toimittajana uudistusmielistä sosialismia edustavassa [[Raataja (lehti)| Raataja]]-lehdessä. Vuoteen 1921 Koskenniemi toimi [[kriitikko]]na ja vapaana kirjoittajana. Vuonna 1921 hän sai professuurin [[Turun yliopisto]]sta, jonka [[rehtori]]na hän toimi 1924–1932. Koskenniemen [[nationalismi|kansallismielisyys]] heijastui monista hänen runoistaan ja sanoituksistaan, kuten ''Lippulaulusta'' ja [[Finlandia (sävelruno)|Finlandiasta]]. Koskenniemi oli aikansa suosituin suomenkielinen runoilija [[Eino Leino]]n jälkeen ja merkittävä kulttuuriauktoriteetti.
V. A. Koskenniemi matkusti vuonna [[1936]] [[Saksa]]an luennoimaan Itä-Euroopan tutkimusseuran kutsumana. Matkaltaan Koskenniemi kirjoitti matkakuvauksen [[Havaintoja ja vaikutelmia Kolmannesta valtakunnasta]], jossa kuvaa Saksan poliittista tilannetta ja muita kohtaamiaan ilmiöitä. Kirjoituksista välittyy myös Koskenniemen [[kansallissosialismi|kansallissosialismia]] ja [[fasismi|fasismia]] kohtaan tuntema sympatia, sillä ne aatteina kohtasivat hänen [[nationalismi|nationalistisen]] ja [[konservatismi|konservatiivisen]] maailmankatsomuksena. Oswald Spenglerin Länsimaiden perikato vaikutti vahvasti Koskenniemen ajatteluun, ja hän uskoi länsimaisen kulttuurin olevan vaarassa romahtaa muun muassa liiallisen vapauden ja demokratian seurauksena.
| |||