Ero sivun ”Ratu-kortisto” versioiden välillä

'''Ratu-kortisto''' on [[Talonrakennusteollisuus]] ry:n ja [[Rakennustieto]] Oy:n julkaisema rakennustuotannon ammattilaisille tarkoitettu tietopankki, jonka ensimmäiset ohjeet julkaistiin toukokuussa 1974.

Talonrakennusalan taloudellisuusstandardien alustava laadinta käynnistyi kesäkuussa 1973 professori P-O Jarlen ja toimitusjohtaja Lauri Reunalan allekirjoittamalla sopimuksella, tutkijoina ja tutkimuksen vetäjinä toimivat DI Jorma Ahokas VTT:n rakennustalouden laboratoriosta ja DI Juhani Kiiras TKK:n rakentamistalouden laboratoriosta. Vuoden kuluttua valmistuivat ensimmäiset RT-tuotantotieto-ohjekortit, yhteensä 58 kappaletta. Yhteistyön osapuolina olivat valtiovarainministeriö, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, 24 rakennusliikettä, 4 julkishallinnon rakennusvirastoa ja rakentajaorganisaatiot (Suomen Rakennusteollisuusliitto, Suomen Rakennusurakoitsijaliitto ja Suomen Rakennusliikkeiden Liitto). Kaikki yhteistyökumppanit osallistuivat hankkeen rahoitukseen. Osarahoittajina olivat alkuaikoina myös Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA ja myöhemmin myös Työsuojelurahasto. Kilpailun perusteella valittiin julkaisijaksi Rakennustietosäätiö ja sen tytäryhtiö Rakennuskirja Oy.

VTT selvitti tuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä ja laati Ratun menetelmä- ja menekkikortteja 20 vuotta. Sen tehtävä Ratu-tiedoston laadinnassa oli moninainen: oli luotava käsitteet, tiedon keruujärjestelmä, ohjeistettava tiedonkerääjät työmailla ja suunniteltava tulosten julkaisumuoto. Tiedonkerääjien ohjaamista avusti Insinöörijärjestöjen koulutuskeskus Insko, joka järjesti vuosittain tiedonkeruun valmennustilaisuuksia. Samalla valikoitui merkittävä joukko lähinnä rakennusliikkeiden palveluksessa olevia henkilöitä, jotka tunsivat Ratun tavoitteet, sisällön tekemisen taustat ja Ratu-tietojen käyttötavat. Nämä Inskon kurssit olivat samalla tuotannonsuunnittelun valmennustilaisuuksia.

Vuosien varrella VTT:n rakentamistalouden laboratorion tutkijat kehittivät tiedonkeruuta, tuotantotietojen soveltamista yritysten toiminnassa ja samalla itse rakennustyön tuottavuuden seurantaa ja mittaamista yrityksissä. Ratu-tutkimus eteni ripeästi ja muuraustöiden kehitystyöhön tulivat mukaan myös Oy Lohja Ab, Oy Paraisten Kalkki Ab ja Tiiliteollisuusliitto ry. Vastaavasti elementtirakentamista kehitettiin yhdessä Suomen Betoniteollisuuden Keskusjärjestön (SBK) ja teräsrakentamista Teräsrakenneyhdistyksen ja Rautaruukki Oy:n kanssa.

Ratu-aineistoa on käännetty venäjäksi kehitysprojekteissa vuosina 1998-2008. Projektien tuloksena on syntynyt n. 200 julkaisua, vajaa 2000 sivua. Keskeiset työmenetelmäohjeet on myös videoitu ja käännös- ja videomateriaalista on tuotettu Matti Väätäisen ja Timo Pässilän vuosina 2000-2001 kehittämän multimedia-idean pohjalta digitalisoitu DigiRatu-multimedia opetuskäyttöön. Monikielisen DigiRatuksi kutsuttavan tuotteen on nykyaikaikaiselle verkkopohjaiselle monikieliselle Octobus-alustalle kehittänyt vuosina 2007-2010 kouvolalainen Osuuskunta Digital Robot Finland YIT Lentekin ja sen pääjohtajan Juha Vätön innostamana. DigiRatua jakelevat nykyisin yhdessä Finedu säätiö ja Digital Robot Finland osk.

Ratu-aineistoa käännettiin ja DigiRatua lokalisoitiin vuosina 2011-2013 myös eestiksiviroksi DigiEduET-hankkeessa, joka kuului Central Baltic Interrec IV A -ohjelmaan. Tavoitteena oli tuottaa rakentamisen digitaaliset opetusaineistot ja tietopalvelut naapurimaamme Viron käyttöön sekä samalla parantaa kotimaisten rakennustyömaitten laatua lisäämällä onnistunutta kommunikaatiota suomea puhuvien ja eestiä puhuvien rakennusammattilaisten keskuudessa. Myös englannin kieli siirtyy parhaillaan paikalleen DigiRatuun Kouvolassa. DigiRatusta löytyvät myös materiaali- ja työmenekkilaskimet, jotka samoin kuin koko Digiratun muukin jakeluteknologia ovat Digital Robotin käsialaa. Lähes kaikki kotimaiset rakennusalan koulutusta antavat oppilaitokset tukeutuvat DigiRatuun. Oppilaitoskäyttäjiä on myös Virossa ja Venäjällä. Lue lisää: [http://www.digiedu.eu/] www.digiratu.net